Keskustan valtuustoryhmä: Terhi Peltokorven ryhmäpuhe Helsingin kaupungin talousarviosta 2019

14.11.2018

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Keskustan valtuustoryhmä on pääosin tyytyväinen ensi vuoden talousarvioesityksen päälinjoihin ja toteaa, että kaupunginhallituksen käsittelyssä tehdyt lisäykset ovat hyviä ja välttämättömiä. On kuitenkin aivan selvää, että lisäeuroille olisi käyttöä vielä ehdotettua enemmänkin ikääntyneiden hoivassa ja erityisesti kotihoidon parantamisessa, nuorten mielenterveystyössä, perusopetuksessa erityisesti kirja- ja muissa perusmateriaalihankintoissa ja varhaiskasvatuksessa. Helsingin taloustilanne on hyvä ja kuten vuosi sitten tältä paikalta totesin, ryhmämme arvioi, että kuntaverotulot kasvavat, vaikka laskimme veroprosenttia.

Helsinki ja Helsingin palvelut ovat periaatteessa samanlaiset kaikille kaupunkilaisille. Tästä huolimatta asukkaiden kokemus ja arki on erilaista. Iso osa helsinkiläisistä kokee arkensa hyväksi ja sujuvaksi, mutta samaan aikaan liian monella helsinkiläisellä ei mene hyvin. Keskustan ryhmä on erityisen huolissaan pienituloisten helsinkiläisten, niin yksinelävien, pariskuntien kuin perheidenkin selviytymisestä. Huolemme on vahva erityisesti syrjäytymisuhan alla olevista lapsista ja nuorista. Erityisen tärkeää on huolehtia siitä, että perheiden peruspalveluiden, kuten äitiys- ja lastenneuvolatyön, perheiden kotipalveluiden ja lastensuojelun, kouluterveydenhuollon ja oppilashuollon, eroperheiden tuen sekä muiden perheiden tukijärjestelmien ja nuorisotoimen resurssit ovat riittäviä.

Liian moni helsinkiläinen nuori sanoo, että hän ei voi hyvin. Lasten ja nuorten mielenterveystyö vaatii sekä osaamista, että resursseja. Työntekijöillä on oltava aikaa jokaisen asiakkaan kohtaamiseen ja kuunteluun, jotta luottamuksellinen asiakassuhde voi syntyä ammattilaisen ja asiakkaan välille. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä henkilökohtainen tuki, yksikin pysyvä aikuissuhde, oli se sitten koulussa, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tai nuorisotoimessa voi olla ratkaisevan tärkeä nuoren tulevaisuuden kannalta. Maksuttoman varhaiskasvatuksen ja toisen asteen edistäminen ovat tärkeitä tekoja syrjäytymisen ehkäisyssä.

Helsingissä on hoidettava hyvin hoitoa tarvitsevia ihmisiä riippumatta heidän iästään, elämäntilanteestaan ja tulotasostaan. Meidän on kuitenkin kyettävä siirtämään yhä enemmän painopistettä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja toimintakyvyn ylläpitoon ja parantamiseen. Tämä on jokaisen toimialan yhteinen tehtävä. Budjettiesitys sisältääkin näkyvästi ja näkymättömästi lukuisia isompia ja pienempiä toimia, jotka tähtäävät tämän tavoitteen toteutumiseen. Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan lähes kaikki toiminta on hyvinvointia edistävää ja terveyttä lisäävää. Toimialan toiminnan saavutettavuutta on kuitenkin parannettava niillä kaupungin alueilla, joilla se on tällä hetkellä heikompaa. Maksuttomien ja edullisten palveluiden tarve on erityisen suuri alueilla, joissa asuu pienituloisempia helsinkiläisiä. Meidän on syytä muistaa tämä päätöksiä tehdessämme.

Yksi merkittävä asia terveyden edistämisessä on turvalliset työ- ja opiskeluympäristöt. Odotamme, että budjettikirjassa luvattu kiinteistöstrategia laaditaan viivyttelemättä ja kaupungin omistamien tilojen tarpeellisiin korjauksiin ryhdytään mahdollisimman pian. Havaituista sisäilmaongelmista ja niiden korjauksista on myös tiedotettava avoimesti tiloissa työskenteleviä ja tilojen muita käyttäjiä. On toki todettava, että budjettikirja sisältää lukuisia tärkeitä investointeja, jotka mahdollistavat turvallisen toimintaympäristön.

Yhtä oleellisen tärkeää kuin olemassa olevien tilojen kunnostus, on parantaa rakenteilla ja peruskorjattavana olevien tilojen rakentamisaikaista valvontaa ja rakentamisen laatua. Viime valtuustossa käyty keskustelu Oulunkylän ala-asteen sisäkaton romahtamisesta osoitti, että tästä on valtuustossa varsin laaja yhteinen tahtotila. Ensi vuoden budjettikirjassa luvataan myös, että sisäilmakorjauksista aiheutuvat investoinnit eivät nosta tiloista perittävää käypää vuokraa. Tästä on pidettävä ehdottomasti kiinni. Tämä ei saa kuitenkaan tarkoittaa sitä, että sisäilmakorjaukset laitetaan investointilistan häntäpäähän, koska ne eivät tuota lisää vuokratuloa.

Arvoisa puheenjohtaja

Budjettiesityksessä esitetään kotihoidon tuen Helsinki-lisän poistamista perheiltä, joiden nuorin lapsi on yli 2-vuotias. Toteutuksen aikataulu on erityisen ikävä. Päätös tulee tyrmistyttämään monet helsinkiläiset perheet parin kuukauden päästä, kun tammikuun kotihoidon tuki tulee maksuun. Jos tällaisia leikkauksia halutaan tehdä, ne pitäisi tehdä pidemmällä siirtymäajalla, jotta perheet voisivat varautua asiaan. Helsinki-lisän poiston olisi pitänyt astua voimaan esimerkiksi 1.8. Lisän poisto on merkittävä, pahimmillaan jopa lähes 30 % leikkaus tukeen. Epäilemme, että poistosta saatavat säästöt eivät toteudu arvioidun suuruisina 2,8 miljoonana, kun kaikki vaikutukset otetaan huomioon. Lisän poisto lisännee merkittävästi päivähoidon kysyntää ja toimeentulotukimenoja ja myös työttömyysturvamenoja, kun osa kotivanhemmista ilmoittautuukin työttömiksi. Tässä yhteydessä olisi lisättävä työllistymistä edistäviä toimenpiteitä erityisesti niille vanhemmille, jotka ovat olleet pitkään pois työelämästä ja joiden koulutustaso on matala.

Ponsiesitys:

Hyväksyessään talousarvion vuodelle 2019 kaupunginvaltuusto edellyttää, että seurataan laajasti kotihoidon tuen kuntalisän rajaamisen vaikutuksia ja selvitetään vapaaehtoisten työllistymistä edistävien toimien kohdistamista pitkään kotona olleille vanhemmille.