Terhi Peltokorpi: Keskustan valtuustoryhmän bujettipuheenvuoro vuodelle 2020

13.11.2019

Terhi Peltokorpi
Helsingin kaupungin budjetti 2020 - Keskustan ryhmäpuheenvuoro

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät kanssavaltuutetut

Helsingin valtuusto on tänään kokoontunut budjettikokoukseen vallan toisenlaisissa tunnelmissa kuin mitä monessa muussa suomalaisessa kunnassa. Kuntatalouden näkymät ovat keskimäärin varsin huolestuttavia, mutta meidän tilanteemme on suhteellisen vakaa. Suureen tyytyväisyyteen ei silti tule tuudittautua, koska kuten me kaikki tiedämme, myös Helsingin tilanteeseen vaikuttaa moni sellainen tekijä, johon meidän on joko melko vaikea tai jopa mahdoton vaikuttaa itse omilla toimillamme.

Keskustan valtuustoryhmä on nostanut useina vuosina budjettikeskusteluissa esille hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen. Näin teemme tälläkin kertaa erityisesti siksi, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on toimintaa, jota voimme tehdä itse, omin toimin. Ennaltaehkäisevä toiminta vaikuttaa pidemmällä aikavälillä myös budjettimenoihin niitä hillitsevästi. Ensi vuoden budjetissa näkyy selkeänä painopisteenä ennaltaehkäisy kuten liikkumisen edistäminen esimerkiksi kuntoportaiden ja liikuntapaikkojen rakentamisessa, panostuksina lasten ja nuorten harrastustoimintaan ja kulttuuriin. Painopistettä on vuosi vuodelta siirrettävä vielä voimakkaammin ennaltaehkäisevään ja hyvinvointia edistävään toimintaa. Aina on kuitenkin syytä muistaa, että ei riitä, että varaamme rahoituksen investointeihin. Uudet investoinnit edellyttävät myös käyttömenoihin lisäystä, tai muutoin esimerkiksi uusien liikuntapaikkojen valmistumisen jälkeen kunnossapitoa on heikennettävä vanhoilla paikoilla, jollei kokonaisbudjetti nouse.

Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialan lähes kaikki toiminta on hyvinvointia edistävää ja terveyttä lisäävää. Toimialan toiminnan saavutettavuutta on kuitenkin parannettava niillä kaupungin alueilla, joilla se on tällä hetkellä heikompaa. Maksuttomien ja edullisten palveluiden tarve on erityisen suuri alueilla, joissa asuu pienituloisempia helsinkiläisiä. Erityisen tärkeää on edistää lasten ja nuorten kulttuuria niillä alueilla, joilla se on tällä hetkellä heikommin saavutettavissa. Toimintaa pitää viedä myös aiempaa enemmän ja rohkeammin sinne missä lapset ovat, kuten päiväkoteihin ja kouluihin. Palveluiden saavutettavuutta toki parantaa aiempaan verrattuna koululaisryhmien mahdollisuus matkustaa maksutta joukkoliikennevälineissä koulupäivän aikana.

Keskusta on aina puolustanut sivistystä. Kirjastot ovat yksi tärkeimmistä toiminnoista, joka mahdollistaa jokaiselle kaupunkilaiselle maksutta itsensä sivistämisen ja myös hauskan ja mielekkään tekemisen. Oodin käyttökustannuksiin, palvelutason ja aukioloaikojen säilyttämiseksi joudutaan varaamaan budjetissa enemmän rahoitusta, kuin Oodia rakennettaessa ajateltiin. Jotta palvelut olisivat saavutettavissa myös muualla kuin keskustassa, meidän on turvattava lähikirjastojen rahoitus.

Helsingissä on hoidettava hyvin hoitoa tarvitsevia ihmisiä riippumatta heidän iästään, elämäntilanteestaan ja tulotasostaan. Jokainen saa toki halutessaan ostaa itselleen ja lapsilleen vakuutuksen, mutta emme pidä hyvänä suuntausta jossa vakuutusten ostaminen kasvaa, kun palveluiden saantiin ei enää luoteta ja palveluiden laatua epäillään. Olemme miettineet myös sitä, miten paljon julkinen keskustelu vaikuttaa käsitykseen palveluiden laadusta ja miten paljon kyse on aidosti laatuongelmista.

Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin pitäisi päästä jonottamatta, matalalla kynnyksellä, myös niissä tilanteissa kun lapsen vanhempi sairastaa joko mielenterveys- tai päihdesairauksia. Mielenterveyspalveluihin olisi syytä satsata vielä enemmän kuin nyt tehdään.  

Valtakunnan politiikassa on käyty viime aikoina paljon keskustelua hoitajamitoituksesta. Luottamushenkilöille tulee usein palautetta ikääntyneiden hoidosta ja hoivasta, mutta palaute koskee kokemuksemme mukaan useammin kotihoitoa kuin laitoshoitoa. Erityinen ongelma kotihoidossa on henkilöstön saatavuus ja pysyvyys. Helsingissä olisi tehtävä strategisia linjauksia ja suunnitelma siitä, miten voimme jatkossa turvata osaavan ja ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuden.

Henkilöstön saatavuuden ongelmat koskevat myös varhaiskasvatusta. Olemme erittäin iloisia siitä, että Helsingissä syntyy vielä lapsia ja vanhemmat ovat päässet töihin, jolloin lapset tarvitsevat päiväaikaan hoitoa ja saavat pedagogista varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatuksen laatu kärsii kuitenkin siitä, jos henkilöstö vaihtuu jatkuvasti ja mitoituksista ei pystytä pitämään kiinni sijaispulan vuoksi.

Lasten arjesta melko iso osa kuluu päiväkotien ja koulujen pihoilla. Pihojen kunnostusta ja peruskorjauksia tehdään ensi vuonnakin eri puolilla kaupunkia, mikä on todella hyvä asia. Korjaustarve on kuitenkin tämänkin jälkeen suuri. Ryhmämme on huolissaan ennen kaikkea akuuteista korjauksista, jotka tuntuvat venyvän viikkojen ja kuukausien päähän ongelman havaitsemisesta. Näistä tulee luottamushenkilöille jatkuvasti palautetta niin vanhemmilta, kuin päiväkodin tai koulun henkilöstöltäkin. Osa ongelmista on sellaisia, että ne ovat jopa riski lasten turvallisuudelle. Näissä tilanteissa korjaukset pitäisi kyetä tekemään viivytyksettä. Myös pihojen talvikunnossapito ja huolto vaatii ryhtiliikettä.

Yhtä oleellisen tärkeää kuin olemassa olevien tilojen kunnostus, on parantaa rakenteilla ja peruskorjattavana olevien tilojen rakentamisaikaista valvontaa ja rakentamisen laatua. Esimerkiksi aivan oman kotini lähelle aloitetaan monitoimi-koulurakennuksen rakentaminen, ja jo nyt monet asukkaat ovat olleet yhteydessä ja huolehtineet rakentamisen laadusta.

Helsinki on iso kaupunki ja siten merkittävä toimija monella tapaa. Helsingin tulee huomioidaan entistä paremmin vastuullisuus ja laatu kaikissa hankinnoissa. Meidän tulee jatkaa myös määrätietoisia toimia ilmastoystävällisemmän kotikaupungin hyväksi.

Palveluiden ja tuotteiden ostoissa on korostettava aiempaa enemmän myös yhteiskuntavastuuta. Valtuusto on käynyt aikaisemmin useita keskusteluja ruoasta ja sen ilmastovaikutuksista. Helsingillä on mahdollisuus halutessaan nousta johtavaksi ilmastokaupungiksi Pohjolassa. Keskustan valtuustoryhmä esittää, että kaupunki pyrkii ilmastovastuulliseksi ja kestävyyteen kaikissa hankinnoissaan. Osana tätä esitämme hyväksyttäväksi seuraavan ponnen, jolla tavoittelemme sekä ruoan ilmastovaikutusten pienentämistä, että vastuullisuuden lisäämistä.

Selvitetään mahdollisuus nostaa kaupungin itse tuottamissa ja kilpailuttamissa ruokapalveluissa raaka-aineiden kotimaisuusastetta nykyistä korkeammaksi.