Laura Kolbe: Helsingistä lapsiperheiden paratiisi

19.06.2019

Keskustan valtuustoryhmän ryhmäpuhe tilinpäätökseen ja arviointikertomukseen 19.6. valtuustossa.

Talouslukujen valossa nyt käsittelyssä olevan vuoden 2018 toiminta tuottaa hyviä lukua ja kaupungin talous on vakaa.  Sote-uudistuksessa kaupungin vetämä jarrutuspolitiikka toimi hyvin, ja voidaan todeta…elämä jatkuu, kuten ennenkin, omissa käsissä.  Menojen kasvu pysyi kurissa, verotulot kasvoivat mallikkaasti, eli talouden kielelle käännettynä emokaupungin ja konsernin vuosikate on ollut poistotasoon nähden yli kaksinkertainen. Investoinnit rahoitettiin tulorahoituksella, ja kaupungin pitkäaikaista velan määrää on saatu laskemaan korkeasta investointitasosta huolimatta.

Kuten aina, tässä yhteydessä sopii olla kiitollinen kaupungin perinteisen tarkastustoiminnan antamasta arviosta. On monia asioita, suosituksia, ja esiin nostoja, joihin voimme yhtyä. Yksi koskee tarkastushavaintojen seurantaa. Kaupungilla on ollut erinomainen maine ja arvostettu tapa toimia. On toivottavaa, että johtamisjärjestelmä – ja toimialauudistus ei katkaise tätä perinnettä. Siksi tuemme lautakunnan kehotusta ryhtyä ”viivyttelemättä toimenpiteisiin”, jos halutaan poistaa havaittuja epäkohtia.

Vuoden 2018 talousarviossa on 60 valtuuston hyväksymää sitovaa toiminnan tavoitetta. Niistä 45 eli 75 % toteutui.  Tavoitteista jäätiin muun muassa uusien asuntojen määrässä, työhyvinvoinnin kehittämisessä, raitio- ja metroliikenteen asiakastyytyväisyydessä ja lääkärille pääsyn nopeudessa. Vaikka erot tavoitteen ja toteuman välillä olivat melko pieniä, on tärkeää, että rima pidetään korkealla.

Ilahduttavaa on, että liikelaitokset saavuttivat taloudelliset tavoitteensa. Valtuustoryhmämme yhtyy kuitenkin TRK-lautakunnan näkemykseen siitä, että tonttien hinnoitteluun ja laskentaperiaatteisiin tarvitaan avoimuutta ja selkeyttä.  On myös tärkeää saada selkeät mittarit, joilla voidaan seurata rakentamisen laatua ja kirkastaa rakentamisen prosesseja. Päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan entistä järeämpiä keinoja.  Tuemme kaikin tavoin merellisen Helsingin esiin nostamista sekä kulttuurisesti, matkailullisesti että luonnonsuojeluarvoja ajatellen. Tässä olisi hyvä edetä myös asukkaiden näkemyksiä ja toiveita kuunnellen.

Kaupungin elinkeinopolitiikka on ollut menestyksellistä. Parantamisen varaa on brändin työstämisessä ja markkinoinnin edistämisessä, matkailua unohtamatta. Kaupungin historia ja monipolvinen menneisyys kiinnostaa monia – tässä riittää työsarkaa tuleville vuosille, myös monipuolisia digitaaliaineistoja yleisölle avaamalla. Yritysmyönteisen kaupungin luomisessa päästiin hyvään vauhtiin. Keskustan valtuustoryhmä haluaa aina muistuttaa, että merkittävä osa Helsingin yrittäjistä on mikro- ja pienyrittäjiä, ja esimerkiksi maahanmuuttajille tämä yrittämisen muoto on tärkeää. Pienyrittäjyydelle toivomme vastaisuudessa parempaa esiin nostoa.

Keskustan valtuustoryhmänä kannamme huolta kaupungin henkilöstön jaksamisesta. Asia oli vahvasti esillä viime viikolla Hyvinkään valtuustoseminaarissa. Strategian tavoitteet ovat selvät, ja niissä on pysyttävä.  Päämääränä on edelleen oltava, että henkilöstön sairauspoissaolojen ja kokoaikaisten työkyvyttömyyseläkkeiden määrä vähenee. Kaupunki kuuluu Suomen suurimpiin työnantajiin: on kyettävä ennakoimaan työ-, hyvinvointi- ja työturvallisuusriskit.  Viestit sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien jaksamisesta ovat huolestuttavia.

Meille tärkeää on lasten ja nuorten hyvinvointi. Itse asiassa valtuustoryhmämme suorastaan toivoo, että kaupunki vahvistaisi strategiassaan nyt jo vahvasti esillä olevaa lasten ja nuorten asiaa tekemällä Helsingistä maailman toimivimman ”lapsiperheiden paratiisin”. Huoli syntyvyyden laskusta Suomessa on erityisen aiheellinen. Tänään ja tulevaisuudessa useimmat lapset syntyvät kaupungeissa tai taajamissa – on erityisesti kehitettävä kaupunkiamme lapsiystävälliseksi.

Ryhmämme esittää ”lapsipolitiikan” nostoa seuraavan strategian tärkeimmäksi painopistealueeksi.  Esikuva löytyy Helsingin perinteisestä ihannekaupungista Berliinistä, jossa lapsimäärä on 10 vuodessa kasvanut 50 000. Se asettaa erityisiä toiveita kasvatuksen ja opetuksen toimialaan, jonka antamaan palautteeseen tulee erityisen tarkasti puuttua.

Yksi arvioinnin pääkysymyksistä liittyi siihen, miten tasa-arvo ja saavutettavuus toteutuvat lasten ja nuorten kohdalla. Kaikilla nuorilla tulee olla sama mahdollisuus perusopiskeluun, harrastamiseen ja hyvään, täysipainoiseen elämään. Lukio-opetuksen tasoon ja tarvittaviin tukitoimiin on kiinnitettävä huomiota, samoin lasten ja nuorten pääsyyn mielenterveyspalvelujen ja kuntoutusterapian piiriin.  Hyvillä liikunta- ja kulttuuriharrastuksilla on, kuten kaikki tiedämme, monta tavoitetta. Ne kasvattavat yhteisöllisyyteen ja vastuullisuuteen.

Toivomme todella, että kaupunki jatkaa työtään valitsemillaan keinoilla eli panostamalla edelleen lasten ja nuorten hyvinvointiin. Heidän käsissään on kaupunkimme tulevaisuus.  Asiaan liittyy huoli Helsingin asuntopolitiikasta. Valtuustoryhmämme jakaa huolen perheille suunnattujen asuntojen riittävyydestä. On laadittu asunnottomuus- ja asuntorakentamisohjelmia, mutta todellisuus pakenee käsistä.