Keskustan sosiaali- ja terveyspoliittinen seura: sote maaliin ja sotu malliksi

11.12.2018

Keskustan sosiaali- ja terveyspoliittinen seura: Sote maaliin ja sotu malliksi

Keskustan sosiaali- ja terveyspoliittinen seura pitää hyvinä eduskunnan sosiaali- terveysvaliokunnan tekemiä tarkistuksia hallituksen sote-esityksiin. Erityisesti seura korostaa palvelujen integraation vahvistamista, maakuntien rahoituksen joustavoittamista ja varmistamista, kolmannen sektorin roolin vahvistamista sekä palvelujen tuottajana että vapaaehtoistyön toiminnan tarjoajana sekä aikataulun selkeää jaksottamista.

Seura pitää maakuntamallia hyvänä ja toteuttamiskelpoisena. Sillä varmistetaan kansalaisten tasa-arvoinen palvelujen saaminen kautta koko maan. Sillä estetään myös meneillään oleva sosiaali- ja terveysjärjestelmän rapautuminen ja palvelujen saannin eriarvoistuminen. Nykymuotoinen uudistus rytmittää myös yksityisen sektorin mukaantulon peruspalvelujen tuottamiseen hallitusti ja tasavertaisesti julkisen puolen kanssa. Seura näkee välttämättömänä, että sote-paketti kokonaisuutena hyväksytään tämän hallituskauden aikana. Sote-uudistus toimii myös hyvänä pohjana sosiaaliturvan uudistamiselle kannustavaan suuntaan.

Sosiaaliturvaa uudistettaessa on pohjattava perustuslakiin: ”Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon”. Sosiaaliturva on syytä nähdä edelleen toissijaisena ansiotuloihin nähden. Perustuslaissa todetaan edelleen ”Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella”. Tällä on korostettu ns. syyperusteisen perusturvan roolia suhteessa viime sijaiseen, tarveharkintaiseen sosiaaliturvaan. Myös käytännön syyt puoltavat tämän eron säilyttämistä.

Seura korostaa, että uudistus toteutetaan hallitusti ja vaiheittain:

Ensimmäisessä vaiheessa yhdenmukaistetaan sairauden, työkyvyttömyyden ja lasten hoitamisen perusteella maksettava perusturva rajattuna perustulona. Yhdenmukaistaminen on välttämätöntä siirtymäloukkujen välttämiseksi. Pitkäaikaisena toimeentulon muotona takuueläkkeen tulee olla selkeästi korkeampi. Perusturva on edelleen yksilökohtainen ja tuloista riippumaton.

Lisäksi otetaan käyttöön tässä vaiheessa perusturvan tasoa alempi täydentävä perusturva, jonka taso asetetaan niin etteivät tuloerot nykyisestä kasva. Se on kotitalouskohtainen ja käänteisesti tulosidonnainen (vastaa kotitalouden negatiivista tuloveroa). Työkykyiseltä tuki edellyttää aktiivista työn ja opiskelupaikan hakemista tai muuta vastaavaa aktiivisuutta. Täydentävään perusturvaan kuuluu myös perusturvan asumistuki, joka korvaa nykyisen asumistuen. Uudistettu asumistuki kannustaa etsimään taloudellisesti ja toiminnallisesti edullisinta asumisen vaihtoehtoa. Lisäksi täydentävään perusturvaan kuuluu harkinnanvarainen osuus, jolla voidaan korjata kertaluonteisesti kestämättömiä elämäntilanteita.

Toisessa vaiheessa perustulokokeilusta, edellä mainitusta uudistuksesta sekä tulorekisterin toimivuudesta saatujen kokemusten perusteella sosiaaliturvan selkeyttämiseen ja parempaan kohdentumiseen tähtäävää uudistustyötä jatketaan ensi hallituskauden loppupuolella. Tällöin toteutetaan laajempi perustulo hyväksikäyttäen negatiivista tuloveron mallia.