Raimo Ikonen: Sanoista tekoihin sotessa (SOSTER)

03.03.2020

Soste-seuran blogi helmikuu 2020

Raimo Ikonen:
Sanoista tekoihin sotessa

Hallituksen ensimmäinen budjetti linjasi hyvin perusturvaa ja päivärahoja, hoitotakuuta ja hoitaja mitoitusta. Lisäksi on käynnistynyt asiakasmaksulain uudistus pikavauhtia ja sote-keskusohjelma on käynnistymässä. Siitä huolimatta arvioijat epäilevät hallituksen todellisia aikeita. Hallitusohjelmakin on soten osalta hyvä ja selkeä, mutta varsinainen määrätietoinen sote-uudistus polttelee. Kissaa ei kutsuta kissaksi. Kunnat ja yksityiset käyttävät tilannetta hyväkseen.

Sotea on puskettu eteenpäin hallituksesta toiseen samalla kaavalla kokeilujen, laajojen  kehittämishankkeiden ja  erimielisin hallintoratkaisuin. Mallista ei ole poikettu Rinteen/Marinin hallituksessakaan. Hanke käynnistettiin sote-keskushankkeiden hakuvalmisteluilla, joiden tulee kattaa 80 prosenttia maakunnan väestöstä. Nyt olisi ollut tietoa riittävästi käynnistää suoraan maakunnan kattavan sote-keskusohjelman toimeenpano peruskoulumallin mukaisesti. Ohjeelliset  sote-keskuksen tehtävät ja hyte-kuntien lähipalvelutehtävät, niiden paikallinen toteuttaminen  ja maakunnallisen palveluverkoston rakentaminen tapahtuisi  suoraan hankkeissa. Nykyinen kevyt ohjaus edellyttäisi vahvempaa maakunnan ja valtion otetta kehittämisvalmisteluissa, jotta toimintatapojen uudistaminen ja modernien työsovellusten mukaantulo voidaan taata.

Laajalla julkisella hankkeella täytyy olla selkeä rakenne ja toimivalta, kunnes se otetaan tosissaan. Projektit ja kevyt ohjausorganisaatio eivät vakuuta ilman vahvaa omistajaohjausta, joka uudessa mallissa kuuluu selkeästi maakunnille. Hallintoratkaisusta hallituksessa on yksituumaisuus pääkaupunkiseutua myöten. Joten sen perustaminen kevyellä muutaman henkilön väliaikaishallinnolla tulisi perustaa nopeasti, ennen kuin kuntavaalien paineet edelleen hämärtävät ilmapiiriä. Samalla hanke laajenisi koskemaan koko maakuntaa. Kunta ja kuntayhtymä johtoinen hanke ajelehtii ilman vahvaa tulevan järjestäjän ja palvelujen tuottajan mukanaoloa ja maakunnan kattavuutta.  

Kaikille on selvää, että kuntien rahat ja hartiat eivät riitä tuottamaan palveluja nykyisellä mallilla. On selkeästi sanottava, että maakunnat järjestävät ja tuottavat palvelut pääosin itse ja yksityiset toimijat sekä kolmas sektori täydentävät julkisia palveluja. Kunnat tuottavat vain erityistapauksissa sopimalla maakunnan kanssa. Tämä takaa paremmin toimintatapojen uudistamisen, yhdenvertaisen kohtelun ja digitalisaation hyödyntämisen sote-palveluissa kuin myös hyte-palveluissa.

Tuleva kuntien rooli on kentällä ihmisille epäselvä. On selkeästi ilmaistava, että kunnan uusi rooli on terveyttä ja hyvinvointia edistävä hyte-kunta. Kunnat keskittyvät ihmisten lähipalveluihin kuten päivähoitoon, koulutukseen, liikenteeseen, kaavoitukseen, ravitsemukseen jne. yhdessä laajan järjestökentän kanssa. Kuntien lähipalvelut myös verkottuvat tarpeen mukaan joustavasti paikallistasolla maakuntien johtamiin ja tuottamiin sote-keskuksen palveluihin. Niiden yhteistulos toteuttaa asiakkaan parasta. Jokaisessa kunnassa tulee olla vähintään sotekeskuksen verkoston toimipiste. Paikallistasolla mahdollistuvat uudenlaiset asiakkuuspolut, asiakkuussegmentointi, matalan kynnyksen palvelut sekä digitalisaation hyödyntäminen.

Nyt on kaikki mahdollisuus viedä sote-hanke maaliin toteuttamalla hyvä hallitusohjelma, organisoimalla pikaisesti leveät hartiat, maakuntahallinto ja kevyt väliaikaishallinto, puhumalla selkeästi maakunnan ja kuntien roolista. Kissaa on kutsuttava kissaksi.