Peltokorpi: Helsingin tilinpäätös 2004
22.06.2005
Valtuustoryhmän pj. Peltokorpi: Puheenvuoro valtuuston kokouksessa 22.6. Helsingin kaupungin tilinpäätöksestä vuodelta 2004
Keskustan valtuustoryhmä haluaa kiittää tarkastuslautakunnan puheenjohtajaa ja kaikkia lautakunnan jäseniä, sekä virkamiehiä hyvästä työstä. Tässä käsittelyssä meillä on mahdollisuus arvioida sitä miten hyvin koko kaupunkikonsernissa on onnistuttu saavuttamaan niitä tavoitteita joita viime vuodelle asetettiin. Tämän arvioinnin pitäisi tosin olla jatkuvaa, ei vain kerran vuodessa tapahtuvaa. Lautakunnissa arviointia tapahtuukin tiheämmin.
Helsingin taloudellinen tilanne on tällä hetkellä kohtuullinen. Kaupunkimme talouden tasapainottuminen jatkui edelliseen vuoteen nähden, mutta tulos jäi kuitenkin vielä alijäämäiseksi, jos liikelaitosten tulos jätetään huomioimatta. Olemme samassa tilanteessa kuin monet muutkin Suomen kunnat, vuosikate kattaa poistot, mutta ei investointeja. Huolestuttavaa on, että vuosikate toteutui 16 % talousarviota heikompana. Verotulojen, erityisesti tuloveron toteutuminen 52 miljoonaa euroa, eli 3,1 % talousarviota heikompana ja myös edellistä vuotta 42,5 miljoonaa euroa, eli 2,6 % pienempänä on kehityssuunta joka olisi kyettävä katkaisemaan. Verotulojen lasku on erittäin huolestuttavaa, kun muistamme, että korotimme tuloveroprosenttia vuodesta 2003. Tarkastuslautakuntakin on kiinnittänyt tähän huomiota.
Verratessa verotulojen kehitystä suurten kaupunkien kesken voimme todeta että Helsinki on ainut, jonka verotulot laskivat. Yhteisöverotuloja vertailtaessa on huomattava, että kaikki muut suuret kaupungit pystyivät kasvattamaan tuottoa, mutta Helsingissä se laski 6,8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tuloverojen osalta lasku oli 2.6 %. Valtionosuuksien kasvu on tosin paikannut lähes täysin verokertymän pienenemisestä syntyneen vajeen. Pääkaupunkiseudun kuntien välillä käydään kisaa veronmaksajista. Helsingin asuntopolitiikan suunnan muutoksen toivomme vaikuttavan siihen, että veronmaksajien poismuutto Helsingistä hidastuu ja verotulot kääntyisivät taas kasvuun.
Kunnat velkaantuivat yhä viime vuonna. Lainakanta kasvoi lähes miljardi euroa ja kassavarat pienenivät runsaat 100 miljoonaa euroa. Kuntien nettovelka lisääntyi siis yli miljardilla eurolla. Varsin usein kuullussa valitusvirressä syytetään vain ja ainoastaan valtiota kuntatalouden ahdingosta. Kuntien menojen kasvu on kuitenkin kuntapäättäjien käsissä monilta osin. Kuntien menot ovat kasvaneet maassamme viime vuonnakin keskimäärin viiden prosentin vuosivauhtia. Samaan aikaan kuntien tulojen kasvu on hidastunut ja tulot kasvoivat viime vuonna noin 3,5 % vuosivauhtia. Edelleen on kuitenkin todettava, että koko maankin onneksi olemme eteläisessä Suomessa vielä kohtuullisessa vauhdissa. Suomalaisista noin neljännes asuu Uudellamaalla, mutta puolet koko maan kuntien vuosikatteesta kertyi tältä alueelta.
On todettava, että viime valtuustokaudella tässä salissa jouduttiin tekemään monia kipeitä päätöksiä, joiden ansiosta olemme nyt tässä missä olemme. Helsinki on kulkenut samaa tietä, kuin suurin osa Suomen kunnista, kuitenkin muutamaa vuotta monia muita kuntia myöhemmin. Kuntatalouden ahdinko ei ole vielä takanapäin. Myös tulevien vuosien aikana meiltä vaaditaan päätöksentekoon runsaasti päättäväisyyttä ja viisautta, me joudumme usein tekemään valintoja keskinkertaisten vaihtoehtojen välillä.
Arvioitaessa eri toimialojemme menokehitystä on muistettava, että kaupunkimme on varsin iso ja suunnanmuutokset tapahtuvat usein hitaasti. Sosiaali- ja terveysviraston organisaatiomuutokset toisaalta osoittavat, että muutoksia on mahdollista tehdä. Organisaatiomuutosten jälkeen erityisesti terveyskeskuksesta on todettava, että usein toistettu mantra "hallinnosta voi säästää", on menettänyt sisältönsä. Organisaatiouudistuksen myötä hallinnosta väheni yli 70 virkaa tai tointa. Terveyskeskuksen hallinto on tällä hetkellä hyvin ohut, kun yksi taso, suurpiirit lakkautettiin ja hallintoa yhdistettiin koko kaupungin osalta. Keskustan ryhmän mielestä muutos oli tarpeellinen. Organisaatiomuutoksen jälkeen ei saa jäädä tuleen makaamaan – palveluiden kehittämisen kannalta muutosten toteuttaminen on välttämätöntä ja se on nykyisessä mallissa huomattavasti helpompaa ja joustavampaa. Palveluiden käyttäjien kannalta parasta on se, että eri kaupunginosissa asuvat ihmiset saavat jatkossa tasa-arvoisemmin tasalaatuisempia palveluita. Ryhmämme mielestä kehittämistyötä on jatkettava siten, että asukkaat voivat saada palveluita halutessaan myös muualta kuin omalta asuinalueeltaan, omilta lähipalveluyksiköiltään.
Kaupunkimme asukkaat saavat keskimäärin enemmän monipuolisempia, mutta kalliimpia palveluita kuin muissa kunnissa asuvat. Viime vuosien menojen kasvun hillitsemisenkin jälkeen voimme todeta näin. Palvelujen käyttäjät antavat edelleen palveluillemme hyvät arvosanat. Olemme saavuttaneet muiden suurten kaupunkien keskimääräisiä yksikkökustannuksia. Helsinki oli viime vuonna ainut suurista kaupungeista, jossa pystyttiin pienentämään toimintakuluja edellisestä vuodesta, mutta edelleen voidaan puhua "kalliista Helsingistä". Ryhmämme mielestä yksikkökustannusten kasvua on kyettävä hillitsemään edelleen. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ehdotamme palvelujen leikkaamista. On mietittävä ennakkoluulottomasti uusia, entistä parempia ja tehokkaampia tapoja tuottaa palveluja, kehitettävä johtamista, osattava hyödyntää eri työntekijä- ja ammattiryhmien osaamista tarkoituksenmukaisesti ja organisoitava tehtävät osittain uudelleen, hyödynnettävä uutta teknologiaa ja tietotekniikkaa, lisättävä yhteistyötä eri toimijoiden välillä, niin kaupunkikonsernin sisällä yli sektorirajojen, kuin sen ulkopuolellekin, yli kuntarajojen ja yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Tosiasia on myös se, että lyhyiden etäisyyksien Helsingissä on mietittävä, mitkä palvelut tuotamme hyvinkin lähellä käyttäjiä, lähipalveluina ja mitä palveluja voimme keskittää vielä nykyisestä.
Kunta- ja palvelurakennehanke on käynnistynyt sisäministeriön johtamana. Myös Helsingin kannalta palvelurakennehanke on erittäin perusteltava, hankkeen tavoitteiden toteutuminen edistää myös helsinkiläisten palvelutarpeen tyydyttämistä pitkällä aikavälillä. Meidän on turhaa jäädä odottamaan hankkeen tuloksia. Töihin on jo ryhdytty ja töitä pitää jatkaa edelleen. Keskustan valtuustoryhmä perääkin rohkeutta jokaiselta. Meidän on jatkettava muutosten tiellä ja luotettava siihen, että se on ainoa oikea tie. Tuoreen kaupunginjohtajankin yhden sanan määritelmä alkaneelle virkakaudelleen oli muutos.
Kuntien on oltava valppaina valvomassa omaa etuaan suhteessa valtioon. Edunvalvontaa on jatkettava sekä itsenäisesti, että yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Sekä suurten kuntien, että pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyön tiivistäminen on tästäkin syystä tärkeää. Jo muutaman vuoden ajan olemme puhuneet epäkohdista, joihin ei ole vieläkään tapahtunut muutosta. Esimerkiksi lääkärien koulutuksesta saatava koulutus-evo ei kata lääkärikoulutuksesta HUS:lle koituvia kustannuksia. Kalleushankkeen selvitysten mukaan Helsinki joutuu maksamaan valtiolle kuuluvia menoja tästä johtuen jopa viisi miljoonaa euroa vuodessa.
Keskustan valtuustoryhmä on erittäin huolissaan työttömyyden kasvusta koko Uudellamaalla. Ainoastaan alle 25-vuotiaiden työttömien määrän kasvu hiipui viime vuonna, heitä oli tosin viime vuoden lopulla vain 2 % vähemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Työttömyys on inhimillinen tragedia, mutta siitä aiheutuu myös sosiaalitoimelle huomattavasti kustannuksia. Erityisen huolestuneita olemmekin nuorisotyöttömyyden korkeasta tasosta. Toivomme, että tämän vuoden alusta voimaan astuneen nuorten yhteiskuntatakuun vaikutukset näkyvät ja vuoden päästä tarkastelemme nuorisotyöttömyyden osalta positiivisempia lukuja.
Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota mielenterveyden häiriöistä kärsivien hoitoon. Työnjako HUS:n ja terveyskeskuksen välillä on osittain ollut reviiritaistelua. Erikoissairaanhoidossa on hoidettu tietyt "kiinnostavat" potilasryhmät. Tarkastuskertomuksessa on perätty myös terveysasemien mielenterveystyön osaamisen vahvistamista. Nyt terveysasemille on tulossa 20 psykiatrista sairaanhoitajaa, jotka voivat toimia lääkärien ja terveydenhoitajien työpareina ja ongelmien ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen mahdollisuuksien pitäisi parantua selvästi. Odotuksena on että riittävän aikaisin saadulla avulla voidaan ehkäistä ongelmien pahentuminen.
Tässä salissa on käyty joka vuosi keskustelua kaupungin ja HUS:n suhteista. Olemme kaipailleet todellista vaikutusvaltaa erikoissairaanhoidon toimintaan. Keskustan valtuustoryhmän mielestä olisi syytä pohtia ennakkoluulottomasti Helsingin tapaa järjestää erikoissairaanhoito ja että osana tätä pohdintaa selvitettäisiin pääkaupunkiseudun kuntien halukkuutta ja mahdollisuutta ostaa HUS omistukseensa. Uudenmaan muut kunnat voisivat halutessaan kilpailuttaa ja ostaa palvelut uudelta sairaalalta tai muilta tuottajilta.
Parin vuoden ajan keskustelua runsaasti hallinneen farssin, eli vammaisten kuljetuspalveluiden päätyminen tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen "mustalle listalle" ei yllätä keskustan valtuustoryhmää. Kuljetuspalvelujen laajentamista vastustettiin rajusti vammaisjärjestöissä ja sosiaalilautakunnassakin muutama jäsen vastusti asiaa, kun lännen alueen ongelmiin ei ollut löydetty ratkaisuja kokeilun aikana. Kuljetusmenojen väheneminen on mielestämme osittain hyvinkin hälyttävää, emmekä kykene iloitsemaan kaupungille syntyneistä säästöistä, kun tiedämme, että ne ovat seurausta siitä, että osa vammaisista ei enää käytä palvelua. Sosiaalilautakunta teki eilen päätöksen kuljetuspalveluiden jatkosta. Aiempi palveluiden järjestäjä ei päässyt mukaan jatkoon. Uudet toimijat ottavat hoitaakseen kuljetuspalvelut. Uudet sopimukset ovat myös tiukempia sekä seurannan, että sanktioiden osalta ja palvelun laadun odotetaan parantuvan huomattavasti. Edellytämme, että valvonta on tehokasta koko palvelujakson ajan.
Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota myös palvelulinjojen erittäin vähäiseen käyttöön ja siten linjojen tarkoituksenmukaisuuteen. Palvelulinjakeskustelua käytiin valtuustossa myös muutama kokous sitten ja toistan silloin esittämäni kysymyksen siitä, että mikä osuus linjojen nimellä on niiden vähäiseen käyttöön. Monet potentiaaliset käyttäjät voivat kuvitella ettei heillä ole oikeutta käyttää palvelulinjoja, tiedotuksella on varmasti tekemistä, mutta olisiko tarvetta miettiä myös nimenmuutosta? Onko palvelulinjojen imago tällä hetkellä kohdallaan?
Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen osa 4.11 yhteisöjen taloudellinen tukeminen on huolestuttavaa luettavaa. Kaupunginhallituksen ohjeita ei ole noudatettu, kekseliäät tai ehkä suhteita omaavat avustusten hakijat, joilla ei olisi edes välttämättä tarvetta avustuksille, ovat voineet saada avustuksia toisensa päälle, jopa ilman vaadittavia tositteita. Samaan aikaan osa avustusta hakevista, todellisen tarpeen keskellä kamppailevista hakijoista on jäänyt ilman avustusta. Keskustan valtuustoryhmä yhtyy tarkastuslautakunnan vaatimuksiin avustusten myöntämisen valvonnan koordinoinnin lisäämisestä sekä avustuksia saavien tahojen toiminnan tarkastamisen tehostamisesta.
Keskustan valtuustoryhmä odottaa syksyn budjettikeskusteluun valtuustolta rehellisyyttä ja kykyä arvioida realistisesti kaupunkimme tilannetta. Odotamme myös valmiutta tehdä uusia linjauksia. Esimerkiksi sosiaalitoimen menot ovat ylittäneet useana vuonna budjetin, kuitenkaan rakenteellisiin muutoksiin ei ole toiminnan osalta ollut vielä mielestämme riittävästi haluja. Tiedämme ja tunnustamme sen, että suurin osa sosiaaliviraston palveluista on lakisääteisiä palveluita, mutta odotamme, että sekä luottamushenkilöillä, että erityisesti viraston virkamiehillä olisi rohkeutta miettiä uudelleen palvelutuotantomme rakennetta ja tuottamistapoja. Esimerkiksi lasten päivähoidossa yksityinen ja kotona tapahtuva hoito tulee kaupungille selvästi julkista päivähoitoa edullisemmaksi, silti viraston selvänä painopisteenä on pitkän aikaa ollut vain oman toiminnan edellytysten kehittäminen, nyt linjassa tosin alkaa näkyä heikkoja signaaleja avarakatseisemmasta ajattelusta.
Keskustan valtuustoryhmä puoltaa vuoden 2004 tilinpäätöksen, tilintarkastuskertomuksen ja tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen hyväksymistä sekä vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille esityksen mukaisena.
