Ympäristön, yhteisvastuun ja yrittäjyyden Helsinki - kunnallisohjelma 2004

Helsinki palautettava edelläkävijäksi ja yhteistyön rakentajaksi
 
YMPÄRISTÖN, YHTEISVASTUUN JA YRITTÄJYYDEN PÄÄKAUPUNKI 

Suomen Keskusta haluaa rakentaa Helsingistä yhteisvastuun, yrittäjyyden ja hyvinvoivan ympäristön kaupungin. Keskustalaisessa visiossa Helsinki on osaamisen, luovuuden ja yrittäjyyden varassa kehittyvä turvallinen ja eloisa pääkaupunki, jossa kaupunkilaisten arkiympäristöä ei ole unohdettu. Asukkaita on kuultava kaikessa päätöksenteossa.
 
Helsinki on koko Suomen veturi, jonka kestävään kehitykseen perustuva menestys koituu kaikkien Helsingin seudun asukkaiden ja koko maan hyväksi. Helsinki on Suomen portti muualle Eurooppaan ja yhdysside Itämeren piiriin. 
 
Palvelut tarpeiden mukaan: julkinen järjestelmällisyys ja yksityinen joustavuus yhteistyöhön
Kaupungin ja yksityisten tuottamaa palvelut pitää sovittaa yhteen, tukemaan toinen toistaan. Vastuuta palveluiden tuottamisesta on voitava siirtää yksityissektorille, mutta samalla kaupungin ja valtion on huolehdittava palvelujen laadun tehokkaasta valvonnasta ja palvelujen turvallisuudesta. Hoivapalveluiden painopistettä tulee siirtää ongelmien korjaamisesta ennaltaehkäisevään toimintaan.
 
Suomalaiset perheet ovat nykyään monenlaisia – yhden mallin mukainen perhe on vain lyhyt aika perhe-elämän historiassa. Perhe on yhteiskuntaa tukeva voima: se sitoo monin sitein eri-ikäisiä läheisiä ja sukulaisia yhteen, mutta antaa myös tilaa itsenäisyydelle. Perheen merkitys lisääntyy hyvinvointiyhteiskuntaa koossa pitävänä voimana.
 
Työelämä ja perheen yhteinen aika voidaan sovittaa paremmin yhteen, kun vanhemmilla on valinnanmahdollisuuksia lasten hoidossa ja mahdollisuus joustaviin työaikoihin. Kotihoidon, perhepäivähoidon sekä yksityisen ja julkisen päivähoidon tarjoamat mahdollisuudet antavat liikkumavaraa perheen kulloiseenkin elämäntilanteeseen.
 
Keskusta haluaa, että lasten kotihoidon tai omaishoidon tuet antavat mahdollisuuden kullekin pitää huolta läheisistään. Molempiin tulee edelleen satsata lisää rahaa. Koti- ja omaishoito eivät korotettuinakaan maksa lähellekään sitä, mitkä olisivat kustannukset vastaavassa – erityisesti yhtä joustavassa – palvelun tuottamisessa yhteiskunnan varoilla.
 
Ikääntyvien helsinkiläisten kannalta avainkysymys on, miten saada oikea palvelu oikeassa paikassa. Keskustan mielestä Helsingissä tulee rakentaa seuraavan vaalikauden aikana valtakunnallinen malli, jossa ikäihmisten palvelujen ketju kotipalveluista erikoissairaanhoitoon toimii aukottomasti. Pompottelusta ja odottelusta on päästävä järkevään malliin, jossa ihmisille tarjotaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan riittävä palvelu. Tämän käytännön tarkoituksena on antaa ikäihmisille mahdollisuus viettää valtaosa ajastaan omassa kodissaan.
 
Ikääntyvien suomalaisten muuttuvien tarpeiden mukaisia asumismuotoja on kehitettävä yhdistämällä kotona asumisen itsenäisyys ja palvelukeskusten arkipäivän turvallisuus sekä esteettömyys.
 
Ikääntyneiden määrä kasvaa täysin eri vauhtia kuin on mahdollista rakentaa palvelukoteja tai laitospaikkoja. Omaisen hoitamisesta kotona maksettava kunnollinen korvaus on aina yhteiskunnalle parempi vaihtoehto kuin laitoshoito. Omaisten ja läheisten mahdollisuutta saada työstään vuorotteluvapaata pitää kehittää tilanteissa, joissa omaisesta huolehtiminen määräaikaisesti on tarpeen.
 
Kansainvälinen kilpailukyky syntyy pehmeästä vetovoimasta
Helsinki ei menesty kansainvälisessä kilpailussa ilman, että se hyödyntää yhteistyötä koko muun Suomen kanssa. Helsingin menestys ei myöskään ole kiinni naapurikuntien kanssa kilpailemisesta, vaan Helsingin seudun kyvystä kilpailla innovaatioista, investoinneista ja osaavista ihmisistä Euroopan, Aasian ja Amerikan kasvukeskusten kanssa.
 
Helsingillä pitää olla tarkkaan harkittu rooli koko Suomen menestyksessä. Pääkaupungin on kyettävä toimimaan osana eurooppalaisten suurkaupunkien verkostoa.
 
Suuruudellaan Helsinki ja Suomi eivät voi kilpailla. Siksi on panostettava laatuun ja vältettävä ne virheet, jotka rasittavat lähialueen muita metropolialueita. Alueen houkuttelevuutta on lisättävä puhtaan ympäristön, tasa-arvoisen kaupungin ja modernin teknologian avulla. Suurkaupungin imagoa ei pidä vahvistaa ongelmia lisäämällä. Helsingin houkuttavuuden lisääntyminen on pehmeän voiman rakentamisessa.
 
Helsingin asemaa verrataan lähinnä Suomenlahden ja Itämeren merkittäviin liikenne- ja kauppakaupunkeihin. Suomen pääkaupungin asema lähialueiden yhteistyössä ja kilpailussa on varmistettava.
 
Yhteistyön tiivistäminen Tallinnan kanssa on luonteva ja tarpeellinen lisä Itämeren alueen kanssakäymiseen. Viron EU-jäsenyyden myötä Helsinki ja Tallinna voivat integroitua yhdeksi uudenlaiseksi talousalueeksi. Kaupan –ja talouden ohella Itämeren piirin yhteistyön mittariksi nousevat alueen ympäristöongelmien ratkaisut
 
Tarvitaan kannustavaa talous- ja työllisyyspolitiikkaa
Rakenteita uudistava ja kannustava talouspolitiikka tukee kasvua, investointeja ja työllisyyttä erityisesti pääkaupunkiseudulla. On kannustettava erimuotoista ja –kokoista yrittäjyyttä. Erityisesti pienille ja keskisuurille palveluyrityksille on Helsingissä tarvetta ja menestymisen mahdollisuuksia.
 
Helsinki elää palveluista, tutkimuksesta ja viennin edellytysten ylläpitämisestä. Kaupan, kuljetuksen ja rahoitusalan sekä muut tuotantoa palvelevat yritykset ovat tyypillisiä helsinkiläisiä työllistäviä yrityksiä, jotka palvelevat myös koko Suomea.
 
Työn tekemisen ja yrittämisen tieltä on raivattava kaikki tarpeettomat esteet. Aloittavien ja olemassa olevien pienyritysten työllistämiskynnystä on madallettava. Yritysten sukupolvenvaihdoksia on tuettava. Ennen kaikkea on pyrittävä byrokratian vähentämiseen sekä innostamaan nuoria ja maahanmuuttajia yrittäjyyteen.
 
Avain on koulutuksessa. Riittävän ja tarkoitukseen sopivan koulutuksen jälkeen työelämään siirtymisen kynnys madaltuu. Koulutusjärjestelmän uudistuksen avulla voisimme lisätä nuorten työuraa vuosilla.
 
Helsingin Keskusta pitää ratkaisevan tärkeänä nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä. Nuorten työllisyysaste on Suomessa selvästi alhaisempi kuin esimerkiksi Tanskassa. Suomi menettää uusia asioita nopeasti oppivien nuorten ikäluokkien työpanoksen huolestuttavan useasti. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi Keskusta haluaa taata kaikille peruskoulun jälkeen koulutusta tai työpaikan.
 
Yritysten hyvinvointi ei ole mahdollista ilman osaavaa asuinpaikkakunnallaan viihtyvää työvoimaa. Suomi tarvitsee aktiivisen maahanmuuttajapolitiikan osaavien työntekijöiden houkuttelemiseksi ja kasvavan ulkomaalaisväestön kotouttamiseksi.
 
Peruskoulu on pohja sekä tasa-arvolle että osaamiselle
Kunnollinen peruskoulutus tuottaa sekä tasa-arvoa että osaamista. Lahjakkaiden menestys ei lisäänny jättämällä kouluvaikeuksien kanssa painivat syrjään.
 
Peruskoulujen opetuksessa lisäresursseja on kohdistettava erityisopetukseen. Hyvän oppimisen edellytyksenä on myös kohtuullinen opetusryhmien koko.
 
Monilla ammattialoilla on uhkaamassa työvoimapula. Sen lievittämiseksi on huolehdittava siitä, että myös kolmivuotinen koulutus riittää hyvän ammattitaidon saavuttamiseksi.

Lukioiden eriarvoisuutta ei tule lisätä sen enempää koulujen sijaintia kuin erikoisvalintamahdollisuuksia korostamalla.
 
Opettajien täydennyskoulutukseen ja työhyvinvointiin on kiinnitettävä huomiota.
 
Keskusta haluaa rakentaa Itä-Helsinkiin alueelle myös ammattikorkeakoulutuspaikkoja ja näin houkutella sen ympärille uutta yritystoimintaa.
 
Korkeakoulut ovat haasteiden edessä. Ne toimivat Suomen korkean osaamisen strategian vetureina ja niiden on vastattava kansainvälistymiseen ja toimintaympäristön muutokseen. Haasteet johtuvat kansainvälistymisestä, teknologisesta kehityksestä ja erityisesti väestön ikärakenteen muutoksesta. Toisaalta on pystyttävä tuottamaan ja soveltamaan uutta tietoa nopeasti muuttuvien tarpeiden mukaan.
 
Pääkaupunkiseudun yliopistot voidaan yhdistää innovaatioyliopistoksi alueen kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi. On pidettävä huoli siitäkin, että maksuttoman yliopistokoulutuksen saaneet antavat työpanoksensa myös suomalaisen yhteiskunnan käyttöön.
 
Edullisempaa ja monimuotoisempaa asumista
Työssä käymisen ja työvoiman saannin suurin kompastuskivi on pääkaupunkiseudun kustannustaso, joka estää työmarkkinoiden kunnollisen toiminnan Helsingissä. Asumisen hinta ja tonttipolitiikan epäonnistuminen kaivavat maata myös Helsingin kansainvälisen menestyksen alta.
 
Vuokra-asuntotarjonta on riittämätöntä, ja se yhä vähenee vuokra-asuntoja ravistelevan omistajarakennemuutoksen myötä. Omistusasunnot ovat hinnaltaan tavallisen palkansaajan ulottumattomissa.
 
Tonttien riittämättömyys ja korkeat hinnat luovat epänormaalin yhtälön, joka on ratkaistava oikeudenmukaisella ja nopeammalla kaavoituksella sekä laajemmalla seudullisella yhteistyöllä.
 
Asuntopolitiikassa on otettava huomioon eri ryhmät. Helsinki tarvitsee kerrostaloja omistus- ja vuokrahuoneistoineen sekä rivitaloja. Lisäksi kaupunkikuvaan kuuluvat tiivis ja matala pientalorakentaminen, omakotitalot sekä opiskelija-, nuoriso- ja senioriasunnot. Tarvitaan ennakkoluulottomuutta uusien ratkaisujen kehittelemisessä. Ympäristön viihtyvyys, turvallisuus ja vehreys sekä eri elämäntilanteeseen sopivat asuinkustannukset tarjoavat jokaiselle mahdollisuuden hyvään asumistasoon.
 
Kaupungin puisto- ja viheralueista on huolehdittava kestävällä tavalla, eikä niitä tule saattaa rakentamisen piiriin. Myös rannat, joet, purot ja luonnonojat ovat kaupunkikuvaan kuuluvia tärkeitä elementtejä, jotka parantavat asumisviihtyvyyttä myös pääkaupungissa.
 
Itämeri on myös meidän vastuullamme
Jos Itämeri olisi yksi Suomen sisäjärvistä, sen surkeaa tilaa kohentamassa olisi kansanliike poikineen. Vastuuta kansainvälisestä merialueesta on sen sijaan helppo siirrellä, vaikka Suomi ei suurin syntinen olekaan.
 
Itämeren tilasta on paljon tutkittua tietoa. Johtopäätös on selvä: meri on hätätilassa ja suuren muutoksen kourissa.
 
Suomenlahti kärsii mittavasta saasteongelmasta. Sen pohjoisrannikko on kuolemassa ensimmäisenä. Tämän uhkan torjumisessa korostuu globalisaation ajan kaupunkien välinen paikallinen yhteistyö ongelman ratkaisemiseksi. Helsingin on tiivistettävä yhteistyötään erityisesti Pietarin jätevesiongelman ratkaisemiseksi.
 
Pikaista konkreettista yhteistyötä on tehtävä myös merenkulun liikennejärjestelyjen kehittämiseksi vaarallisen ruuhkaisten satama-alueiden liikenneohjausjärjestelmien parantamiseksi
 
Meidän meremme kaipaa pelastuakseen nopeita toimia. Seuraavan hallituksen ohjelmaan pitää kirjata Suomen Itämeri-politiikan päälinjat. Vaikka Itämeren pelastaminen onkin kansainvälinen ponnistus, meille se on myös kansallinen kysymys.
 
Helsinki on merellinen kaupunki, Itämeren valkoinen helmi. Itämeri ja Suomenlahti ovat luoneet Helsingille mahdollisuuden kehittyä kansainväliseksi suurkaupungiksi. Suomella on velvollisuus toimia ja tehdä kaikki niin Suomenlahden kuin koko Itämeren puhtauden puolesta.
 
Elävä satama ja telakkatoiminta ovat osa Helsinkiä. Itämeren kulttuurimerkitys on myös mittava. Suomenlinna maailman kulttuurisäätiön suojelukohteena on tästä esimerkki.
 
Hiiletön Helsinki
Pääkaupunkiseudun energiankulutus ja kasvihuonekaasupäästöt kasvavat tällä hetkellä nopeammin kuin alueen asukasluku. Helsingissä voidaan hoitaa oma osuus kasvihuonekaasujen vähentämisessä siirtymällä fossiilisesta öljystä ja hiilestä monimuotoiseen, uusiutuvan energian käyttöön ja tuotantoon.
 
Keskustan tavoitteena on hiiletön pääkaupunki. Helsingissä sähkön ja lämmöntuotannossa uusiutuvan energian osuutta on nostettava määrätietoisesti.
 
Jätteet kannattaa ensisijaisesti polttaa energiaksi ja kaatopaikalle päätyväkin jäte käyttää mahdollisimman tarkkaan hyödyksi energiantuotannossa. Jos merilämmön ja biopolttoaineiden käyttö on mahdollista Tukholmassa, on sama tehtävissä myös Helsingissä. Helsinkiin on tehtävä vastaava ohjelma kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi kuin Tukholmassa.
 
Liikenteen päästöjen vähentäminen on ympäristöteko - erityisesti helsinkiläisten puolesta. Helsingin kannattaa tehdä sopimus muun Suomen kanssa: tuottakaa meille parempi ilma biopolttoaineilla.
 
Pienhiukkaspäästöt voidaan myös Helsingissä saada kuriin siirtymällä pois fossiilisista polttoaineista. Kaupungin on joukkoliikenteessään suosittava kaasulla tai biopolttoaineilla kulkevia busseja. Liikennettä on voitava rajoittaa, jos hiukkaspäästötasot ovat liian korkealla.
 
Renkailta raiteille
Helsinki ja lähikunnat muodostavat laajan yhtenäisen talous-, työpaikka- ja opiskelualueen. Tämä vaatii hyviä kulkuyhteyksiä niin yksityistä työmatka- ja vapaa-ajanliikennettä kuin ammatti- ja joukkoliikennettä varten.
 
Joukkoliikenneyhteyksien parantamisessa on painopiste asetettava raideliikenteeseen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä Helsingin raitiotieliikenteen laajentamiseen, joukkoliikenteen yhteyksiin Helsingistä länteen, länsimetro ja kevytraitiotieyhteyksiä rakentamalla myös kehäliikenteen tarpeisiin.
 
Pitkällä aikavälillä on varauduttava raskaan raideliikenteen yhtenäistämiseen. Kaavoituksessa on jätettävä tilaa raskaan raideliikenteen tarjoamille pää- ja rantaradan tapaisille nopeille yhteyksille seudun mahdollisilla kasvusuunnilla, kuten idässä, lentokentän suunnalla ja Martinlaakson radan jatkeena.
 
Koko maata palvelevan Helsinki-Vantaan lentokentän saaminen valtakunnan junaliikenteen yhteyteen on myös Helsingin etu.
 
Keskustan mielestä Malmin lentokenttä tulee säilyttää nykyisessä käyttötarkoituksessaan. 
 
Jalankulkijoille ja pyöräilijöille on taajama-alueilla erillisin rakentein tai muuten selkeästi merkiten rajattava turvalliset kulkuväylät. Keskusta-alueen ulkopuolella olevaa kävely- ja pyörätieverkostoa on kehitettävä jatkuvasti; kiireellinen tehtävä on kevyen liikenteen itä-länsi–suuntaisten yhteyksien lisääminen.
 
Helsingin on luotava yhteistyössä alueen kuntien kanssa autoparkkeja ja kehitettävä joukkoliikennettä, jotta yksityisautoilu keskusta-alueella vähenee.
 
Pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyö uudelle tasolle
Keskusta haluaa rakentaa pääkaupunkiseudusta uuden, Suomen oloihin sopivan metropolialueen. Tavoitteeseen päästään valtion, alueen kuntien, kansalaisten ja elinkeinoelämän yhteistyöllä.
 
Valtion on kannustettava pääkaupunkiseutua uudenlaisiin yhteistyömuotoihin. Metropolialue tarvitsee myös omanlaisensa kuntamallin. Valtion pitää kuntauudistuksen myötä olla auttamassa uuden pääkaupunkiseudun hallintomallin synnyttämisessä.
 
Hyvät koulutus- ja terveyspalvelut, järkevä maankäyttö, tarpeellinen työpaikka- ja asuntorakentaminen sekä hyvin toimivan joukkoliikenteen toteuttaminen on mahdollista vain kuntien seudullisella yhteistyöllä ja valtiovallan vahvalla myötävaikutuksella.
 
Helsinki ja koko Helsingin seutu tarvitsevat päättäjiä, jotka ovat valmiita kehittämään seutua sen asukkaiden ehdoin. Työssäkäynnin ja asumisen vaatimusten on murrettava hallinnon rajat. Seudun ytimen muodostajat, Helsinki, Espoo ja Vantaa, eivät saa ajautua kalliiksi käyvään kilpailuun keskenään. Koko Uusimaa on otettava huomioon tässä tarkastelussa.
 
Helsingin Keskusta edellyttää, että valtio omilla toimenpiteillään takaa Helsingin seudun kunnille riittävät edellytykset yli kuntarajojen toteutettavalle laadukkaalle kunnallisen palvelutuotannon kehittämiselle.   

Helsinki pyrkii yhteistyöhön, ei saneluun
Pääkaupungin asema tekee Helsingin vaalipiiristä ainutlaatuisen. Täältä eduskuntaan valittavien takana on yhden kaupungin asukkaiden toiveet ja tarpeet. Samalla Helsinki voi olla tien näyttäjä ja kaikkien suomalaisten Helsinki: suurin, kaunein ja mahtavin – josta ainakin salaa ollaan ylpeitä koko maassa.
 
Helsingistä valittavan kansanedustajan on oltava taustansa mittainen. Helsinkiläinen päättäjä voi viedä äänestäjiensä asioita eteenpäin vain tekemällä hyvää yhteistyötä muilta alueilta tulevien päättäjien kanssa. Onhan selvää, että valtakunnalliset asiat ovat helsinkiläisten asioita. Mutta myös toisinpäin: Helsinki on aina valtakunnallinen asia.
 
Helsinkiläisillä on oikeus vaikuttaa koko Suomea koskeviin ratkaisuihin. Siksi täältä kannattaa valita edustajiksi niitä, joilla on valmiudet, kanava ja mahdollisuus olla tekemässä Suomen tärkeimpiä yhteiskunnallisia päätöksiä.