Kuntavaaliohjelma 2017

Helsinki, Suomen pääkaupunki

Helsinki on pääkaupunkina erityinen kunta Suomessa. Helsinki on ainoa suomalainen kunta, jonka alue on vain kaupunkia ja lähiötä puistoineen ja kaupunkimetsineen. Helsinki elää sivistyksestä, hallinnosta ja liiketoiminnasta. Helsingin luonnonvara ovat kaupungin asukkaat.

Merkittävä osa suomalaisista asuu Helsingissä ja Helsingissä tuotetaan merkittävä osa suomalaisesta kansantuotteesta ja hyvinvoinnista. Me helsinkiläiset voimme ylpeinä todeta tuottavamme ja jakavamme hyvää koko Suomelle. Mutta me helsinkiläiset myös myönnämme tarvitsevamme energiaa, elintarvikkeita ja luonnonvaroja, joita ei voida tuottaa kuin Helsingin ulkopuolella.

Helsinki on kasvanut rajojensa yli jo viime vuosisadan alkupuolella. Alueliitokset ratkaisuna Helsingin kasvulle hylättiin pääsääntöisesti jo 1960-luvulla Vuosaaren liitokseen. Helsingin kasvu on tapahtunut lähikuntien kasvuna. Siten Helsinki on samaan aikaan sekä itsenäinen että ympäristöstään, erityisesti lähikunnistaan riippuvainen.

Helsingillä on positiivinen työpaikkaomavaraisuus, eli joka päivä tullaan lähikunnista Helsinkiin töihin. Helsinki on jo vuosia järjestänyt koulutusta, terveydenhuoltoa ja liikennettä yhdessä lähikuntien kanssa. Helsingillä on kokemusta rajat ylittävästä yhteistyöstä ja kehityksestä sekä muiden kuntien että valtion kanssa.

Kuntavaalien jälkeen Helsinki siirtyy pormestarimalliin, joka uudistaa Helsingin hallinnon. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (sote-uudistus) siirtää terveydenhuollon järjestämisen ja kustannusten taakan kunnilta maakunnille ja valtiolle. Helsingin omalle hallinnolle tulee nykyistä paremmat mahdollisuudet paneutua kaupunkirakenteen, asumisen ja kaupunkilaisten elämänlaadun kehittämiseen.

Kotikaupunki tekee hyvinvoinnin

Hyvinvointi on sitä, että on hyvä mieli. Hyvä mieli syntyy monesta asiasta, joista päätetään omassa kotikaupungissa.

Kotikaupunkiisi valitsemasi päättäjät ja heidän valitsemansa kaupungin virkamiehet tekevät elinympäristösi. He osoittavat kodillesi paikan, lapsillesi koulun, itsellesi sivistys- ja virkistyspalvelut, suunnittelevat liikenneverkon näiden välille ja huolehtivat, että kaikki kunnassa toimii. Lämpöä ja sähköä riittää, vesi tulee keittiöön ja suihkuun, jätteet viedään pois ja kierrätetään, bussit ja ratikat kulkevat, kadut ovat kunnossa ja talvella auratut ja hiekoitetut.

Hyvinvointi ei tule lääkkeillä eikä laastarilla. Niitä tarvitaan, kun vahinko sattuu tai jokin menee pieleen. Hyvinvointi rakennetaan kotikunnassa, joka huolehtii, että asukkailla on mitä elämässä tarvitaan vauvasta vanhukseen. Kotikaupunki huolehtii päiväkodin, koulun, liikunnan, virkistyksen, ja monet muut palvelut, joita elämän aikana jokainen meistä tarvitsee.

Hyvinvoinnin kulmakivi on hyvä elinympäristö, joka pyrkii ehkäisemään ongelmat ennalta. Kunta vastaa siitä, että kaupunki on kaunis, puhdas ja turvallinen. Ja että kaupunki toimii.

Keskusta on ollut Helsingin politiikassa pieni puolue. Päättyvällä vaalikaudella Keskustalla on kolme valtuutettua. Keskustalaisia osallistuu kaupunkipolitiikkaan kuitenkin suurempi määrä lauta- ja johtokunnissa.

Keskustan painoarvo Helsingissä on suurempi kuin vain kolme valtuustopaikkaa. Usein ei arvovalinnoissa ole kyse puoluepoliittisista periaatteista. Suuri osa kaupungin asioista päätetään neuvotellen ja sopimalla. Silloin on äänivaltaa tärkeämpää osaaminen ja ymmärtäminen. Määrä ei korvaa laatua.

Monissa asioissa Helsinki on päättänyt Keskustan linjausten mukaisesti. Kun Keskusta on valtakunnallisesti merkittävä puolue ja nyt pääministeripuolue, Helsingin Keskustalla on ollut ja on mahdollisuus ajaa Helsingin etua valtiovallan tasolla. Merkittävä tämän ”edunvalvonnan” tulos viime vuonna oli ministeri Tiilikaisen esittämä valtion rahoitus Raidejokerille. 26 vuotta suunniteltu pikaraitiotie saatiin vihdoin liikkeelle.

Keskeiset vaaliteemamme:

Asuntoja tarjolle tarpeeksi

Elämän perusta on oma koti. Helsingissä koti on monelle tällä hetkellä liian kallis. Helsingissä on kova kysyntä pienistä asunnoista. Sopivan kokoisiin asuntoihin ei monella rahat riitä.

Asuntojen rakentaminen ei ole Helsingissä sen kalliimpaa kuin muualla Suomessa. Asuntotuotanto on Helsingissäkin kohtuuhintaista, mutta asuntojen myynti ja vuokraus eivät ole. Asunnoista voi pyytää kovan hinnan, kun asunnon tarvitsijoita on enemmän kuin asuntoja on tarjolla.

Asumisen hinta määräytyy markkinoilla. Myyntihinta tai vuokra asettuvat kysynnän ja saavutettavuuden sekä kaupunginosan ja asuinympäristön ominaisuuksien perusteella. Kaupungilla on kaavoitusmonopoli, eli oikeus määrätä, paljonko asuntoja Helsingissä on ja missä ne sijaitsevat. Kaupunki päättää myös siitä, miten nopeasti asunnosta pääsee Helsingin keskustaan sekä jokaisen tarvitsemiin palveluihin, kuten kauppoihin, työpaikoille, vapaa-ajan viettoon ja virkistykseen.

  • Tonttitarjonta ja rakennusoikeus kaavoituksessa tehdään kysyntää suuremmaksi.
  • Rakennetaan tiiviimpää ja korkeampaa ja lyhennetään siten etäisyyksiä 
  • Täydennetään! Rakennetaan parkkikenttien tilalle asuntoja ja annetaan rakennusoikeutta taloyhtiöille rakennusten uudistamisen ja remontoinnin rahoittamiseksi.
  • Nykyaikaan sopimattomat rakennusnormit pois asemakaavoista ja rakennusluvista rajoittamasta uudenlaista asuinrakentamista: puurakentaminen, kontti- ja moduuliasunnot, parkkinormin sijaan joukkoliikenteen palvelunormi.
  • Esteettömyydestä ei tingitä, eikä hyväksytä näennäisratkaisuja, vaan esteettömyyden tulee olla laadukasta ja toimivaa.
  • Arjen palvelut kävelyetäisyydelle! Autoilu ei saa olla pakko vaan vaihtoehto.
  • Elinkaariajattelu asuntorakentamiseen: talorungot tehtävä sallimaan asuntojen muunneltavuus elämäntilanteiden mukaan
  • Rakennetaan alkaen kantakaupungin laajentamisesta, ei Malmin lentokentästä, joka voi jatkaa lentokenttänä.
  • Sallitaan Helsinkiin pilvenpiirtäjät! Onhan meillä niille tarjolla peruskalliota vakaaksi rakennusmaaksi.

Helsinki huolehtii koko elämänkaaren

Kaupunki voi tarjota hyvän elämän edellytykset koko elinkaarelle. Kaupungissa apu voi olla lähellä, eikä kenenkään tarvitse jäädä yksin siksi, että naapuri on kaukana. Kaupungin vastuulla oleva elinympäristö luo arjen tasa-arvon ja edistää ihmisten yhdenvertaisuutta.

Helsinki pystyy tarjoamaan monipuolisen päivähoidon ja varhaiskasvatuksen milloin lapset eivät voi kasvaa kotona. Kaupungin palvelut takaavat yhdenvertaisen ja syrjimättömän kohtelun ja mahdollisuudet kaikille kaupunkilaisille. Varhaiskasvatus ja koulut voivat tarjota yhteisöllisyyttä ja vastuuta yli kulttuuri- ja ikärajojen.

Kaupungin toimipisteet voivat tukea perhepäivähoitoa ja kotona olevia vanhempia. Varhaiskasvatuksen ja vanhuspalveluiden yhdistäminen laajentaa lasten maailmankuvaa ja ilahduttaa ja motivoi iäkkäitä kaupunkilaisia.

Asukkaidensa hyvinvoinnista huolehtiminen on myös terveyden perusta. Sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat liittyvät usein syrjäytymiseen ja siitä pahimmillaan seuraavaan huono- osaisuuteen. Kierre alkaa usein nuorena. Paras ratkaisu on ennalta ehkäisy. Varhainen puuttuminen tapahtuu kaupungin palveluiden yhteydessä, jossa alkavat ongelmat voidaan havaita ja ohjata saamaan osaava tuki ja apu.

Kulttuuri ja elinikäinen oppiminen pitävät ihmisen elämänurallaan. Kirjastoista on jo kasvanut kaupunkilaisten monipuolisia olohuoneita. Keskustakirjaston henki levitköön kaikkialle kaupungissa! Itäkeskuksen Stoa on myös hyvä esimerkki kulttuurin, sivistyksen ja koulutuksen yhteisestä kolminaisuudesta.

  • Eriytetyistä varhaiskasvatuksen, koulutuksen ja vanhushuollon palveluista kohti matalan kynnyksen palvelupisteitä kaikenikäisille.
  • Luokka- ja ryhmäkoot pidetään niin alhaisina, ettei kukaan ryhmästä unohdu.
  • Neuvolatoiminta laajenemaan lapsiperheistä kaikkien kansalaisryhmien opastuksen ja avun keskuksiksi.
  • Päivähoitoon joustavuutta työelämän joustojen ja erilaisten työaikojen kuin myös kotona olevien vanhempien tuen tarpeisiin. Tuntiperusteinen laskutus mahdolliseksi.
  • Nuorisotakuusta nuorten tarpeet huomioivaan huolenpidon sisältävään yhteisötakuuseen.
  • Etsivään nuorisotyöhön lisätään resursseja.
  • Ehkäisy maksuttomaksi ja helposti saatavaksi kaikille 25 ikävuoteen asti.
  • Kaupungin palvelut saataville selkokielisinä.
  • Eläkeläisille maksuton joukkoliikenne ruuhka-aikojen ulkopuolella.
  • Vapaa sivistystyö, kansalais- ja työväenopistot matalalla kynnyksellä kaikkien kaupunkilaisten saataville tukemaan elinikäistä oppimista ja työelämän muuttumista.

Helsinki on vastuullinen työ- ja elinkeinopolitiikassaan

Toimeentulo on keskeinen osa hyvinvointia. Siksi työllistymistä ja etenkin heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä edistetään määrätietoisesti. On tärkeätä edistää myös erityisryhmien mahdollisuuksia saada kokemusta työelämästä, jolloin menestyminen avoimilla työmarkkinoilla helpottuu.

Helsinki voi ottaa huomioon työllistämisen edistäminen kaupungin hankinnoissa. Hankinnoista duunia -hankkeesta saatiin myönteisiä kokemuksia. Sen periaatteita voidaan jatkaa Helsingin työllisyys- ja hankintapolitiikassa senkin jälkeen, kun hanke päättyy vuonna 2017.

Työelämävalmennuksella ja palkkatuella sekä Helsinki-lisällä edistetään työllistämistä ja ehkäistään syrjäytymistä. On parempi poistaa ongelmia ja estää ongelmien syntymistä kuin yrittää hillitä ongelmien seurauksia. Ja on parasta aloittaa jo nuorista.

Nuorten syrjäytymistä kannattaa ehkäistä siellä, missä nuoret ovat. Nuorille suunnattujen neuvontapalveluiden tulee olla entistä selkeämmin matalan kynnyksen monialaista palvelua nuoren itsensä ehdoilla.

Helsingissä toimivat yritykset ovat osa Helsinkiä. Niidenkin etu on, että kaupunkilaiset voivat hyvin. Helsingin kannattaa houkutella siksi myös yritysyhteistyökumppaneita tarjoamaan työllistymis- ja harjoittelumahdollisuuksia nuorille aikuisille.

Yrittäjyys on Helsingin elinvoimaisuuden etu ja lähde. Kaupungin kannattaa tehdä yrittämisestä helppoa tarjoamalla mutkatonta neuvontaa ja koulutusta. Yrittäjiksi aikovia kannattaa palvella ja yrittäjyyttä suunnittelevia uussuomalaisia kannattaa tukea.

  • Hankinnoista duunia -hankkeen periaatteita jatketaan itse hankkeen päätyttyä.
  • Vakiinnutetaan onnistunut kesäseteli-kokeilu.
  • Nuorten palvelupisteiden Respan ja Ohjaamon toiminta laajennetaan Itä-Helsinkiin.
  • NewCo YritysHelsinki -palvelukeskuksen toimintaa jatketaan.

Joukkoliikenne ja kävely etusijalle liikennesuunnittelussa

Kaupunkilaisen on pakko liikkua. Kaikki eivät edes tietotekniikan avulla voi käydä koulua ja opiskella tai tehdä ansiotyötä kotona. Ruoka ja muut tavarat haetaan kaupoista. Kaupunki tarjoaa myös kulttuuria ja sivistystä. Elokuvia ja tubevideoita voi katsella kotona, mutta teatteriin, konserttiin, taidenäyttelyyn tai vain tapaamaan toisia ihmisiä pääsee vain lähtemällä kodista liikkeelle.

Kaupungissa liikutaan kävellen, pyöräillen, ratikalla, bussilla, junilla ja autoilla. Mikään liikkumismuoto ei voi olla ainoa liikenteen ratkaisu. Mutta kaupungin rakenne, asumismuodot ja liikenneratkaisut ovat välttämättömyydellä toisiinsa sidoksissa. Korttelikaupungissa on parhaat palvelut, mutta tilaa autoiluun on vain vähän. Olivat autot sitten itse ajettavia tai tulevaisuuden robottiautoja. Lähiöiden omakotialueilla kaikkialle on liian pitkä matka kävellen ja ilman autoa arki on hankalaa.

Asuntojen tarjonnan lisääminen on mahdollista vain kaupunkirakennetta tiivistäen. Silloin joukkoliikenne käy sekä mahdolliseksi että välttämättömäksi. Autoilun tila vähenee, sillä on pakko valita, asuuko kaupungissa ihmisiä vai autoja. Tiivistäminen ja joukkoliikenteen lisääntyminen muuttavat myös liikkumisen ja liikenteen turvallisemmaksi. Liikkujan onnettomuusriski Helsingissä on joukkoliikenteessä vain noin tuhannesosa automatkan riskistä. Liikenteen kasvu kohdistetaan joukkoliikenteeseen ja kävelyyn.

  • Kävelykeskusta Helsinkiin nyt
  • Palvelut kävelyetäisyydelle kaavoituksen keinoin.
  • Ratikoille todelliset liikenne-etuudet: pysäkiltä pysäkille pysähtymättä
  • Kehitetään turvallisempaa pyörätieverkostoa.
  • Joukkoliikenne ja kävely etusijalle liikennesuunnittelussa, palvelutasotavoite samaksi kuin autoilulla.
  • Ratikkaverkon laajennus lähiöihin käyntiin yleiskaavan periaatteiden mukaan.
  • Matkakortti muutetaan älykkääksi: kun kertamaksuista tulee täyteen kuukausilipun hinta, matkakortti muuttuu kuukausilipuksi laskettuna ensimmäisestä kertalipusta.
  • Lipunhintoja ja kunnallisveroa nostavista joukkoliikenteen ja autoilun suurhankkeista palvelutason, esteettömyyden ja yksilöllisen palvelun parantamiseen.
  • Tallinnan tunneli eteenpäin ja kaavoitukseen ”aikuisten oikeasti”.
  • Liikennesuunnittelussa siirrytään ajatteluun ovelta ovelle, ei enää vain nopeuttamalla matka-aikaa asemalta toiselle tai motarin liittymien välillä.
  • Invalidien liikkumisen mahdollisuuksia ja invapaikkoja lisättävä.

Hiilivapaa ja kestävä Helsinki

Kaupunki toimii energialla. Suuria energian kuluttajia ovat lämmitys ja liikenne. Kasvavassa määrin myös ilmastointi. Teknologia ei enää estä uusiutuvia energiaratkaisuja. Siitä huolimatta myös energian säästäminen ja elinkaaren aikaiseen energiankulutukseen ja päästötaseeseen perustuva suunnittelu ovat kestävän kaupungin ydin.

Kaupunki voi kaavoituksella ohjata rakentamisen materiaali-, rakenne- ja energiaratkaisuja. Sekä ihmisten liikkumistarvetta. Lämmöntuotannon energiaratkaisut ovat suoraan kaupungin omassa päätäntävallassa.

Kaupunkirakenteen eheyttäminen tiivistämällä ja palveluiden hajauttamisella sekä keskittämisen ehkäisemisellä on sekä ympäristöystävällistä että taloudellista, niin kaupungille kuin meille asukkaille.

  • Kaupungin energiantuotannon siirtymistä uusiutuvaan energiaan nopeutetaan.
  • Autoiluun ryhdytään soveltamaan päästöttömän ja kestävän energian suosimista kaupunkialueella.
  • Sähköautoilun ja muiden sähkökulkuneuvojen yleistymistä tuetaan erityiseduilla.
  • Puurakentaminen asetetaan etusijalle talonrakennuksessa.
  • Rakentamista ryhdytään ohjaamaan kestävään elinkaariajatteluun.
  • Päivittäispalvelut saavutettaviksi kävellen, vastuu myös kaupan alalle.
  • Bussiliikenteessä siirrytään uusiutuvaan energiaan valtuustokauden aikana.
  • Kantakaupunkiin tavoitteeksi bussiliikenteen korvaaminen raitioliikenteellä.
  • Esikaupunkien pitkät bussilinjat muutetaan yleiskaavan periaatteiden mukaan raitioteiksi.

Kansainvälinen ja monikulttuurinen Helsinki

Väestötilastot osoittavat, että Helsingin väestön kasvusta merkittävä osa on maahanmuuttoa. Tämä on Suomessa erityinen Helsingin haaste ja samalla rikkaus. Olemme iloksemme oppineet jo nauttimaan muun maailman ruokakulttuurista. Lapsemme tottuvat kansainvälisyyteen ja erilaisuuteen luonnollisena asiana jo varhaiskasvatuksesta lähtien.

Maahanmuuttajat ovat keskenään erilaisia. Osa tulee Euroopasta tai muista maista, joissa yhteiskunta on suomalaisen yhteiskunnan kaltainen, ja maahantulon taustalla on tarjottu työ. Osa näkee Suomessa mahdollisuuden hyvään elämään ja haluaa tehdä työtä täällä. Osalle lähteminen on ollut pakko sodan tai yhteiskunnan muun romahtamisen vuoksi.

Maahanmuutto ei tapahdu kaikkien tulijoiden kohdalla itsestään. Uusi helsinkiläinen kaipaa apua ja opastusta sekä kulttuurista että käytännön olosuhteista. Sopeutuminen uuteen elinympäristöön on maahanmuuttajan hyvinvoinnin edellytys. Samalla on kuitenkin oltava mahdollisuus säilyttää se osa omasta kulttuurista, mikä uudessa kotimaassa ja kotikaupungissa on mahdollista.

Maahanmuuttajan hyvinvointi alkaa kodista ja toimeentulon tarjoavasta työstä. Helsinki ei säädä lakeja, mutta voi osoittaa asunnon ja tarjoaa kaikki asukkaille tarkoitetut palvelut. Käytännössä kotouttaminen ja yhteiskuntaan integrointi ovat Helsingin vastuulla.

  • Suunnitellaan kotouttaminen niin, että maahanmuuttaja pääsee mahdollisimman nopeasti   kiinni uuteen elinympäristöönsä.
  • Helpotetaan työllistymistä panostamalla toimeentulotuen sijasta kaupungin omaan työllistämiseen joutilaisuuden välttämiseksi ja työhistorian nopean kartuttamisen tukemiseksi.
  • Sisällytetään maahanmuuttajien palveluihin kansalaistaitojen neuvonta ja opastaminen           käytännön asioiden hoidon helpottamiseksi.
  • Kaupunki tukee järjestöjen ja muun kolmannen sektorin mahdollisuuksia olla avuk kotouttamisessa.

Rahan käyttö hallintaan

Länsimetrosta tuli viime vuonna julkisuudessa kaupunkien hankintojen epäonnistumisen symboli. Jo ennen sitä Helsingin valtuusto on joutunut myöntämään useita kertoja kymmeniä miljoonia lisärahoitusta ilman vaihtoehtoja. Länsimetro ja jo valmistunut Kehärata tulevat nostamaan joukkoliikenteen kustannuksia ja lipunhintoja, vaikka ne perusteltiin kustannusten vähenemisellä.

Länsimetrosta on otettava opiksi. Helsinki ostaa tulevaisuudessa kasvavassa määrin tavaroita ja palveluita. Hankinnat onnistuvat, kun hankkiminen osataan. Jos osaamista ei ole kaupungilla, osaamista voi hankkia, jotta suuret hankinnat saadaan onnistumaan.

Erityisesti suurissa hankkeissa ennakkoarviointi tulee tehdä perusteellisesti ja rehellisesti. Monipuolisessa arvioinnissa otetaan huomioon kaupungin talouden lisäksi aluetaloudelliset vaikutukset. Hankinnan laatuun kuuluu myös se, miten hanke täyttää kaupungin vaatimukset ympäristö- ja sosiaalivaikutuksille. Hankinnat voidaan suunnitella siten, että ne eivät ole liian suuria tai muuten sopimattomia kaupungin omalle elinkeinoelämälle, työvoimalle ja kolmannelle sektorille.

Huolelliseen kaupungin talouden hoitoon kuuluu hankintojen seuranta. Jos kulut ja aikataulut karkaavat käsistä, vahinko on ehkä jo tapahtunut, mutta sen suuruus voidaan rajoittaa keskeyttämällä hanke.

  • Päätöksentekoon valmistellaan aina todellinen vaihtoehto sekä aito mahdollisuus perua tai pysäyttää hanke, joka ei etene suunnitellusti tai jonka perustelut pettävät.
  • Hankinnat suunnitellaan siten, että kaupungin oma elinkeinoelämä kykenee realistisesti kilpailemaan hankinnasta.
  • Hankintojen valmisteluvaiheessa tehdään arvio hankintaosaamisesta ja tarvittaessa vahvistetaan osaamista.
  • Hankintojen vaikutukset arvioidaan kattavasti. Ainakin elinkaari, kuntatalous, aluetalous ja laadulliset tekijät arvioidaan lain ja muiden ohjeiden edellyttämien arviointien lisäksi.

Lähidemokratia mukaan pormestarimalliin

Helsingin hallinto uudistuu, kun siirrytään pormestarimalliin. Poliittisista virkanimityksistä voidaan luopua, ja kaupunginjohtajille tulee poliittinen vastuu. Kaupungin hallinnossa voidaan nostaa osaamisen tasoa. Pätevät johtajat parantavat kaupungin henkilöstön työhyvinvointia.

Helsingissä on suurin lain sallima valtuuston jäsenmäärä. Silti valtuuston työtaakka on lähes kohtuuton vapaa-ajalla toimivalle valtuutetulle. Ja kuitenkin, suuressa kaupungissa on alueita, joilta ei saada edustusta valtuustoon. Se turhauttaa asukkaita, kun muut päättävät omien kotikulmien pienetkin asiat.

Helsinki on hallinnon ja töiden organisoinnin vuoksi jaettu hallintoalueisiin. Monissa kaupunginosissa toimii aktiivisia asukasyhdistyksiä. Euroopassa suurten kaupunkien tavallinen käytäntö on paikallishallinto, joka vastaa alueellisista kysymyksistä, jotka eivät muiden kaupunginosien asukkaita edes kiinnosta.

Sosiaalinen media on muuttanut nopeasti ja voimakkaasti julkista keskustelua. Helsingin tulee ottaa tämä vakavasti. Sosiaalinen media antaa nopeasti kuvan kaupunkilaisten ajattelusta. Sosiaalinen media on myös nopea kanava oikaista virheitä ja jopa valeuutisia. Kaupungin hallinnon etu on olla mukana sosiaalisen median vaikuttamisessa.

  • Aloitetaan kaupunginosahallinnon luominen.
  • Panostetaan kaupungin työntekijöiden työhyvinvointiin selkeyttämällä poliittisen ja ammatillisen johdon rooleja.
  • Kehitetään virastojen ja kaupunginosien vuoropuhelua ja kuunnellaan aidosti asukkaita jo valmisteluvaiheessa.
  • Kaupunkilaisten ajatusten seuraaminen ja osallistuminen sosiaalisessa mediassa otetaan osaksi virastojen työtä.

Kaupungin tehtävät eivät lopu sote-uudistuksessa

Sote-uudistus siirtää terveydenhuollon palvelut kunnilta maakuntien vastuulle. Julkisuudessa on esitetty sellaisiakin väitteitä, ettei kunnille jäisi enää mitään valtaa, koska suuri osa kunnan menoista ja taloudellisesta vallasta siirtyy pois kunnilta.

Sote-uudistus ei vähennä vaan lisää kuntien valtaa omasta taloudestaan. Helsingissä sote-menot ovat olleet 55 % kaupungin menoista. Pääasiassa sote-menot ovat lakisääteisiä, jolloin kunnassaei ole ollut valtaa vaan ainoastaan velvollisuus maksaa menot. Sote-menojen poistuttua kaupungin talouteen jää menoja, joista kaupunki voi aidosti päättää itse.

Sote-uudistuksen jälkeen kaupungin vastuulla ovat kaikkien kaupunkilaisten jokapäiväiseen elämään liittyvät asiat. Kaupunki vastaa kaavoituksesta, siis siitä, mitä rakennetaan ja minne, ja missä ja kuinka paljon voidaan rakentaa asuntoja. Ja paljonko päivästä joudumme käyttämään matkustamiseen.

Kaupunki vastaa kouluista, päivähoidosta ja vanhusten hyvinvoinnista. Kaupunki hoitaa kunnallistekniikan ja jätehuollon. Helsinki tuottaa ja jakaa kaupunkilaisten tarvitsemaa lämpöä ja sähköä.

Vanhusten osalta kaupunki vastaa siitä, että elinympäristö tukee vanhuksien hyvää elämää omassa kodissaan. Itsenäisyys ja arjesta selviäminen perustuvat siihen, minkälainen kaupunki vanhuksen ympärillä on. Osaltaan kaupunki päättää myös niiden vanhusten hyvinvoinnista, jotka ovat maakunnan vastuulla olevien vanhusten hoivapalveluiden piirissä, sillä kaavoituksen kautta kaupunki osoittaa palvelutalojen ja muiden vanhuspalveluiden sijainnin.

Kaupungilla on elinkeino- ja kulttuuripolitiikka. Kaupunki tarjoaa mahdollisuudet liikuntaan, kirjojen ja äänitteiden lainaamiseen, teatteriin ja konsertteihin.

Sote-uudistus toteutetaan nyt valittavan valtuuston toiminta-aikana. Valtuusto tulee ottamaan kantaa siihen, minkälaisiksi Uudenmaan ja helsinkiläisten sote-palvelut tulevat muodostumaan ja miten kaupungin ja maakunnan vastuiden rajat asettuvat. Joka tapauksessa sote-palvelut ovat ongelmien hoitamista, kaupungin tehtävänä on luoda edellytykset terveydelle ja hyvinvoinnille niin, että ongelmia ja tarvetta sote-palveluille on mahdollisimman vähän.

Helsingiltä eivät tehtävät lopu sote-uudistuksessa, vaan meille tärkeisiin asioihin jää kaupungin hallinnossa enemmän aikaa.