Helsinki kuntoon - Helsingin Keskustan ohjelma eduskuntavaalit 2015

20.02.2015

Helsinki kuntoon – Helsingin Keskustan ohjelma eduskuntavaalit 2015

Mahdollisuuksien Helsingissä jokaisella on vapaus ja vastuu valita itselleen, perheelleen ja yhteisölleen sopivimmat tavat elää ja asua.

Me keskustalaiset haluamme pitää huolta jokaisesta ihmisestä vauvasta vaariin. Peruspalvelut on jatkossakin oltava saatavilla kävelyetäisyydellä tai sujuvien joukkoliikenneyhteyksien päässä.

Työn ja perhe-elämän yhteensovittamista on joustavoitettava. Perheillä tulee olla mahdollisuus osallistua lasten, ikääntyneiden läheisten ja erityistä tukea tarvitsevien hoitamiseen. Yksinelävien arjen asemaa on vahvistettava. Hyvä elämä lisää elinaikaa ja onnellisuus jaksamista.  

Koulun ja opintojen tehtävänä on avata mahdollisuuksia ja antaa eväitä elämään. Jokaisella on iästä riippumatta oltava mahdollisuudet sivistää ja kehittää itseään kaikissa elämänvaiheissa.

Tarvitsemme lisää työpaikkoja, sillä jokaisella on oikeus työhön ja toimeentuloon. Työelämässä on kiinnitettävä huomio työssäjaksamiseen ja johtamiseen. Etätyötä ja työajanjoustoja tulee lisätä ja kehittää.

Helsinki on vihreä ja elävä kaupunki. Tarvitsemme kohtuuhintaista asumista ja lisää koteja Helsinkiin. Kaikki maa ei kuitenkaan ole rakennusmaata. Haluamme elää ja asua kaupungissa, jossa on ilo kävellä kaduilla, puistoissa ja meren äärellä.

Haluamme Helsingin kansainväliseksi vihreän biotalouden ja kestävän kehityksen hiilivapaaksi pääkaupungiksi. Tavoitteenamme on Hiiletön Helsinki 2025.

Keskusta pitää huolta

Haluamme kannustaa helsinkiläisiä oman terveytensä edistämiseen ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. On keskityttävä enemmän ennaltaehkäisyyn ja kuntoutukseen.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen on lähdettävä ihmisten tarpeista. Tavoitteena on

terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen. Jokaisella suomalaisella on ikään, sukupuoleen, etniseen taustaan, tulotasoon tai työmarkkina-asemaan katsomatta oikeus saada laadukasta hoitoa ja tarvitsemiaan sosiaalipalveluita oikea-aikaisesti.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajina voivat toimia niin julkisen kuin yksityisen sektorin toimijat sekä kolmas sektori. Terveydenhuollon rahoitus pitää uudistaa. Eri toimijoiden tietojärjestelmiä tulee kehittää yhteensopiviksi, jotta tieto kulkee potilaan mukana. Näin vältytään turhien päällekkäisten tutkimusten tekemiseltä. Palvelusetelijärjestelmää on laajennettava.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdistämistä on jatkettava, jolloin palvelut ovat saatavissa samoista toimipaikoista. Toimialojen yhteistyötä on lisättävä. Helsinkiläisten yksinasumisen ja yksinäisyyden tuomiin sosiaali- ja terveyspalvelutarpeisiin pitää etsiä ratkaisuja.

Läheiset ovat tärkeä voimavara hoivatyössä. Omaishoitajien tilannetta on parannettava ja omaishoidontuen maksatus tulee siirtää Kelalle.

Kohtuullinen toimeentulo on turvattava ja sosiaaliturvan kehittämisessä pitää edetä kokeilujen kautta kohti perustuloa.  

Oikeus sivistykseen ja koulutukseen

Sivistys on kantava voima keskustalaisessa politiikassa. Panostamalla koulutukseen, kulttuuriin ja sivistykseen rakennamme vahvempaa Suomea ja tulevaisuutta. Sivistys on yhteisten asioiden vaalimista, avoimuutta ja pyrkimystä jatkuvaan henkiseen kasvuun. Koulutuksen tehtävä on tarjota kattava yleissivistys ja mahdollisuudet kehittää itseään.

Laadukkaalla ja saavutettavalla koulutuksella taataan kaikille nuorille hyvät lähtökohdat elämään. Osaamisen on oltava työelämän kehittämisen keskiössä. Ilman maailmanluokan osaamista Suomessa ei ole hyvinvointia.   

Koulutuksen on vastattava työelämän tarpeisiin. On tehtävä tiiviimpää yhteistyötä työelämän, eri koulutusasteiden, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä. Yhteistyön esteet on poistettava. Tämä helpottaa uravalintoja ja työelämään siirtymistä. Tutkimus- ja kehittämistyötä on tuettava. Uudelleenkouluttautuminen ja elinikäinen oppiminen on mahdollistettava.

Työ osana elämää

Työaikalakia pitää kehittää siten, että se mahdollistaa nykyistä joustavamman työn tekemisen muuttuvassa toimintaympäristössä. Mentoroinnilla lisätään työssäjaksamista. Hiljaisen tiedon käyttöönottoa on edistettävä. 

Perhevapaajärjestelmää tulee uudistaa. Perhevapaista aiheutuvat kustannukset on jaettava tasaisemmin vanhempien työnantajien kesken. On rohjettava tarkastella myös muita työelämän tasa-arvoa edistäviä malleja perhevapaajärjestelmä kehittämisessä kuin 6+6+6-malli. Vanhempainrahakautta tulee pidentää.

Yrittäjiä on autettava uusien työpaikkojen luomisessa. Ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaamista on helpotettava ja siitä aiheutuvia kustannuksia kohtuullistettava. Sukupolvenvaihdoksia on helpotettava, jotta terveitä yrityksiä ei jouduta turhaan lopettamaan. Pienyrittäjiin kohdistuvaa sääntelyä ja byrokratiaa on yksinkertaistettava.

Avointen digitaalisten palvelujen kehitys muuttaa yhteiskunnan toimintoja. Julkisen viranomaistiedon avaamisessa Helsinki on edelläkävijä. Tätä kehitystä pitää tukea. Tavoitteena on kansalaisten saamien palvelujen laadun ja kustannustehokkuuden paraneminen sekä vireän uuden yritystoimialan kehittäminen.

Koti kullan kallis

Pääkaupunkiseutu kansainvälistyy ja Helsingin seudun työssäkäyntialue laajenee. Kuntarajojen merkitys ihmisten arjessa vähenee, mutta paikallisen identiteetin merkitys kasvaa. Maankäytön, liikenteen, asumisen ja palvelujen kehittämisen näkökulmasta ylikunnallista päätöksentekoa tarvitaan.

Helsingin ongelmana ovat asuntopula ja asuntojen korkeat hinnat. Jos markkinat eivät rakenna, asuntoja pitää tehdä julkisella rahalla. Ratkaisut löytyvät kaavoituksesta ja laajemmasta seudullisesta yhteistyöstä. Elävä kaupunki ja ihmiset tarvitsevat viher- ja harrastusalueita. Malmin lentoasema on säilytettävä ilmailukäytössä.

Asuntopolitiikassa on otettava huomioon eri ryhmät ja asumisen muodot. On tuettava vaihtoehtoisia asumisen muotoja ja kokeiluja, kuten konttiasunnot sekä asunto- ja senioriosuuskunnat. On energiatehokkaan korjaus- ja puurakentamisen aika.

Lisää ihmisten Helsinkiä

Haluamme kaupungin, jonka sähkö ja lämpö on tuotettu kestävillä kotimaisilla ja uusiutuvilla energialähteillä ja jossa autot toimivat sähköllä ja biokaasulla. Eduskunnan on tehtävä Suomen ja Helsingin kestävälle kehitykselle tarvittavat energia- ja liikennepoliittiset päätökset.

Kaupunki ei voi tuottaa kaikkea omaa ruokaansa, vaan elää ja sykkii yhdessä maaseudun kanssa. Haluamme lähiruoan toreille, kauppahalleihin ja kävelyetäisyydelle kivijalkakauppoihin myös lähiöiden asukkaille.

Valtion pitää tukea elämistä ja liikkumista parantavia hankkeita, kuten Raidejokeria, Laajasalon raitiotietä ja yleiskaavan muuta raitiotieverkkoa. Ne lisäävät liikenneverkon kapasiteettia ja helpottavat pääteiden ruuhkia. Pisararadan aika on ministeriön selvityksen mukaan tulevaisuudessa, mutta kaukojunia jouduttava Helsingin ratapihan remontti on tehtävä heti.

Kansainvälisten yhteyksien ja kehityksen avain on Tallinnan tunneli. Se mahdollistaa elinvoimaisen Helsinki-Tallinna -kaksoiskaupungin sekä ihmisten ja rahdin yhteyden yön yli Eurooppaan. Tunneli vapauttaa myös runsaasti vuokra-asuntoja Helsingissä. Lentorata eli koko Suomen kytkeminen lentokenttään tarvitaan myös nopealla aikataululla.