Helsingin Keskustan ohjelma - Kunnallisvaalit 2008

Helsingin Keskustan ohjelma – kunnallisvaalit 2008

Haluamme rakentaa Helsingistä yhteisvastuun, yrittäjyyden ja toiminnallisen ympäristön kaupungin. Keskustalaisessa visiossa Helsinki on osaamisen, luovuuden ja aktiivi-suuden varassa kehittyvä turvallinen ja eloisa pääkaupunki, jossa kaupunkilaisten arkiympäristöä ei ole unohdettu. Asukkaita kuullaan kaikessa päätöksenteossa.

Pääkaupunkiseutu on Suomen veturi, jonka kestävään kehitykseen perustuva menestys koituu kaikkien Helsingin seudun asukkaiden ja koko maan hyväksi. Helsinki on portti muualle Eurooppaan ja yhdysside Itämeren piiriin.

* Yhteisöllisyys on vastuuta toisista
* Julkinen ja yksityinen ovat kumppaneita
* Helsinkiläinen osaa valita
* Yhteistyö yli rajojen on kaikkien etu
* Peruskoulu luo pohjan tasa-arvolle
* Yrittäjyys luo hyvinvointia
* Asumiseen ei ole yhtä muottia
* Joukkoliikenteestä on tehtävä muoti-ilmiö
* Hiilikausi on siirrettävä historiaan
* Itämeri tarvitsee ystäviä

Yhteisöllinen suurkaupunki

Kasvuhakuinen Helsinki voi edelleen lisätä vetovoimaansa suhteessa Itämeren alueen muihin vastaaviin kaupunkeihin. Vastaus on laadullinen kasvu.

Helsingin myönteinen ilme ei ole vain näyte-ikkuna ja kulissi. Viihtyisää ja asukkaitaan tasa-vertaisesti kohtelevaa kaupunkia voi esitellä myös ydinkeskustan ulkopuolelta. Tämä on tärkeä laadullinen kilpailuvaltti Helsingille: metropoliksi voi kasvaa ilman slummeja.

Kaupungin rajojen sisällä asumisen tarpeet pitää huomioida tasavertaisesti. Helsinki tarvitsee asukkaikseen nuoria lapsiperheitä myös kaupungin ytimeen. Liiketoiminta ei enää saa ahnehtia tilaa asumiselta eikä kaupunkilaisten palveluilta. Se ei saa myöskään vähentää avointa kaupunkitilaa eikä murentaa kaupunkilaisten julkisia palveluita.

Yhteisöllisyyden ja turvallisuuden korostaminen sopii Helsingille. Turvallisuus ja yhteisöllisyys syntyvät asukkaiden toiminnasta ja tekemisistä. Kaupungin tulee luoda edellytykset vapaalle kansalaistoiminnalle. Yhteisöllisyyden rakentaminen nykyisten helsinkiläisten välille antaa Helsingille myös mallin toimia uusien asukkaidensa kotouttamisessa.

Hallinnon ja liiketoiminnan keskittyminen kanta-kaupunkiin tai asumisen siirtyminen kaupungin reunoille ja kauemmas ei ole kaupungin elämän, toiminnan ja ilmeen kannalta järkevää. Sen sijaan asuntoja pitää rakentaa myös keskustaan ja asuntojen monimuotoisuuden pitää kattaa koko kaupunki. Kaupungin hallintoa voitaisiin sijoittaa muuallekin kuin ydinkeskustaan.

Tasa-arvoisen ja turvallisen Helsingin tunto-merkkeihin kuuluu, että jokainen kaupunginosa luo yhteisöllisen kokonaisuuden. Ei ole olemassa vain osittain palveluiltaan hyvää, vain tietyin paikoin turvallista tai vain ripotellen viihtyisää Helsinkiä. Kaupunkisuunnittelun on turvattava monimuotoinen ja yhteisöllinen rakentaminen kaupungissa. Yhteisöllinen Helsinki koostuu mm. etnisestä ja kulttuurisesta moniarvoisuudesta sekä valinnanmahdollisuuksista.

Tämän lähtökohdan hyväksyminen vaatii kaikkien kaupunginosien tasavertaista kohtelua ja erilaisista taustoista tulevien kaupunkilaisten hyväksymistä täysivaltaisiksi helsinkiläisiksi.

Kuntavaaleissa valitaan linja

Luottamushenkilöiden tehtävä on tarkastella ja varjella helsinkiläisten etua.
Kuntapalvelut ja elinkeinotoiminnan edellytysten parantaminen kuuluvat kuntapäättäjien pöydälle. Äänestäjän oikeus ja velvollisuus on valita valtuusto, joka ratkaisee Helsingin kehityksen suunnan. Helsingin Keskustan mielestä puolueiden tulee asettaa ehdokkaita kaikista yhteiskuntaryhmistä sekä eri ikä-, ammatti- ja etnisistä ryhmistä.

Helsingin hallinnon työnjakoa pitää kehittää rohkeasti tekemällä kaupunkilaisten valitsemien luottamushenkilöiden ja näitä palvelevien virkahenkilöiden välillä selvä työn- ja vastuunjako.

Selkeys on valttia myös kuntien elämässä. Helsingin Keskustan mielestä vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden päätösvaltaa pitää lisätä suhteessa kaupungin päätöksiä valmistelevaan virkakoneistoon. Samaan aikaan hallinnon oikeus asiantuntemuksensa esittämiseen pitää turvata.

Tiivistyvä kilpailu kaupungin rahavarojen suuntaamisesta lisää tarvetta arvioida jokaisessa päätöksentekotilanteessa: mitä saadaan rahalle vastineeksi? Tämä peruskysymys on esillä aina, mutta erityisesti silloin, kun valitaan yksityisen ja julkisen palvelutuotannon välillä.

Keskustan mielestä valinta julkisen ja yksityisen palvelutuotannon välillä on tarkoituksenmukai-suuskysymys: mitä ja minkälaista palvelua rahalla saadaan? Kaupungin tehtävä on myös vaalia asukkaidensa eli palvelujen käyttäjien etua: ovatko palvelut tarpeeseen nähden hyvät ja tasavertaiset?

Vapaampi kunta – vapaampi ihminen

Kuntien välinen yhteistyö on kouriintuntuva kysymys pääkaupunkiseudulla seuraavan neljän vuoden valtuustokaudella.

Keskusta kannattaa pääkaupunkiseudun kuntien pitkälle menevää yhteistyötä. Päämääränä on poistaa esteet kuntalaisten liikkumisen, palvelujen saatavuuden ja niiden järkevän käyttämisen tieltä.

Pääkaupunkiseudun kunnat muodostavat koko maan kasvua ruokkivan ytimen. Kuntien yhteistyön tulee ulottua koko työssäkäyntialueelle. Tuleva joukkoliikenteen hallinto tähtää yhteistyön laajentamiseen YTV-kuntien ulkopuolelle ja on siinä mielessä hyvä esimerkki ja tilaisuus luoda tulevaisuuden seutuhallintoa. Koska pääkaupunkiseutu on yhteinen työssäkäyntialue, pitää sen johdonmukaisesti olla myös yhteinen palvelualue. Tämän kokonaisuuden sitoo toisiinsa yhteinen kuntatalous ja veronkanto.

Kuntien välisten raja-aitojen poistaminen antaa lisää mahdollisuuksia palvelujen tuotannon tehokkuuden lisäämiseen. Samalla se lisää tosiasiassa ihmisten valinnanmahdollisuuksia esimerkiksi terveyspalveluissa.

Kuntien yhteistyö lisää myös mahdollisuuksia käyttää rahat tehokkaasti tarpeen mukaan. Päätökset tasavertaisista palveluista tehdään valtuustoissa. Sovittujen linjojen noudattamiseen pitää myös taata resurssit.

Pääkaupunkiseudun kuntien mahdollisen yhdistymisen myötä kuntien johtamista pitää uudistaa. Päämääränä on kansanvaltaisuuden lisääminen ylimmässä johdossa: Keskusta kannattaa monitasoista, paikalliset tarpeet huomioon ottavaa hallintoa ja pormestarimallin käyttöönottoa sekä Helsingin kaupungissa että tulevassa, yhtyneessä pääkaupunkiseudun kaupungissa.

Palvelut tarpeiden mukaan: julkinen järjestelmällisyys ja
yksityinen joustavuus yhteistyöhön

Kaupungin, järjestöjen ja yksityisten tuottamat palvelut pitää sovittaa yhteen, tukemaan toinen toisiaan. Kaupungin on huolehdittava palveluiden laadun tehokkaasta valvonnasta ja turvallisuudesta samalla kun niiden tuottamista on monipuolistettava: kaupungin lisäksi tuottajana voi olla naapurikunta, yritys tai järjestö.

Työelämä ja perheen yhteinen aika voidaan sovittaa paremmin yhteen, kun vanhemmilla on valinnanmahdollisuuksia lasten hoidossa ja mahdollisuus joustaviin työaikoihin. Kotihoidon, perhepäivähoidon sekä yksityisen ja julkisen päivähoidon tarjoamat mahdollisuudet antavat liikkumavaraa perheen kulloiseenkin elämäntilanteeseen. Uusilla asuinalueilla on huolehdittava riittävistä päivähoitopalveluista.

Keskusta haluaa, että lasten kotihoidon tuki ja omaishoidon tuki antavat mahdollisuuden kullekin pitää huolta läheisistään. Molempiin tulee lisätä määrärahoja. Perheet tarvitsevat myös monipuolisia tukipalveluita lähellä kotia. Koti- ja omaishoito eivät korotettuinakaan maksa kuin murto-osan sitä, mitkä olisivat kustannukset vastaavassa yhteiskunnan tuottamassa palvelussa. Haluamme kiinnittää erityistä huomiota omaishoitajien jaksamiseen. Myös omais-hoitajalle kuuluu vuosiloma.

Ikääntyvien helsinkiläisten kannalta avainkysymys on, miten saada oikea palvelu oikeassa paikassa. Keskustan mielestä Helsingissä tulee rakentaa hoivaketju, jossa ikäihmisten palvelujen saatavuus kotipalveluista erikoissairaanhoitoon toimii aukottomasti. Tämän käytännön tuloksena ikääntyville ihmisille tulee mahdollisuus viettää valtaosa ajastaan omassa kodissaan.

Ikääntyvien suomalaisten muuttuvien tarpeiden mukaisia asumismuotoja on kehitettävä yhdistämällä kotona asumisen itsenäisyys ja palvelukeskusten arkipäivän turvallisuus sekä esteettömyys. Kaupungin tulee luoda hyvät toiminnalliset puitteet myös vapaaehtoistyölle.

Omaisten ja läheisten mahdollisuutta saada työstään vuorotteluvapaata pitää kehittää tilanteissa, joissa omaisesta huolehtiminen määrä-aikaisesti on tarpeen.

Ennaltaehkäisevä mielenterveystyö ja päihdetyö on huomioitava kaikilla palvelusektoreilla. Ennaltaehkäisevällä työllä voidaan vaikuttaa ajoissa ja pitemmällä aikavälillä säästää terveys- ja sosiaalipalveluissa.

Kansainvälinen kilpailukyky syntyy pehmeästä vetovoimasta

Helsinki menestyy kansainvälisessä kilpailussa yhteistyössä koko muun Suomen kanssa. Helsingin menestys ei myöskään ole kiinni naapurikuntien kanssa kilpailemisesta, vaan Helsingin seudun kyvystä kilpailla innovaatioista, investoinneista ja osaavista ihmisistä Euroopan, Aasian ja Amerikan kasvukeskusten kanssa.

Helsingillä pitää olla tarkkaan harkittu rooli koko Suomen menestyksessä. Pääkaupungin on kyettävä toimimaan osana eurooppalaisten suurkaupunkien verkostoa. Suomi hyötyy metropolialueen talouden, kulttuurin ja kansainvälisen kanssakäymisen monikerroksisuudesta.

Suuruudellaan Helsinki ei voi kilpailla. Alueen houkuttelevuutta on lisättävä puhtaan ympäristön, tasa-arvoisen kaupungin ja modernin teknologian sekä monipuolisen ja korkeatasoisen koulutuksen avulla. Helsingin tulevaisuus on pehmeän vetovoiman rakentamisessa ja laadullisessa kasvussa.

Tarvitaan kannustavaa talous- ja työllisyyspolitiikkaa

Rakenteita uudistava ja kannustava talous-politiikka tukee kasvua, investointeja ja työllisyyttä erityisesti pääkaupunkiseudulla. On kannustettava erimuotoista ja -kokoista yrittäjyyttä. Erityisesti pienille ja keskisuurille palveluyrityksille on Helsingissä tarvetta ja menestymisen mahdollisuuksia.

Helsinki elää palveluista, tutkimuksesta ja viennin edellytysten ylläpitämisestä. Kaupan, kuljetuksen ja rahoitusalan sekä muut tuotantoa palvelevat yritykset ovat tyypillisiä helsinkiläisiä työllistäviä yrityksiä, jotka palvelevat koko Suomea. Kaupungin on esimerkillään vähennettävä pätkätöitä.

Työn tekemisen ja yrittämisen tieltä on raivattava esteet. Ennen kaikkea on pyrittävä byrokratian vähentämiseen sekä innostamaan nuoria ja maahanmuuttajia yrittäjyyteen.

Avain on koulutuksessa. Riittävän ja tarkoitukseen sopivan koulutuksen jälkeen työelämään siirtymisen kynnys madaltuu. Koulutusjärjestelmän uudistuksen avulla voimme lisätä nuorten työuraa vuosilla.

Helsingin Keskusta pitää ratkaisevan tärkeänä nuorten syrjäytymisen ehkäisemistä. Suomi menettää uusia asioita nopeasti oppivien nuorten ikäluokkien työpanoksen huolestuttavan useasti. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi Keskusta haluaa taata kaikille peruskoulun jälkeen koulutusta tai työpaikan.

Vastuunjakoa nuorten seurannasta peruskoulun jälkeen on selkiytettävä. On pyrittävä löytämään räätälöityjä ratkaisuja niitä tarvitseville esimerkiksi kehittämällä työpaja- ja oppisopimuskoulutusta. Myös harrastukset ja kansalais-järjestöt ovat nuorille tärkeä kasvuympäristö.

Yritysten hyvinvointi ei ole mahdollista ilman osaavaa asuinpaikkakunnallaan viihtyvää työvoimaa. Tähän tähtää myös Suomen aktiivinen maahanmuuttajapolitiikka osaavien työntekijöiden houkuttelemiseksi ja kasvavan uussuomalaisten joukon kotouttamiseksi. Jo kaupungissa asuvien uussuomalaisten työllistymiseen on panostettava.

Koulutus on pohja sekä tasa-arvolle että osaamiselle

Kunnollinen peruskoulutus tuottaa sekä tasa-arvoa että osaamista. Lahjakkaiden menestys ei lisäänny jättämällä kouluvaikeuksien kanssa painivat syrjään.

Peruskoulujen opetuksessa lisäresursseja on kohdistettava erityisopetukseen. Hyvän oppimisen edellytyksenä on myös kohtuullinen opetusryhmien koko.

Monilla ammattialoilla on huutava työvoimapula. Sen lievittämiseksi on huolehdittava siitä, että myös kolmivuotinen ammatillinen koulutus riittää hyvän ammattitaidon saavuttamiseksi. Tärkeää on, että opiskelijoille on Helsingissä tarjolla tarpeeksi harjoittelupaikkoja. Tämä hyödyttää myös alueen elinkeinoelämää sekä palveluita. Lukioiden eriarvoisuutta ei tule edesauttaa sen enempää koulujen sijaintia kuin erikoisvalintamahdollisuuksia korostamalla.

Opettajien täydennyskoulutukseen ja opettajien työn tekemisen edellytysten parantamiseen pitää antaa täysi tuki pitämällä huolta koulujen määrärahoista.

Korkeakoulut toimivat Suomen korkean osaamisen strategian vetureina. Niiden on vastattava kansainvälistymisestä, teknologisesta kehityksestä ja erityisesti väestön ikärakenteen muutoksesta johtuvaan toimintaympäristön muutokseen. Toisaalta on pystyttävä tuottamaan ja soveltamaan uutta tietoa nopeasti muuttuvien tarpeiden mukaan.

Ammattikorkeakoulujen työelämälähtöinen koulutus tukee Helsingin palvelu- ja yritystoimintaa. Helsingin Keskusta pitää tärkeänä ammattikorkeakoulujen, yritysten sekä julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittämistä eri puolilla Helsinkiä eri kaupunginosien vetovoiman kasvun edistämiseksi.

Pääkaupunkiseudun yliopistoja yhdistävä Aalto-yliopisto varmistaa osaltaan alueen kansainvälisen kilpailukyvyn. Helsingin yliopiston merkitys Suomen suurimpana korkeakouluna on keskeinen alueen elinvoimaisuudelle ja kehitykselle.

Koulutuksen lisäksi Helsingin Keskusta haluaa panostaa myös viihtyisään, turvalliseen ja terveelliseen oppimisympäristöön. Koulujen kunto- ja homeongelmat on otettava vakavasti ja niihin on tartuttava ripeästi.

Edullisempaa, monimuotoisempaa ja vihreämpää asumista

Työssäkäymisen ja työvoiman saannin suurin kompastuskivi on pääkaupunkiseudun asumisen korkea kustannustaso, joka estää työmarkkinoiden kunnollisen toiminnan. Asumisen hinta ja tonttipolitiikan epäonnistuminen kaivavat maata myös Helsingin kansainvälisen menestyksen alta.

Vuokra-asuntotarjonta on riittämätöntä, ja se yhä vähenee vuokra-asuntoja ravistelevan omistaja-rakennemuutoksen myötä. Omistusasunnot ovat hinnaltaan tavallisen palkansaajan ulottumattomissa.

Tonttien riittämättömyys ja korkeat hinnat luovat epänormaalin yhtälön, joka on ratkaistava oikeudenmukaisella ja nopeammalla kaavoituksella sekä koko Uudenmaan alueen seudullisella yhteistyöllä. Palveluiden ja liikenteen keskittäminen luo alueille eriarvoisuutta, jolloin hintaerot korostuvat. Päivittäispalvelut ja tasokas joukkoliikenne on osoitettava kaavoissa kaikkialle niin sanotulle lastenvaunuetäisyydelle.

Vuokratonttien hintojen korotus on kohtuullistettava siten, että kukaan ei joudu tilanteeseen, jossa vuokrankorotus heikentää kohtuuttomasti perustoimeentuloa.

Asuntopolitiikassa on otettava huomioon eri ryhmät. Helsinki tarvitsee kerrostaloja omistus- ja vuokrahuoneistoineen sekä rivitaloja. Lisäksi kaupunkikuvaan kuuluvat tiivis ja matala pientalorakentaminen, omakotitalot sekä opiskelija-, nuoriso- ja senioriasunnot. Ympäristön viihtyvyys, turvallisuus ja vehreys sekä eri elämäntilanteeseen sopivat asumismuodot ja
-kustannukset tarjoavat jokaiselle mahdollisuuden hyvään asumistasoon.

Kaupungin puisto- ja viheralueista on huolehdittava kestävällä tavalla, eikä niitä tule saattaa rakentamisen piiriin. Myös rannat, joet ja luonnonojat ovat kaupunkikuvaan kuuluvia tärkeitä elementtejä, jotka parantavat asumisviihtyvyyttä myös pääkaupungissa.

Siistissä kaupungissa on mukava elää. Roska-astioiden määrää on lisättävä puistoissa ja muilla yleisillä alueilla. Keskusta-alueella katuja on siivottava useammin ja koulujen ympäristökasvatuksessa on oppilaille opetettava vastuuta oman elinympäristönsä siisteydestä. Myös kattavia jätteenkeräyspisteitä tulisi lisätä. Helsingin kaupungin olisi toimittava valtioon päin lainsäädännön muuttamiseksi siten, että roskaamisesta on mahdollista antaa hallinnollien virhemaksu pysäköintivirhemaksun tapaan.

Itämeri on meidän vastuullamme

Itämeren tilasta on paljon tutkittua tietoa. Johtopäätös on selvä: meri on hätätilassa ja suuren muutoksen kourissa. Helsinki on sidoksissa Itämereen. Kaikki toimet, joilla merta kunnostetaan, suojellaan ja pelastetaan koituvat myös helsinkiläisten eduksi.

Suomenlahti kärsii mittavasta saasteongelmasta. Sen pohjoisrannikko on kuolemassa ensimmäisenä. Tämän uhkan torjumisessa korostuu globalisaation ajan kaupunkien välinen paikallinen yhteistyö ongelman ratkaisemiseksi. Helsingin on edelleen tiivistettävä yhteistyötään erityisesti Pietarin jätevesiongelman ratkaisemiseksi.

Meidän meremme kaipaa pelastuakseen nopeita toimia. Vaikka Itämeren pelastaminen onkin kansainvälinen ponnistus, meille se on myös kotikaupungin elämän, historian ja identiteetin kysymys.

Elävä satama ja telakkatoiminta ovat osa Helsinkiä. Itämeren kulttuurimerkitys on myös mittava. Suomenlinna maailman kulttuurisäätiön suojelukohteena on tästä esimerkki.

Helsinki on merellinen kaupunki, Itämeren valkoinen helmi. Itämeri ja Suomenlahti ovat luoneet Helsingille mahdollisuuden kehittyä kansainväliseksi suurkaupungiksi. Suomella on velvollisuus toimia ja tehdä kaikki niin Suomenlahden kuin koko Itämeren puhtauden puolesta.

Hiilikaudesta nykyaikaan

Pääkaupunkiseudun energiankulutus ja kasvi-huonekaasupäästöt kasvavat tällä hetkellä nopeammin kuin alueen asukasluku. Helsingissä voidaan hoitaa oma osuus kasvihuonekaasujen vähentämisessä siirtymällä fossiilisesta öljystä ja hiilestä monimuotoiseen, uusiutuvan energian käyttöön ja tuotantoon.

Keskustan tavoitteena on hiiletön pääkaupunki. Helsingissä sähkön ja lämmöntuotannossa uusiutuvan energian osuutta on nostettava määrätietoisesti.

Energiajäte kannattaa ensisijaisesti polttaa energiaksi, kaatopaikkajäte käyttää mahdollisimman tarkkaan hyödyksi kompostoimalla ja hyödyntää kaasut energiantuotannossa. Jos merilämmön ja biopolttoaineiden käyttö on mahdollista Tukholmassa, on sama tehtävissä myös Helsingissä.

Liikenteen päästöjen vähentäminen on ympäristöteko erityisesti helsinkiläisten puolesta.

Pienhiukkas- ja hiilidioksidipäästöt voidaan myös Helsingissä saada kuriin siirtymällä pois fossiilisista polttoaineista. Kaupungin on joukko-liikenteessään suosittava ensisijaisesti sähköä. Siellä, missä raitiovaunu tai johdinauto ei ole mahdollinen, tulee käyttää kaasulla tai biopoltto-aineilla kulkevia busseja.

Liikennettä on voitava rajoittaa, jos hiukkas-päästötasot ovat liian korkealla. Ruuhkien vähentäminen leikkaa sekä yksityisautojen että julkisen liikenteen aiheuttamia päästöjä. Niihin voidaan puuttua ruuhkamaksuilla edellyttäen laadukasta ja houkuttelevaa joukkoliikennettä henkilöautoilun vaihtoehdoksi. Kertyvät tulot tulisi suunnata julkiseen liikenteen kehittämiseen. Maksun tarkoitus ei ole lisätä liikenteen kustannuksia vaan ohjata tekemään ekologisempia valintoja ja aikaansaada sujuvampaa liikennettä.

Joukkoliikenne sujuvaksi

Helsinki ja lähikunnat muodostavat laajan yhtenäisen talous-, työpaikka- ja opiskelualueen. Sen liikennejärjestelmän on oltava yhtenäinen ja yhdessä suunniteltu kokonaisuus, joka palvelee työmatkojen lisäksi myös vapaa-ajan liikkumista. Helsingin seutu on myös erityisasemassa koko Suomen kansainvälisen lentoliikenteen keskuksena sekä EU:n TEN-liikenneverkon yhteys-pisteenä Suomessa.

Liikenne on merkittävä ympäristöhaitta ja hiilidioksidipäästöjen lähde. Liikenne- ja kaavoitusratkaisut on siksi arvioitava sen kannalta, paljonko ja kuinka nopeasti ne vähentävät ympäristökuormaa. Emme voi muuttaa valmiita asemakaavoja, mutta kaiken uuden kaavoituksen tulee perustua autoilun kanssa kilpailukykyiseen joukkoliikenteeseen ensisijaisena liikkumismuotona.

Autokantaa ei voi uusia nopeasti vähäpäästöiseksi tai päästöttömäksi. Siksi joukkoliikenteen palvelutason tulee nousta niin houkuttelevaksi, että kaupunkilaiset voivat vähentää auton käyttöä vapaaehtoisesti. Joukkoliikenteen käytön lisäys on myös tehokkain ja edullisin keino vähentää ruuhkia.

Joukkoliikennettä tulee kehittää ensisijaisesti raideliikenteen pohjalta. Se on ympäristön kannalta paras ratkaisu ja houkuttelee käyttäjiä paremmin kuin bussiliikenne. Helsingin raitioverkkoa tulee laajentaa Laajasalon ja Raide-jokerin mallien mukaan esikaupunkeihin ja poikittaisliikenteeseen. Raitioliikenne voi korvata paikallisbussit kantakaupungin alueella ja liikenne-etuudet on helppo järjestää raitiovaunuille.

Sipoon liitosalueen joukkoliikenteessä on lähdettävä ennakkoluulottomiin ja nykyaikaisiin ratkaisuihin, joiden toteuttamiseen on nopeat tekniset ja taloudelliset edellytykset. Myös metroa on voitava kehittää paremmin muun joukkoliikenteen kanssa yhteensopivaksi.

Joukkoliikenneverkon tulee palvella ensisijaisesti kävelyetäisyydellä, mutta myös liityntäpysäköintiä on kehitettävä. Helpoiten, halvimmalla ja vähimmin ympäristöhaitoin liityntäpysäköinti järjestyy hajauttamalla se useiden pysäkkien läheisyyteen.

Jalankulku ja pyöräily on otettava täysipainoiseksi osaksi liikennejärjestelmää. Ne ovat ympäristöystävällisimpiä liikkumismuotoja. Pyöräilylle on oltava oma ja turvallinen tilansa myös kantakaupungissa, jonne on rakennettava mm. pyöräparkkeja. Kevyen liikenteen itä-länsisuuntaisten yhteyksien lisääminen on kiireellinen tehtävä.

Helsinki-Vantaan lentokenttä palvelee koko Suomea. Siksi kenttä on saatava ympäristö-ystävällisen ja turvallisen kaukojunaliikenteen varteen mahdollisimman nopeasti. Helsingin ja Tallinnan välisen laivaliikenteen korvaavan rautatietunnelin rakentamisen kannattavuus on selvitettävä.

Pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyö uudelle tasolle

Keskusta haluaa rakentaa pääkaupunkiseudusta uuden, Suomen oloihin sopivan metropoli-alueen. Tavoitteeseen päästään valtion, alueen kuntien, asukkaiden ja elinkeinoelämän yhteistyöllä.

Pääkaupunkiseutu on jo yhteinen työssäkäyntialue, tulevaisuudessa sen täytyy olla myös yhteinen palvelualue. Myös talouden ennakointi on helpompaa, kun vastuut ja velvollisuudet ovat yhteisiä.

Metropolialue tarvitsee myös omanlaisensa kuntamallin. Valtion pitää kuntauudistuksen myötä olla auttamassa uuden pääkaupunki-seudun hallintomallin synnyttämisessä. Helsingin Keskusta kannattaa aluepolitiikan tiivistämistä myös pääkaupungin hyväksi.

Yhteistyössä syntyvään uuteen kaupunkiin on saatava kansanvaltainen johto. Helsingin Keskusta kannattaa pormestarimallin mukaista johtamista sekä nykyisessä Helsingissä että uudessa metropolialueen kaupungissa.

Hyvät koulutus- ja terveyspalvelut, elävä kansalaistoiminta, järkevä maankäyttö, tarpeellinen työpaikka- ja asuntorakentaminen sekä hyvin toimivan joukkoliikenteen toteuttaminen on mahdollista vain kuntien yhteistyöllä ja valtiovallan vahvalla myötävaikutuksella. Pitkällä tähtäimelle tavoitteena tulee olla kuntien yhteenliittäminen.

Helsinki ja koko Helsingin seutu tarvitsevat päättäjiä, jotka ovat valmiita kehittämään seutua sen asukkaiden ehdoin. Työssäkäynnin ja asumisen vaatimusten on murrettava hallinnon rajat. Seudun ytimen muodostajat, Helsinki, Espoo ja Vantaa, eivät saa ajautua kalliiksi käyvään kilpailuun keskenään.