• Helsingin Keskustan kunnallisohjelman 2008 tiivistelmä
• Helsingin Keskustan ohjelma - kunnallisvaalit 2008
• Ympäristön, yhteisvastuun ja yrittäjyyden Helsinki
• Helsingin Keskusta: Helsinki-ohjelma
• Demokratia on kestävä pohja taloudelliselle hyvinvoinnille
• Keskustan periaateohjelma
• Teesit Helsingin puolesta

Demokratia on kestävä pohja taloudelliselle hyvinvoinnille - Keskustan puoluekokouksen poliittinen kannanotto

Keskustan 71. sääntömääräisen puoluekokouksen poliittinen kannanotto
Demokratia on kestävä pohja taloudelliselle hyvinvoinnille

SISÄLTÖ:
Menestyksen tulokset kuuluvat kaikille suomalaisille
• Kestävän hyvinvoinnin pohjaa on vahvistettu neljä vuotta
• Talous- ja veropolitiikan päätavoite on paluu korkean työllisyysasteen Suomeen
• Terveyttä pitää hoitaa, ylläpitää ja edistää
• Perusturvan vahvistamisella irti köyhyysloukuista

Tavoitteeksi energian säästön ja omavaraisuuden lisääminen
Koko Suomen voimavarat käyttöön
• Maaseudun palvelut on pidettävä kunnossa
• Maa- ja metsätalouden toimintaedellytykset turvattava pitkäjänteisesti
• Osaaminen on avain menestykseen
• Fiksu pärjää aina
• Hyvinvoinnin pohjaa vahvistetaan yrittämisellä
• Omistamisella on väliä
• Väestön ikääntyminen muuttaa työelämää

Suomen on pyrittävä uudistamaan Euroopan unionia
Turvallisuuden parantaminen kansainvälisen yhteistyön kautta
• Köyhien maiden auttamiseen rahaa, laatua ja erityisosaamistamme

Vuosituhannen vaihteen yli jatkunut kansainvälisen poliittisen ja taloudellisen rakenteen muutos on hahmottumassa uudeksi maailmanjärjestykseksi, joka poikkeaa ratkaisevalla tavalla kylmän sodan aikaisesta maailmasta. Globaalien voimakeskusten rajalinjat eivät enää 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä noudata viime vuosisadan maailmansotien tuloksina syntyneitä valtablokkeja.
Kylmän sodan jälkeisen yksinapaisuuden jälkeen maailma on jakautumassa useaan voimakeskukseen.
Yhdysvallat on nyt talouden, sotilaallisen voiman, poliittisen järjestelmän toimivuuden ja väestönkasvunkin suomin mahdollisuuksin kyvykäs kilpailemaan menestyksellä minkä tahansa muun yksittäisen valtion kanssa. Uusien poliittisten liittoutumien mahdollisuus kuitenkin lisääntyy. Vaihtelevista intresseistä syntyvien, yhteistyötä tekevien maaryhmien halu ja kyky haastaa Yhdysvaltain alueellinen vaikutusvalta on todellisuutta useassa osassa maailmaa.
Voimakas talouden kasvu on nostanut Kiinan ja Intian vaikutusvallaltaan omien alueidensa mahtitekijöiksi. Väestömäärien takia on selvää, että maiden nousu kokoaan vastaavaan asemaan globaalissa päätöksenteossa toteutuu lähivuosikymmenen aikana. Vaikka Kiinan osuus koko maailman bkt:sta on nyt vain viisi prosenttia, on sen osuus maailman bkt:n kasvusta yli 30 prosenttia.
Kommunismin ja markkinatalouden välisen taistelun päättymisen odotettiin johtavan yleiseen maailmanlaajuiseen muutokseen kohti läntistä demokratiamallia. Myös taloudellisen kasvun on oletettu tukevan demokratian lisääntymistä. Demokratian maantieteellinen laajentuminen on ollut merkittävää toistaiseksi Keski- ja Itä-Euroopassa, Venäjällä ja Latinalaisessa Amerikassa.
Demokratiaan kuuluvat vaatimukset ihmisoikeuksista, yksilön vapaudesta ja yhteiskunnan laillisesta ja oikeudellisesta perustasta kohtaavat suoranaista vastustusta monissa maissa. Ei ole peruteltua syytä olettaa, että demokratia toteutuu lännen haluamalla tavalla. Eikä ole varmaa, että demokraattisten vaalien kautta valtaan nousisivat pelkästään vuoropuheluun halukkaat poliittiset voimat.
Eurooppa on varsin nopeasti rakentanut toimivat taloudellisen, poliittisen ja kulttuurisen yhteistyön muodot, jotka nyt kattavat koko mantereen valtiot vanhoja historialliskulttuurisia rajoja myöten. Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden vaikutusvalta maailmanlaajuisiin päätöksiin on suuri. Pystyäkseen säilyttämään toimintamahdollisuutensa, on unionin pidettävä huolta omasta vahvuudestaan.
Euroopan kehityksen suurimpia haasteita on väestön ikääntyminen. Yhteiskuntien rakenne muuttuu väestötekijän vuoksi niin paikallisesti, valtioittain kuin koko maanosassakin. Ihmisten palvelujen tarpeen tyydyttäminen ja oikeudenmukaisuuden toteutuminen asettaa demokraattiset järjestelmät kovaan testiin myös länsimaissa: onko ikääntynyt, työelämän ulkopuolella oleva kansalainen tasavertainen verot maksavan kansalaisen kanssa?
Aito demokratia tarvitsee tuekseen sekä vapaan kansalaisyhteiskunnan että aktiivisesti poliittiseen toimintaan osallistuvia kansalaisia. Nuorten loitontuminen politiikasta uhkaa toimivaa demokratiaa myös Euroopassa. Ikääntyvässä Euroopassa poliittisen vaikuttamisen painopiste siirtyy kaiken aikaa varttuneempien ikäluokkien suuntaan.
Euroopan unionin nykyisten etelä- ja kaakkoisrajojen välittömässä läheisyydessä väestönkasvu on suurta ja paine työn ja paremman elintason Eurooppaan kova. Erityistä muuttopainetta tulee sekä arabivaltioista että myös Saharan eteläpuolisen Afrikan maista.
Seuraavan kymmenen vuoden aikana on löydettävä keinot kahden suuren eurooppalaisen kysymyksen ratkaisemiseksi. Millä tavalla toteutetaan työn ja elintason parantamisen vuoksi muuttavien sijoittuminen eurooppalaisiin yhteiskuntiin? Miten estetään siirtolaistaustaisten ihmisten eriytyminen vastaanottajamaiden yhteisöistä ja yhteiskunnista?
Euroopan unioni neuvottelee Turkin liittymisestä yhteisöön konfliktien välttämiseen ja kansojen väliseen yhteistyöhön nojaavaa toimintatapaansa noudattaen. Turkin mahdollinen liittyminen on askel, joka poikkeaa kaikista muista Euroopan unionin tähän saakka toteutuneista laajenemisista. Sen erikoismerkitys liittyy historiaan, uskontoon, kulttuuriin ja väestöön, mutta myös siihen suureen muutokseen, joka liittyvässä maassa on tapahduttava ennen jäsenyyden toteutumista.
Demokratian vahvistaminen ja kansanvallan omaksuminen uusilla alueilla on mahdollista. Lopulta kyse ei ole länsimaiden lähetystehtävästä vaan esimerkin näyttämisestä. Ihmisten oikeus osallistua itseään koskeviin päätöksiin on demokratian perusta paikallisesti, valtiollisesti, alueellisesti ja maailmanlaajuisesti. Demokratian kunnioittaminen ja lisääminen kaikilla näillä tasoilla on haaste myös länsimaiden järjestelmille.
Avoin maailmantalous sekä kilpailu tuotannon ja yritysten sijoittumisesta liittyy myös poliittis- hallinnollisiin järjestelmiin. Demokraattiset maat ovat menestyneet kilpailussa hyvin vapauksiensa, vakautensa ja ennustettavuutensa ansiosta. Viimeisen kymmenen vuoden kehityksen valossa näyttää siltä, että tuotannon sijoittumiseen vaikuttavat muut tekijät – markkina-alueen koko ja väestörakenne sekä työvoiman saatavuus ja hinta – ovat nousseet määrääviksi, eikä poliittisen järjestelmän demokratia-aste enää ole yrityksille sijoittautumispäätöstä tehdessä kynnyskysymys.
Eurooppalaisten on myös oman etunsa vuoksi välttämätöntä osoittaa, että vain kansanvaltaisen järjestelmän myötä ihmisten välistä eriarvoisuutta voidaan vähentää ja elintason nousua rakentaa kestävällä tavalla.
Taloudellisen kasvun laajentuminen koskemaan yhä suurempaa osaa maapallon ihmisistä käy rinnan erittäin voimakkaan ympäristön ja luonnon kuormituksen kanssa. Elintason nousun ja kehitysoptimismin rinnalla elää voimakkaana pelko luonnon sietokyvyn murtumisesta. Monien uusiutumattomien luonnonvarojen taloudellisen hyödyntämisen rajat ovat jo näköpiirissä.
Energiatalouden nojautuminen kestämättömällä tavalla öljyyn, kivihiileen ja uraaniin saattaa johtaa voimakkaan kulutuksen kasvun myötä yhtäaikaisiin hinta-, saatavuus- ja poliittistaustaisiin energiatalouden häiriöihin.
Euroopan yhteiskunnat ja talouden rakenne ovat lisääntyvässä määrin tuontienergian varassa. Tavaratuotanto, liikkuminen ja yhteiskuntien huoltovarmuus ovat riippuvaisia muualta tulevasta energiantuotannon perusraaka-aineesta. Tosiasiallinen tuontiriippuvuus vastaa jo yli puolta koko nykyisen Euroopan unionin energian tarpeesta.
Muutos energiataloudessa ja energiaongelman ratkaisu koskee koko maailmaa. Kaikin keinoin on pyrittävä energiansäästöön; säästäminen on erityisen välttämätöntä niin kauan kun energiaa tuotetaan rajallista fossiilista raaka-ainetta polttamalla.
Siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin vaatii uuden massatuotantokapasiteetin rakentamista. Valtioiden osallistumista muutoksen vauhdittamiseen tarvitaan sekä uusituvan energian tuotantoketjun että kulutuksen ohjaamiseksi uuteen suuntaan. Yhteiskuntarakenteen ja talouden kannalta on positiivista, että uusiutuviin lähteisiin perustuva energiantuotanto käy hyvin myös pienissä yksiköissä.
Suurin osa maailman köyhistä asuu edelleen maaseudulla. Vaikka talouden kehitys on Kiinassa ja Intiassakin nostanut kymmenien miljoonien ihmisten elintasoa, ei köyhyyden ja nälän voittaminen näissäkään maissa ole maaseudulla näköpiirissä.
Saharan eteläpuolisella alueella on suuria vaikeuksia löytää elintason nousuun johtavaa reittiä kansainvälisessä taloudessa. Uusiutuvan energian tuotanto yhdistettynä paikalliseen, pienimuotoiseen maatalouteen voi olla yksi ratkaisu myös eteläisen Afrikan tulevassa kehityksessä.
Energian ja elintarvikkeiden yhteistuotannon investointeihin tarvitaan kansainvälistä rahoitusta ja suoraa kehitysapua. Oman, paikallisen energiatalouden avulla on mahdollista helpottaa myös puhtaan veden saantia, jota ilman maailman köyhät eivät voi parantaa elämänsä laatua eivätkä nostamaan työnsä tuottavuutta.
Suomen asema maailmassa on vakaa mutta ei muuttumaton. Siirtyminen avoimeen talouteen ja tiiviiseen kansainväliseen vuorovaikutukseen on alkuvaiheen shokkia lukuun ottamatta tuonut mukanaan Suomen talouteen vakautta ja kasvua. Tuotantomme on monipuolistunut ja sopeutuu kansainväliseen kilpailuun.
Maailmantalouden muutosten vaikutukset heijastuvat meille paikoin kuitenkin kovina. Perinteisten teollisten työyhdyskuntien häviämiset järkyttävät sijaintialueitaan. Samat kunnat ja alueet kärsivät usein myös maatalouden ja maaseudun vaikeuksista. Markkinasopeutumisen hinta näillä alueilla on kohtuuton.
Poliittisen toiminnan ydin on yli kymmenen vuoden ajan ollut muuntaa Suomi säädellyn talouden aikaisesta pärjääjästä avoimen kilpailutalouden menestyjäksi. Politiikan päälinja on palvellut tätä tavoitetta.
Vakauteen ja ennustettavuuteen tähdänneen politiikan tulosten ansiosta me voimme säilyttää suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan, menestyä kansainvälisessä taloudellisessa yhteistyössä ja käyttää menestyksemme tulokset oikeudenmukaisen Suomen rakentamiseen.
Muuttuneessa maailmassa saavutetun menestyksen tulokset kuuluvat kaikille suomalaisille. Demokratian ja politiikan tehtävä on varjella myös niiden suomalaisten etua, joita markkinat kohtelevat kaltoin tai muut etutahot eivät puolusta.
Suomi on määrätietoisesti ja aktiivisesti hakenut paikkansa kaikissa niissä yhteisöissä ja järjestöissä, joissa suomalaisten asiat ja edut ovat esillä. Tällainen monenkeskinen yhteistyö on välttämätöntä, jotta Suomen omat päätökset voivat perustua oikeaan kokonaisnäkemykseen.
Euroopan unioni on talouden, kulttuurin, poliittisen järjestelmän ja historian valossa Suomen tärkein ja läheisin yhteistyökumppani. Se on sitä jäsenvaltioidensa tasolla ja yhteisenä kansainvälisenä toimijana, unionina. EU on myös alueellinen turvallisuustekijä, joka toimii aktiivisesti kriisien hallinnassa ennaltaehkäisevästi ja konfliktien aiheuttamien kärsimysten rajoittamiseksi.
Pohjoisen Euroopan alueella ei ole olemassa eikä ennustettavissa sellaista kehitystä, johon liittyisi ulkoinen valtiollinen uhka suomalaisten turvallisuutta kohtaan. Pohjoismaisten veljeskansojen yhteiskunnat ovat osanneet ratkaista myös sisäiset ongelmansa ilman isoja ristiriitoja eri väestöryhmien kesken.
Hyvän turvallisuuspoliittisen asemamme seurauksena meillä on lisäksi mahdollisuus vapaasti sekä arvioida että muuttaa omaa puolustuspolitiikan linjaamme ja liittoutua puolustusyhteistyöhön, jos Suomen poliittinen johto ja suomalaiset ovat tästä laajasti yksimielisiä.
Kansainvälisen yhteistyön ja yhteiskuntien avoimuuden rinnalla vakaatkin maat varautuvat odottamattomiin häiriöihin. Talouden perustan, huoltovarmuuden ja suomalaisten toimintakyvyn varmistaminen kaikissa olosuhteissa vaatii riittävää omavaraisuutta erityisesti energian ja elintarvikkeiden tuotannossa. Viisasta on varautua myös omistamisen kautta suojelemaan keskeisiä suomalaisten etuja.
Suomalaisten suurin haaste on väestörakenteen nopea muutos. Kansa ikääntyy, ihmiset elävät pidempään ja monet onneksi terveempinä kuin suomalaiset koskaan aikaisemmin. Sen sijaan lapsia on syntynyt pitkään liian vähän, jotta suomalaisia olisi kaikenikäisiä, kaikissa eri elämän vaiheissa olevia Suomen elinvoiman kannalta tasapainoisesti.

Menestyksen tulokset kuuluvat kaikille suomalaisille

Suomen nousu vauraaksi ja hyvinvoivaksi kansakunnaksi on tapahtunut osallistumalla avoimeen kansainväliseen talouteen. Vauraus ja työpaikat eivät ole syntyneet sulkeutumalla omaan kuoreemme. Olemme ottaneet vaikutteita ja tietoa muista maista. Tämä toimintatapa luo suomalaisille hyvinvointia myös tulevaisuudessa. Maailmanlaajuisen kilpailun ja ikääntymisen haasteisiin vastataan parhaiten uudistamalla suomalaista yhteiskuntaa.
Suomalaisten työ, yritysten toimintamahdollisuudet ja kilpailukykyiset tuotteet takaavat sen, että voimme kehittää omaa hyvinvointimme mallia.
Taloudellisen menestyksen tulokset kuuluvat kaikille suomalaisille: hyvinvointina, terveytenä, työpaikkoina, parempina palveluina, oikeudenmukaisena tulonjakona, turvallisena ja puhtaana elinympäristönä sekä verotuksen kevenemisenä.
Talouspolitiikan keinoin pitää tukea suomalaisen työnteon, yrittämisen ja omistuksen kilpailukykyä markkinoilla. Vain siten koko kansantalous pysyy kunnossa. Yksityisen kansalaisen omat tulot ja julkisen sektorin keräämät varat yhdessä muodostavat sen pohjan, jolla suomalaisten elintasoa ja hyvinvointia sekä rakennetaan että mitataan.
Keskusta määrittelee talouspolitiikan linjansa ja keinovalikoimansa arvojensa pohjalta. Keskeisiä arvoja ovat kansalaisten välinen tasa-arvo, oikeudenmukaisuus ja mahdollisuus toimia omaehtoisesti.
Talouspolitiikan päätehtävä on lisätä työllisten määrää ja alentaa työttömyyttä, lisätä tuottavuutta ja laajentaa ihmisten tosiasiallisia mahdollisuuksia päättää elämänsä keskeisistä asioista.
Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus eivät kuitenkaan ole toteutuneet riittävästi, eikä ihmisten omalle tahdolle aina anneta sille kuuluvaa sijaa. Osa kansalaisista on pahoin syrjäytynyt. Vanhusten saama hoito ja hoiva riippuvat kohtuuttomasti asuin- tai hoitopaikasta. Monien lasten kasvuympäristö on kehno. Syrjäytymisen tunnetta lisää se, että päätösvalta omaan elämään koetaan puutteelliseksi: olkoon kyse asuinpaikasta, asumismuodosta, lasten hoidosta, ajankäytöstä tai omien ponnistelujen tuloksista nauttimisesta.
Näin on siitä huolimatta, että Suomi on rikkaampi kuin koskaan. Ongelmien suurin yksittäinen avaintekijä on työ − sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta. Työtä on liian harvoilla, mutta samalla monet joutuvat tekemään työtä liikaa.
Alhainen työllisyys ja korkea työttömyys rasittavat julkista taloutta, syövät verotuloja ja pitävät verotuksen korkeana. Samalla pitkäaikaistyöttömyys on köyhyyden ja syrjäytymisen pääsyy. Työn epätasainen jakautuminen Suomen eri puolille on myös alueellisten erojen keskeinen aiheuttaja. Työmahdollisuuksien vinoutunut alueellinen sijoittuminen kaventaa myös ihmisten mahdollisuutta valita asuinpaikkansa ja elinympäristönsä.

Kestävän hyvinvoinnin pohjaa on vahvistettu neljä vuotta

Vanhasen hallituksen vuodet ovat olleet hyvän talouskehityksen aikaa, vaikka edellisen vaalikauden perintö oli heikohko. Työllisten määrä vähentyi nykyisen hallituksen ensimmäisen vuoden aikana ja julkisen talouden tasapaino heikentyi. Hallitus teki määrätietoiset talouskasvua vahvistaneet veronkevennykset ja tarkoin harkitut, välttämättömät menonlisäykset muun muassa perhe-etuuksiin.
Hallituksen tekemä yritysverouudistus kannustaa yrityksiä kasvuun ja investointeihin. Yritysten sukupolvenvaihdosten verokohtelua on helpotettu. Työnantajamaksujen alentamisella on edistetty ikääntyneiden työntekijöiden palkkaamista myös matalan tuottavuuden työpaikkoihin. Kotitaloustyön muuntaminen työpaikoiksi ja yrityksiksi on menestystarina. Se tuo työtä ja hyvinvointia varsinkin nyt kun kotitalousvähennys on kaksinkertaistettu.
Rivakan toiminnan ansiosta työllisyys on kääntynyt selvään kasvuun ja tavoite 100 000 työpaikan lisäyksestä hallituskaudella on toteutumassa. Tämä hyvä tulos saavutetaan tinkimättä valtiontalouden tasapainosta; valtiontalous on sekin hallitusohjelman tavoitteen mukaisesti tasapainossa vaalikauden lopulla.
Hallitus on vahvistanut talouden ja työllisyyden pidemmän ajan kehitysnäkymiä monin tavoin, ennen kaikkea panostamalla tutkimukseen ja kehittämistoimintaan, koulutukseen ja myös infrastruktuurin kohentamiseen. Nämä panostukset näkyvät kilpailukykyvertailuissa, mutta eivät vielä juurikaan talouskehityksessä.

Talous- ja veropolitiikan päätavoite on paluu korkean työllisyysasteen Suomeen

Talous- ja työllisyyskehityksen hiipuminen seuraavalla vaalikaudella merkitsee, ettei ongelmia kyetä ratkaisemaan. Tilanne päinvastoin pahenee väestön nopean ikääntymisen myötä. Alle 70 prosentin työllisyysasteella ja heikolla tuottavuuskehityksellä joudutaan nopeasti julkisen talouden kestämättömään tilanteeseen. Sen seurauksena on heikkenevien palveluiden, ohentuvan turvaverkon ja kiristyvän verotuksen kierre.
Tähän vaihtoehtoon ei pidä alistua. Kuluneen vaalikauden politiikka ja sillä saadut tulokset osoittavat, että kehitykseen voidaan vaikuttaa. Vaikka korkea pitkäaikaistyöttömyys ja kiristyvä kansainvälinen kilpailu monilla Suomelle tärkeillä aloilla asettavat kiistatta suuria haasteita, ne ovat voitettavissa aktiivisella ja johdonmukaisella politiikalla.
Keskustan tavoitteena on, että työllisyysaste nousee seuraavan vaalikauden aikana yli 70 prosenttiin ja työttömyys laskee alle kuuden prosentin. Keskustan mielestä tavoitteiden toteutuessa myös kokonaisveroastetta voidaan laskea.
Verotusta on käytettävä yhteiskunnan ohjaamiseen tilanteeseen sopivalla tavalla. Kireä verotus ei takaa hyvinvointia, eikä kaavamainen verojen keventäminen tuota välttämättä parasta kokonaistulosta. − Seuraavan vaalikauden veropäätöksillä on edistettävä työn tarjontaa ja kysyntää, yrittäjyyttä, suomalaista omistajuutta ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
Työn verotuksen keventäminen on tuottanut tulosta: yhä useammalla on työtä, palkasta jää enemmän itselle ja kansalaisten yhteinen kassa, valtiontalous on kunnossa. Tarkoin harkittua linjaa on jatkettava.
Elintarvikkeiden arvonlisävero on Suomessa korkea. Sen alentaminen kohdistuu voimakkaimmin lapsiperheisiin ja pienituloisiin. Elintarvikkeiden arvonlisäveroa pitää seuraavan vaalikauden aikana alentaa. Tämä arvonlisäveron alennus pitää siirtyä ruuan vähittäiskauppahintoihin.
Perintö- ja lahjaverotusta on uudistettava oikeudenmukaisemmaksi. Nykyistä verovapaan perinnön alarajaa pitää korottaa tuntuvasti, jotta se vastaisi paremmin esimerkiksi henkilökohtaiseen käyttöön perittävän asunnon arvoa. Sosiaaliset ja yksilölliset seikat pitää ottaa paremmin huomioon, muun muassa lesken osalta perintövero tulee poistaa. Nykyinen kolmas veroluokka, jossa vero on ylimmillään 48 prosenttia, pitää poistaa.
Yrittämisen edistämiseksi ja työllisyyden parantamiseksi yritysten sukupolvenvaihdosten verokohtelua on huojennettava – tavoitteena pitää olla perintö- ja lahjaveron poistaminen kokonaan yritysten sukupolvenvaihdoksista.
Yhteisöverokanta on alennettu Vanhasen hallituksen aikana. Sen alentamiselle ei ole nyt välitöntä tarvetta. Yhteisöverokanta on kuitenkin pidettävä kilpailukykyisenä. Poistouudistusta ei pidä toteuttaa eikä yritysten verotusta muutenkaan kiristää tilanteessa, jossa Suomeen tarvitaan merkittävästi uusia investointeja.

Maa- ja metsätalousmaaata ei pidä saattaa kiinteistöverotuksen piiriin.

Autoverotuksen uudistamista pitää jatkaa. Uudistus on tehtävä niin, että se tukee kestävää kehitystä ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä.

Terveyttä pitää hoitaa, ylläpitää ja edistää

Työ, perhe ja terveys ovat suomalaisten korkealle arvostamia asioita. Arvostuksen lisäksi työelämän, perheen hyvinvoinnin ja suomalaisten terveyden välillä vallitsee keskinäinen riippuvuus. Siksi nämä asiat ovat Keskustan politiikassa tärkeiden asioiden listalla pysyvästi.
Kansainvälisessä vertailussa varsin pienin kustannuksin toimiva terveydenhuoltomme ei säily toimintakunnossa itsestään. Kuntien palvelurakenneuudistuksen myötä on mahdollista tehdä uuteen tilanteeseen sopiva järjestelmä, jossa ei tingitä palvelujen laadusta eikä saatavuudesta. Samalla voidaan parantaa hoitohenkilökunnan työolosuhteita ja varmistaa alan koulutuksen saaneiden ihmisten kiinnostus tehdä työtä terveys- ja hoiva-alalla.
Perusterveydenhuollon on saatava ansaitsemansa arvo. Mitä paremmin perusterveydenhuolto toimii, sitä pienemmät ovat terveydenhuollon kokonaiskustannukset ja sitä parempi on hoidon tulos. Kuntien palvelutoimintaa uudistettaessa on löydettävä terveyden edistämistä palveleva tasapaino perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kesken.
Terveydenhoidon perustan vahvistamisen rinnalla pitää rakentaa terveyttä suojaavaa ja terveitä elintapoja edistävää elinympäristöä sekä yksilön omaa vastuuta terveydestään.
Terveiden elinvuosien lisääntyminen ei ole perustunut yksin terveyspalveluihin. Paremmat elin- ja työolosuhteet sekä elintavat ovat vaikuttaneet ratkaisevasti. Suomessa tuotetut turvalliset ja terveelliset elintarvikkeet ovat myös terveytemme perustana.
Terveyden eriarvoisuuden vähentäminen on otettava keskeiseksi tavoitteeksi talous-, koulutus-, työvoima- ja sosiaalipolitiikan keinoin. Kuolleisuus- ja sairastavuuserot ovat suuria eri koulutus- tai tuloryhmien välillä.
Liikunnan merkitys kaikenikäisten suomalaisten terveyden edistäjänä on erittäin suuri. Suomessa on mahdollisuus monipuoliseen liikuntaan sekä luonnossa että liikuntatiloissa. Yhdyskuntasuunnittelu ei kuitenkaan riittävästi ota huomioon lasten luontaista halua liikkua leikkien. Lapsena opittu liikunnan ilo tukee elinikäistä harrastusta ja antaa fyysisen pohjan monipuoliselle liikunnalle.
Koululaisten liikunta koostuu lähinnä koulumatkoista, välituntileikeistä sekä liikuntatunneista. Koululiikuntaa on helppo lisätä myös yhdistämällä sitä muiden aineiden opetukseen kuten biologiaan sekä taito- ja taideaineiden opetukseen.
Keskustan näkemys perheestä on suvaitseva ja ihmisen omia valintoja kunnioittava. Työ- ja perhe-elämän parempi yhteensovittaminen nostaa suomalaisten elämän laatua. Perhekustannusten tasaaminen on hyvä avaus.
Kotihoidon tukea ja perhevapaita pitää kehittää niin, että perheillä on todellisia valinnanmahdollisuuksia ja enemmän aikaa lapsille. Nuoria perheitä ja perheen perustamista on tuettava taloudellisesti esimerkiksi asunto- ja veropolitiikan keinoin. Pienimpiä äitiys- isyys- ja vanhempainpäivärahoja on nostettava muun perusturvan tasolle. Lapsilisän jatkaminen 17-ikävuoteen saakka on niin ikään tärkeä tavoite.
Tämän päivän yksi suurimmista haasteista sosiaali- ja terveydenhuollolle on ihmisten
ja perheiden henkinen pahoinvointi, syrjäytyminen sekä erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmat.
Neuvolatoiminnan avulla voidaan luoda pohja elinikäiselle terveydelle. Koska ongelmat myös siirtyvät sukupolvelta toiselle, tarvitaan monipuolista ja ennaltaehkäisevää perhetyötä.
Ikääntyvien ihmisten on voitava asua kotona niin pitkään kuin se on turvallista ja ihminen itse niin haluaa. Kotona selviytymistä ja itsenäistä arkipäivää on tuettava osana palvelukokonaisuutta.
Omaishoitoa on kehitettävä edelleen. Omaishoito on tärkeä osa mutta ei kokonaisratkaisu vanhusten hoidon turvaamiseksi. Ikääntyvien suomalaisten muuttuvien tarpeiden mukaisia asumismuotoja on kehitettävä yhdistämällä kotona asumisen itsenäisyys ja palvelukeskusten tarjoama arkipäivän turvallisuus. Kotitalousvähennystä on korotettava vanhusten hoidon ja hoivan osalta.
Suomen kannattaa myös pitää ikääntyvät kansalaiset mukana yhteiskunnan jokapäiväisessä toiminnassa. Tulemme tarvitsemaan heitä välittämään osaamistaan ja kokemustaan sekä taitojaan ja tietojaan nuoremmille sukupolville.

Perusturvan vahvistamisella irti köyhyysloukuista

Kaikki suomalaiset eivät ole päässeet osalliseksi talouden kasvusta ja verotuksen keventymisestä. Suomen menestyksestä sivuun jääneiden perusturvaetuudet ovat viime vuosien korotuksista huolimatta jääneet pahasti ansiotulokehityksestä jälkeen.
Perusturvan aukkoja ja köyhyyden seurauksia ei voida korjata erillisillä jatkuvilla ”köyhyyspaketeilla”. Perusturvaan kuuluvien vähimmäisetuuksien kuten kansaneläkkeiden korotuksia on jatkettava ja etuuksia yhtenäistettävä. Etuudet on myös sidottava vastaamaan hintojen ja palkkojen muutoksia. Perusturvaa ja verotusta on yhteensovitettava kansalaisten toimeentulon vahvistamiseksi ja työn vastaanoton helpottamiseksi.
Perusturvaetuuksien varassa elävät ovat useasti yksinhuoltajia ja pitkäaikaistyöttömiä. Molempien asemaa työmarkkinoilla pitää parantaa. Matalan tuottavuuden aloille on luotu malli, jolla yhteiskunta parantaa työnantajan mahdollisuuksia palkata näihin töihin tekijöitä. Tätä keinoa pitää käyttää rohkeammin hyväksi.
Perusturvan tarkoitus on antaa ihmiselle mahdollisuus huolehtia itsestään ja tehdä työnteosta kannattavaa ja kannustavaa. Kattavan ja indeksiin sidotun perusturvan avulla on mahdollisuus myös vähentää työttömien, yksinhuoltajien, eläkeläisten, opiskelijoiden, pienituloisten lapsiperheiden ja sairaiden tarvetta toimeentulotukeen.
Keskustan mielestä näiden toimien lisäksi nuorten suomalaisten syrjäytymisen estäminen vaatii erityistoimia. Yksi vaihtoehto on perusturvaan kuuluva etuus, joka antaa mahdollisuuden siirtyä joustavasti opiskelusta työelämään.
Osana yleisen perusturvan vahvistamista on opiskelijoiden toimeentuloa parannettava. Erityisesti perheellisten opiskelijoiden mahdollisuus riittävään asumistukeen on varmistettava. Opintotuen suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava entistä paremmin huomioon opiskelijoiden erilaiset elämäntilanteet. Myös perheellisillä mukaan lukien yksinhuoltajat on oltava taloudelliset mahdollisuudet täysipainoiseen ja päätoimiseen opiskeluun. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen rinnalla tulee olla opiskelun ja perhe-elämän yhteensovittaminen ja parantaminen.

Tavoitteeksi energian säästön ja omavaraisuuden lisääminen

Energia on lähitulevaisuuden strategisin tuotannontekijä. Hinta nousee, saatavuus käy epävarmemmaksi ja ilmastonmuutos vaatii nopeaa kasvihuonekaasujen vähentämistä. Myös maailmanlaajuisen kysynnän voimakas kasvu pakottaa energiatalouden muutokseen. Fossiilisten raaka-aineiden polttamisesta on siirryttävä suuressa määrin uusiutuviin energianlähteisiin.
Ilman energian säästöä ja jatkuvaa energiatehokkuuden parantamista energiantuotannon haittoja ympäristölle on mahdoton hallita. Mikään energian tuotantotavan muutos ei ehdi vastata siihen voimakkaaseen kysyntään, jonka esimerkiksi kahden ja puolen miljardin kiinalaisen ja intialaisen elintason nousu aiheuttaa. Tarvitaan teknologisia innovaatioita, tuotannollisia uudistuksia ja elämäntapaan liittyviä muutoksia, jotta energian kysynnän kasvua voidaan hillitä.
Suomen energiaomavaraisuutta on nostettava tuottamalla kotimaista uusiutuvaa energiaa sen kaikissa muodoissa. Suomessa on hyvät mahdollisuudet bioraaka-aineiden ja niistä jalostamalla saatavien biokaasun, etanolin ja biodieselin tuotantoon sekä jalostukseen. Nämä mahdollisuudet pitää käyttää hyväksi sekä Suomen kansantalouden että ympäristön kannalta.
Huoltovarmuuden kannalta on hyvä, että sähköstä ja lämmöstä merkittävä osa tuotetaan jo nyt Suomessa uusituvista raaka-aineista. Puun käyttöä voidaan helposti lisätä myös toisen sukupolven biopolttoaineiden tuotannossa. Turpeen sekä vesi- ja tuulivoiman ja yhdyskuntajätteen käytön tehostaminen uuden teknologian avulla lisää Suomen energiaomavaraisuutta ja antaa työmahdollisuuksia korkean työttömyyden alueilla.
Öljykasvien ja viljan ohella tärkeäksi uusiutuvan energian raaka-aineeksi sopii myös ruokohelpi. Tavoitteeksi pitää asettaa ruokohelpin tuotanto noin 150.000 hehtaarilla kymmenen vuoden kuluessa. Kaiken kaikkiaan energiantuotantoon on Suomessa mahdollisuus varata 500 000 hehtaaria peltoa.
Keskustan mielestä Suomen pitää asettaa tavoitteeksi kestävä energiatalous, joka säästää energiaa modernisoimalla tuotantoa, liikennettä ja rakentamista. Tämän toteuttamisessa yhteiskunnan pitää asettaa teknisiä vaatimuksia, tukea säästävän tekniikan syntymistä ja rohkaista energian tuhlauksen vähentämistä.
Kotitalouksien pyrkimystä muuttaa sähkölämmitys tai muu epätarkoituksenmukainen ja kallis lämmitysmuoto uusiutuvaan ja halvempaan energiamuotoon pitää tukea jatkossakin.
Veroesteet uusiutuvan energian tuotannon ja kuluttamisen tieltä pitää poistaa. Verotuksella pitää tukea energiataseeltaan vahvaa uusiutuvaa tuotantoa.
Omavaraisuuden ohella yhteiskunnan huoltovarmuus on turvattava riittävällä energiantuotannon kotimaisuudella. Se tarkoittaa omien raaka-aineiden lisäksi koko maan kattavaa hajautettua tuotantoa sekä liikennepolttoaineiden että muun energian osalta.
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi Suomen on rakennettava energiapalettinsa niin, että hiilen poltosta voidaan luopua ja kasvava määrä fossiilisesta öljystä korvataan alkuvaiheessa etanolilla, biodieselillä ja biokaasulla. Suomen on rakennettava valmiudet tuottaa toisen sukupolven bioenergiatalouden tarpeisiin teknologia, käyttöratkaisut ja kuluttajapolitiikka, joka voidaan tuotteistaa ja markkinoida vientituotteena.
Suomen maine johtavana bioenergian käyttäjänä ja tuotannon osaajana täytyy hyödyntää nyt, kun maailmanmarkkinat tätä osaamista kaipaavat. Suomen tapa toimia energiatalouden muutoksessa pitää olla kaksivaiheinen. Meidän on rakennettava oma, hajautettu ja eri raaka-aineisiin perustuva
uusiutuvan energian tuotantoketju.
Suomen pitää olla mukana sellaisen uusiutuvan energiatuotannon rakentamisessa, joka tuotantomääriltään voi korvata fossiilisia raaka-aineita maailmanlaajuisesti. Veropolitiikalla sekä tutkimus- ja tuotekehitystyöllä Suomi voi merkittävästi tukea kestävän energiatalouden kehittämistä. – Suomalaisen energiateknologian markkinointi onnistuu pitämällä oma pesä kunnossa ja rakentamalla Suomesta energiatehokas, uusiutuvan energian mallimaa.

Koko Suomen voimavarat käyttöön

Viiden miljoonan asukkaan Suomen kannattaa hyödyntää kaikki voimavaransa menestyäkseen. Työn tekemisen ja työn tulosten oikeudenmukainen jakautuminen suomalaisten kesken lisää kaikkien hyvinvointia.
Suomen eri alueet, niiden elinkeinot, maantieteellinen sijainti ja kulttuuriperintö ovat osatekijöinä vahvistamassa koko Suomea. Monipuolisuus toimii puskurina myös eri kriisitilanteiden varalta.
Tarvitsemme elävät kaupungit kansainvälisen kaupan, yhteistyön ja vuorovaikutuksen edelläkävijöinä. Mutta yhtä hyvää tekee se osa Suomea, joka tuottaa turvallista ruokaa, virkistyspalveluita ja energiaa suomalaisille.
Suomessa on kaikki edellytykset rakentaa menestysreseptimme niin, että kunnioitamme ihmisten oikeutta valita asuinpaikkansa, elinkeinonsa ja elinympäristönsä itse.
Elinkeinotoiminnan vahvistaminen ja hyvien palveluiden saatavuus kulkevat rinnan alueiden kehityksen kanssa. Suomalaisen aluepolitiikan ydintehtävä on pitää huolta siitä, että työtä voi tehdä ja palvelut ovat saatavissa kaikissa maakunnissa.
Alueellista elinkeinopolitiikkaa ja yrittäjyyden toimintaedellytyksiä on vahvistettava huolehtimalla riittävien suorien yritystukien ohella siitä, että myös suurten kasvukeskusten ulkopuolella toimivilla yrityksillä on tasavertaiset mahdollisuudet tutkimus- ja tuotekehitysrahoituksen hyödyntämiseen.
Suomen sisäisen vuorovaikutuksen ohella maakuntien omia suoria kansainvälisiä yhteyksiä pitää vahvistaa. Ne eivät ole Suomessa keneltäkään pois, vaan vahvistavat Suomen läsnäoloa kansainvälisessä yhteistyössä. Maailmanlaajuisessa taloudellisessa kanssakäymisessä Suomikaan ei voi toimia vain yhtä kanavaa pitkin. Kaikkien vahvuuksiemme pitää näkyä tasavertaisesti maailmalla.
Valtion toimintojen alueellistamista on jatkettava osana hallinnon uudistamista. Henkilöstön asema on kuitenkin turvattava. Alueellistamisella on tuettava osaamiskeskittymien syntymistä eri puolille maata.
Pääkaupunkiseudun kansainvälisestä kilpailukyvystä huolehtiminen on tärkeää koko Suomelle. Samalla seudun ihmisten asumisen, liikkumisen ja palveluiden tasoa on parannettava. Näihin haasteisiin vastaamiseksi Helsingin seudun kuntien yhteistyötä ja yhteistä päätöksentekoa on lisättävä erityisesti asunto-, maa- ja liikennepolitiikassa.
Kansainvälisesti hyvin verkottuneet teknologiakeskukset ovat hyviä suomalaisen osaamisen kotipesiä. Ne levittävät tietoa suomalaisesta osaamisesta kautta maailman.
Valtion alue- ja paikallishallinnon palvelutaso on turvattava. Myös se edellyttää uusien toimintamallien ja etenkin sähköisen asioinnin voimakasta lisäämistä.
Keskustan mielestä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen ytimessä on pidettävä palvelut. Niille on palvelujen erityispiirteet huomioiden varmistettava riittävän vahva järjestämisperusta. Kansalaisten jokapäiväiset lähipalvelut, kuten peruskoulu, lasten päivähoito tai vanhusten hoito, on jatkossakin saatava läheltä, kuntien on itse tai keskenään yhteistyössä nämä peruspalvelut järjestettävä lähidemokratia turvaten ja kunnallista itsehallintoa kunnioittaen. Laajaa väestöpohjaa ja vahvempaa talouden perustaa edellyttäviä palveluja on koottava ensisijaisesti maakuntatasolle.
Keskustan mielestä Suomi tarvitsee vahvan, kansanvaltaisen ja reagointikykyisen maakuntahallinnon. Tätä puoltavat eurooppalainen perinne ja käytäntö, alueiden ja maakuntien oman kilpailukyvyn vahvistaminen, sekä kansalaisten, elinkeinoelämän ja kuntien yhteiset edut. Kansanvaltaisesti johdetuilla maakunnilla on parhaat edellytykset vastata alueensa tasapainoisesta kehittämisestä.

Maaseudun palvelut on pidettävä kunnossa

Keskustan puoluekokouksen mielestä Suomessa on päättäväisesti jatkettava työtä tasapainoisen aluekehityksen edistämiseksi. Alueiden osaamista ja yrittäjyyttä vahvistamalla saadaan työpaikkoja myös sinne, missä ihmiset asumisväljyyden ja elinympäristön laadun vuoksi haluavat asua tai halutessaan myös muualta muuttaa.
Peruspalvelujen on oltava kunnossa myös maaseutualueilla. Yritysten alueellisesti tasaisempaa sijoittumista on kannustettava ylläpitämällä kunnollisia tie-, lento- ja raideliikenneyhteyksiä sekä turvaamalla nopeat tietoliikenneyhteydet tarvittaessa julkisen vallan avustamana.
Nopeat tietoliikenneyhteydet sekä postin palvelut ja sanomalehtien kanto myös harvaan asutuilla alueilla lisäävät mahdollisuutta tehdä työtä myös maaseudulla. Nopeat tietoliikenneyhteydet ja kehittyvä internet merkitsevät vallankumouksellista alueellista tasa-arvokehitystä. Nopeiden tietoliikenneyhteyksien myötä uusin tieto on samanaikaisesti ja yhtä helposti käytettävissä kaikkialla maassa.
Lisääntyvä maatilamatkailu ja vapaa-ajanasuntojen käyttö ympärivuotisesti luovat kysyntää uusienkin maaseutuyrittäjien palveluille.

Maa- ja metsätalouden toimintaedellytykset turvattava pitkäjänteisesti

Suomalainen maatalous perustuu lähtökohtaisesti perheviljelmiin ja viljelijöiden yhteistoimintayrityksiin pois sulkematta yhä kasvavaa yrityskokoa. Suomalaisella tuotannolla on pystytty tuottamaan kuluttajille laadukkaat ja turvalliset elintarvikkeet. Suomalainen ruokakulttuuri on rikas ja sitä tulee kaikin tavoin vaalia.
Elintarvikeketjun eri osapuolien joustava yhteistyö, eri mahdollisuuksien innovatiivinen yhdistäminen ja maatalouden kannattavuuden takaavat tuet muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden. Kilpailulainsäädäntöä tulee kehittää siten, että se ei rajoita suomalaisten yritysten toimintaa sisämarkkinoilla.
Ilmastomuutos vaikuttaa maatalouteen kahdella tavalla maailmanlaajuisesti: Ennustettu ääri-ilmiöiden lisääntyminen ja kuivuuden mahdollinen lisääntyminen laajoilla alueilla näyttävät siirtävän vastuuta ruokahuollosta pohjoisen pallonpuoliskon alueille, joihin Suomikin kuuluu. Toisaalta ilmastomuutoksen torjunnan kannalta välttämätön laajamittainen biopolttoaineiden käyttöönotto siirtää tuotantokapasiteettia pois ruokatuotannosta, mikä saattaa muuttaa alan markkinatasapainoa merkittävästi.
Maailman kauppajärjestö WTO:n ns. Dohan neuvottelukierroksen tavoitteena on kaupan – myös maatalouskaupan – esteiden poistaminen. Tämä kehitys vaikuttaa voimakkaasti Euroopan unionin maatalouden kilpailuolosuhteisiin. EU:n ja samalla Suomen pyrkimyksenä on huolehtia maatalouden tuotantoedellytysten säilymisestä kaikkialla unionin alueella kiristyvän kilpailun olosuhteissa.
Viljelijöiden toimintaympäristöä ohjaavat voimakkaasti EU:n säännökset. Suomen tulee tavoitella EU:lta selkeää yksinkertaista ja pitkäjänteistä tukipolitiikkaa, jossa Suomen luonnonolosuhdehaitat on otettu huomioon. Tukipolitiikan ankkurina ovat EU-tukien lisäksi Suomen kansallisen tuen järjestelmät, joiden on tulevaisuudessakin oltava käytössä koko maassa. Tämä on Suomen huoltovarmuuden, viljelijöiden tulotason ja EU-sopimusten uskottavuuden kannalta periaatekysymys. Viljelijöille on luotava ennakoitava toimintaympäristö. Maatalouden tukiratkaisuissa pyritään mahdollisimman yhdenmukaiseen tuen muotoon eri alueilla. Vaikka tuen muodot eriytyisivät, tärkeää on turvata eri alueiden kokonaistukitasojen säilyminen.
Tulevan maaseutuohjelman ja maatalousinvestointien rahoitus on turvattava. Tuotannon kannattavuuskehitystä on seurattava ja tarvittaessa sitä on pyrittävä eri keinoin korjaamaan, kuten hallitus on energianverohuojennuksella nyt tekemässäkin. Erityinen huoli kohdistuu maatalouden päätoimisiin tiloihin.
Keskustan mielestä maaseutuyrittäjien lomituspalveluja ja työterveyshuoltoa on parannettava. Tärkeää on myös maatalouden laadukkaan neuvonnan pitäminen ajan tasalla korostaen maatalousyrittäjyyttä, johtamista ja liiketoiminnan kehittämistä.
Elintarvikkeiden tuotannon ohella Suomen omavaraisuutta voidaan lisätä siirtämällä kasvava osuus pellosta energiantuotantoon. Elintarvikkeiden, rehun tai energian tuotanto eivät ole ristiriidassa keskenään: viljasta, öljykasveista ja sokerijuurikkaasta voidaan saada raaka-ainetta kuhunkin käyttötarkoitukseen.
Maatalous luo ja ylläpitää hoidettua viljelymaisemaa, sen historiallisia, kulttuurisia ja maise¬mallisia arvoja. Maatalouselinkeinon turvaaminen nykyisellä tasollaan on ensiarvoisen tärkeää näiden arvojen säilymisen kannalta.
Suomen metsien kasvu on tällä hetkellä yli 85 miljoonaa kuutiometriä ja metsien puumäärä lisääntyy joka vuosi lähes 20 miljoonalla kuutiometrillä. Tämä kehitys on ollut vuosikymmenten pitkäjänteisen, kestävän metsänhoidon tulosta. Kansallista metsäohjelmaa uudistetaan. Tavoitteena on puuston yli sadan miljoonan kuutiometrin kasvu ja parinkymmenen miljoonan puukuution energiakäyttö.
Kansallisen metsäohjelman tavoitteisiin ei voida päästä, mikäli metsätalouden rahoitusta keskeisiltä osin vähennettäisiin. Panostuksia metsäsektorille on jatkettava myös vuosikymmeniä metsien hyväksi tehdyn työn tulosten turvaamiseksi. Tuontipuun hinta on jatkuvasti nousussa ja sen riittävyys ei ole tulevaisuudessa lainkaan taattu Baltiaan ja Venäjälle nousevien uusien tuotantolaitosten takia. Siksi pitää kaikin keinoin varmistaa uuden kunnianhimoisen kansallisen metsäohjelman synty ja riittävä rahoitus sen toteuttamiseksi.
Puuenergialla on erittäin merkittävä asema Suomen energiaomavaraisuuden ja kestävän kehityksen kannalta. Alaa kohtaan on paljon odotuksia myös työllisyyden ja laitteita valmistavan teollisuuden näkökulmasta. Tulevaisuudessa puuta voidaan laajenevasti käyttää ns. toisen sukupolven liikenteen biopolttoaineiden ja kemian teollisuuden raaka-aineena. Merkittävän tutkimuspanoksen suuntaaminen tälle alalle on välttämätöntä.
Keskustan mielestä valtiovallan tulisi ohjata voimavaroja pitkäjänteisesti tulevalle puuenergiaohjelmalle kansallisen metsäohjelman osana ja uutena ohjelmana sen rinnalla.

Osaaminen on avain menestykseen

Sivistys ja koulutus ovat Keskustalle keskeinen osa yhteiskuntapolitiikkaa. Monipuolinen oppilaitosten verko on rakennettu koko maahan. Samalla on pidetty huolta jokaisen mahdollisuudesta itsensä kehittämiseen ja koulutukseen asuinpaikasta, varallisuudesta tai sosiaalisesta asemasta riippumatta. Perusopetuksen ja toisen yhteistyöllä tulee varmistaa toiselle asteelle siirryttäessä koko ikäluokan kouluttaminen.
Perusopetus on pohja koko sitä seuraavalle koulutusjärjestelmälle ja muulle elämänhallinnalle.
Perusopetus tulee turvata julkisin varoin. Kunnan tulee jatkossakin olla perusopetuksen ensisijainen järjestäjä. Suomalaisen peruskoululaisen valmiuksien takana on ennen kaikkea osaava ja
motivoitunut opetushenkilöstö.
Keskustan mielestä on tärkeää, että kouluverkko on tarkoituksenmukainen ja oppilaiden välinen tasa-arvo säilyy. Peruskoulun tulee antaa tasa-arvoiset mahdollisuudet oppilaalle edetä omien kykyjensä mukaan.
Päävastuu lapsen kasvatuksesta on vanhemmilla. Kaavamaiseen kokonaiskoulupäivään ei tule mennä. Sen sijaan koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaa pitää kehittää. Kodin ja koulun välinen yhteistyö on välttämätöntä niin kouluviihtyvyyden kuin oppimistulostenkin kannalta. Yhteistyöllä tulee varmistaa koko ikäluokan kouluttaminen.
Toisen asteen koulutuksen perustavoitteena on edistää sekä yleissivistystä että ammattitaitoa ja antaa opiskelijoille monipuolisen itsensä kehittämisen, jatko-opintojen, ammattitaidon saavuttamisen sekä ammatin harjoittamisen edellyttämät tiedot ja taidot.
Toisen asteen koulutusjärjestelmä koostuu Suomessa kahdesta peruspilarista: ylioppilastutkintoon
päättyvästä yleissivistävästä lukiokoulutuksesta ja ammattiin valmistavasta ammatillisesta peruskoulutuksesta. - Molempia koulutusmuotoja on kehitettävä niiden omista tarpeista ja päämääristä lähtien samalla keskinäistä yhteistyötä vahvistaen.
Monilla ammattialoilla on uhkaamassa työvoimapula. Sen lievittämiseksi on huolehdittava siitä, että kolmivuotinen koulutus riittää hyvän ammattitaidon saavuttamiseksi. Oppisopimuskoulutus antaa käytännönläheisen mahdollisuuden hankkia ammattitaito. Se sopii ammatteihin, joissa opitaan tekemällä, kuten käsityöammateissa.
Vammaisten ja vajaakuntoisten mahdollisuuksia opiskella pitää parantaa tasavertaisesti kaikilla koulutusasteilla.
Toisen asteen koulutus antaa myös valmiudet jatko-opintoihin ja elinikäiseen oppimiseen.
Suomessa on tarkoituksenmukaista säilyttää yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen selkeä duaalimalli, jossa yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on sekä yhteisiä että omia erityistehtäviään. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välistä yhteistyötä on lisättävä esimerkiksi yhdistämällä opetuksen tukipalveluita kuten kielten opetusta.
Maanlaajuinen, kattava korkeakouluverkko on syntynyt keskustalaisen politiikan tuloksena. Tämä on vaikuttanut merkittävästi Suomen menestykseen ja omalta osaltaan levittänyt hyvinvointia eri puolille maata.
Korkeakoulut ovat uudenlaisten haasteiden edessä. Ne toimivat Suomen korkean osaamisen strategian vetureina ja niiden on vastattava kansainvälistymiseen ja toimintaympäristön muutokseen.
Haasteet johtuvat kansainvälistymisestä, teknologisesta kehityksestä ja erityisesti väestön ikärakenteen muutoksesta. Toisaalta on pystyttävä tuottamaan ja soveltamaan uutta tietoa nopeasti muuttuvien tarpeiden mukaan.
Korkea osaaminen on Suomen tärkein menestystekijä. Viiden miljoonan asukkaan kansan hyvinvointi rakentuu innovatiivisuudelle ja aktiiviselle osallistumiselle kansainväliseen talouteen ja yhteistyöhön. Modernissa palveluyhteiskunnassa yhä useampien on kyettävä uudistamaan toimintaansa ja tekemään tai soveltamaan uutta osaamista.
Ammattikorkeakoulut ovat luonteeltaan pääosin monialaisia ja alueellisia korkeakouluja, joiden toiminnassa korostuu yhteys työelämään ja alueelliseen kehittämiseen. Kun ikäluokat pienenevät, on selvää, että amk-verkon toimintaa on tiivistettävä. Lisäksi pitää rohkeasti puuttua myös yliopistojen aloituspaikkamääriin. Nuoria ei kannata kouluttaa aloille, joilla työllistyminen on lähes mahdotonta.
Suomen kannattaa pyrkiä huippuosaamiseen tarkoin valituilla opetuksen ja tutkimuksen aluilla. Yliopistojen ja korkeakoulujen kehittäminen on samalla myös niiden voimavarojen keskittämistä omien vahvuuksiensa rakentamiseen. Tarkoin valituilla opetuksen ja tutkimuksen painopistealueilla kaikilla yliopistoillamme pitää olla realistiset mahdollisuudet saavuttaa maailman huipputaso.
Jotta kansainvälisyydestä tulisi luonteva osa tulevaisuuden suomalaisuutta, on sekä korkeakoulujen että valtion panostettava entistä enemmän vaihto-ohjelmien kehittämiseen ja laajentamiseen. Vastaavasti Suomessa olevien vaihto- ja tutkinto-opiskelijoiden intrgroiminen on yksi keino kohti tätä samaa päämäärää.

Fiksu pärjää aina

Tiede, teknologia, taide ja innovaatiot sekä niihin liittyvä osaaminen ovat taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen keskeisiä voimavaroja. Innovaatioiden merkitys on Suomessa hyväksytty laajalla yksituumaisuudella. Siitä on tullut myös kansan tavaramerkki patentoitujen keksintöjen määrällä mitaten. Suomessa uskotaan käytännön osaamisen ja tiedon merkitykseen kansallisena kilpailukykytekijänä.
Suomen keskeiseksi vahvuudeksi on noussut toimiva innovaatiojärjestelmä. Se tarkoittaa määrätietoista investointia koulutukseen sekä tutkimus- ja kehitystyöhön. Vahvuutenamme on myös julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö ja vuorovaikutus.
Suurin osa maailman innovaatioista kuitenkin syntyy maamme rajojen ulkopuolella. Tämän vuoksi kyky tunnistaa, omaksua, levittää ja hyödyntää ulkomaisia innovaatioita on meille tärkeä.
Teknologisen osaamisen lisäksi suomalaista yhteiskuntaa leimaa se, että olemme onnistuneet yhdistämään hyvinvointiyhteiskunnan tietoyhteiskuntakehityksen ja kilpailukykyisen talouden kanssa. Innovaatiot ovat tehneet mahdolliseksi taloudellisen kehityksen, joka on luonut perusedellytykset hyvinvoinnin rakentamiselle. Tasa-arvoinen ja demokraattinen hyvinvointiyhteiskunta taas on tukenut innovaatioiden syntymistä ja taloudellisen kilpailukyvyn kehittymistä.
Tekniikan kehitys ja sen osaava hyödyntäminen on ollut Suomelle menestystarina. Voimme edelleenkin olla huipulla, jos osaamme ja uskallamme erikoistua. Hyvinvointiyhteiskunnan jalostaminen on yksi tällainen erikoisalue: pitää osata valjastaa tekniikka palvelemaan sekä kestävää kehitystä että tavallisten ihmisten arkea.
Kulttuurien ymmärtämisen merkitys kasvaa monikulttuuristuvassa Suomessa ja
kansainvälisen toiminnan lisääntyessä. Hyvät kulttuuripalvelut sekä taiteen ja kulttuurin asema opetuksessa ovat merkittävä sosiaalisen pääoman lähde ja edesauttavat luovien alojen kehitystä. Osaaminen, innovaatiot, matkailu, sisällöntuotanto ja viihdeteollisuus hyötyvät vahvasta kulttuuripainotuksesta. Korkean lisäarvon tuotteissa on usein kyse muotoilusta tai muista taiteellisista tekijöistä.

Hyvinvoinnin pohjaa vahvistetaan yrittämisellä

Aktiivinen yritystoiminta lisää markkinoiden toimivuutta ja kilpailua, mikä tarkoittaa alhaisempia hintoja kuluttajille. Lisäksi valinnanmahdollisuudet lisääntyvät ja hyödykkeiden laatu paranee.
Lisääntynyt kilpailu vauhdittaa yritysten uusiutumista. Tämä on paras moottori innovaatioiden synnyttämiseen. Julkisen vallan tuet eivät korvaa markkinoiden aiheuttamaa luonnollista painetta uusien tuotteiden ja toimintatapojen kehittämiselle.
Innovaatiot ovat ratkaisevia paitsi yrityksille itselleen, myös laajemmin koko yhteiskunnalle. Kansantalouden kilpailukyky ja vientipotentiaali ovat riippuvaisia innovaatioiden määrästä ja hyödynnettävyydestä.
Suomi tarvitsee yrittäjien panosta kansalaistensa elintason ylläpitämiseen. Suomessa on tällä hetkellä reilut 230 000 yrittäjää ja heidän perheenjäsentään. Yrittäjien määrä on kasvanut hallituskauden aikana seitsemän prosenttia. Mikro- ja pienyrityksissä työskentelee nykyään noin 600 000 henkilöä. Tämä on 45 prosenttia kaikista yrityssektorin työntekijöistä. Pienet yritykset ovat kiistatta merkittäviä työllistäjiä muillekin kuin yrittäjille itselleen.
Aloittavien yritysten tukeminen on talouskasvun ja työllisyyden näkökulmasta tärkeää. Mitä enemmän liiketoimintaa syntyy, sitä elävämpää on kilpailu, joka puolestaan edistää kilpailukyvyn kehittymistä. Kilpailukykyisistä yrityksistä kasvaa aikanaan suuryrityksiä, jotka laajentuessaan lisäävät edelleen työllisyyttä.
Yritysverotukseen tehdyt muutokset helpottavat niin pienten kuin suurtenkin yritysten toimintaa. Yrittämisen edistämiseksi ja työllisyyden parantamiseksi yritysten sukupolvenvaihdosten verokohtelua on huojennettava – tavoitteena pitää olla perintö- ja lahjaveron poistaminen kokonaan yritysten sukupolvenvaihdoksista.
Yhteisöverokanta on alennettu Vanhasen hallituksen aikana. Sen alentamiselle ei ole nyt välitöntä tarvetta. Yhteisöverokanta on kuitenkin pidettävä kilpailukykyisenä. Poistouudistusta ei pidä toteuttaa eikä yritysten verotusta muutenkaan kiristää tilanteessa, jossa Suomeen tarvitaan merkittävästi uusia investointeja.
Ylivelkaantuneiden yrittäjien asemaa on helpotettava ja esimerkiksi velkojen vakuutena olleessa asunnossa pitäisi voida jatkaa asumista velkojille maksettavaa kohtuullista vuokraa vastaan.
Yritysten kohtaamaa byrokratiaa on vähennetty. Osakeyhtiö- ja tilintarkastuslain valmisteluissa yrittäjyyden tukeminen on huomioitu.
Starttirahaan oikeutettujen piiriä on laajennettu nyt myös palkansaajiin ja opiskelijoihin. Akateemista yrittäjyyttä edistetään aktiivisessa yhteistyössä yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Myös nais- ja maahanmuuttajayrittäjyyden edellytyksiä on ryhdytty parantamaan.
Tärkeä saavutus on yrittäjän työttömyys- ja sosiaaliturvan vahvistaminen.
Keskusta pitää tärkeänä, että yrittäjän perheen omasta yrityksestä työttömäksi jäävän perheenjäsenen työttömyysturvaa parannetaan.
Suomen yrityksistä jo 70 prosenttia kuuluu kasvavaan palvelusektoriin. Paperikoneiden, matkapuhelinverkkojen ja hissien ohessa myydään kasvavassa määrin yhä arvokkaampia palvelukokonaisuuksia.
Suomessa on runsaasti osaamista etenkin hyvinvointipalveluiden korkeatasoisesta tuottamisesta. Emme kuitenkaan vielä ole onnistuneet löytämään palvelualan suomalaisia menestystarinoita samassa määrin kuin teollisuudessa.
Suomi on tuotantorakenteeltaan edelleen OECD-maiden teollisuusvaltaisimpia. Lisäksi teollisuusyrityksistä useat toimivat vielä alhaisen teknologian aloilla, joilla paineet kustannusten leikkaamiseen ovat suurimmat. Usein helpoin tapa vähentää kuluja on siirtää tuotantoa halvemman kustannustason maihin.
Työllisyyden kasvun lähteitä on perusteollisuuden työpaikkojen vähentyessä etsittävä entistä enemmän palvelualoilta. Mitä korkeampaa osaamista kyseiset kasvavat toimialat vaativat, sitä parempi Suomen kilpailukyvyn kannalta.
Keskustan mielestä yrittäjyyden toimintaympäristön kehittäminen on tärkeä keino turvata taloutemme kilpailukyky tulevaisuudessa. Uudet yritykset tuovat kasvaessaan ja kansainvälistyessään verotuloja, joita tarvitaan hyvinvointirakenteidemme rahoittamiseksi.

Omistamisella on väliä
Aloittavien yrittäjien tukemisen lisäksi on tärkeää huolehtia jo toimivien yritysten toimintaedellytyksistä. Perheyritysten merkitys koko Suomen kansantaloudessa on suuri. Jopa kahdeksan kymmenestä Suomen yrityksestä on perheyrityksiä. Ne työllistävät yli puolet yksityisen sektorin työvoimasta. Niiden yhteenlaskettu osuus on lähes puolet Suomen bruttokansantuotteesta.
Kotimaisella omistajuudella on suuri merkitys kansallisena menestystekijänä ja suomalaisten hyvinvoinnin lisäämisessä. Kotimaisilla omistajilla on usein parempi tieto suomalaiseen osaamiseen ja yleensä voimavaroihin liittyvistä mahdollisuuksista kuin ulkomaisilla omistajilla. Kotimaisilla omistajilla on luonnostaan paremmat edellytykset nähdä tilapäisten vaikeuksien yli, valmius etsiä kilpailukykyisen toiminnan mahdollisuuksia Suomessa silloinkin, kun ulkomaisen omistajan kärsivällisyys loppuu.
Talouden perustan, huoltovarmuuden ja suomalaisten toimintakyvyn varmistaminen kaikissa olosuhteissa vaatii riittävää omavaraisuutta erityisesti energian ja elintarvikkeiden tuotannossa. Viisasta on varautua myös omistamisen kautta suojelemaan keskeisiä suomalaisten etuja.
Kotimaista omistajuutta on myös osuustoiminta. Osuustoimintaa ei viedä maasta. Elinkeinoelämän on yhdessä osuustoimintaliikkeen kanssa löydettävä keinoja kotimaisen omistajuuden vahvistamiseksi. Omistajien kasvollisuus lisää yritysten sitoutumista Suomeen. Myös työntekijöille on eduksi, että he tuntevat yrityksen omistajan.

Väestön ikääntyminen muuttaa työelämää

Suomalaiseen työelämään vaikuttaa lähivuosikymmenien aikana eniten väestörakenteen muutos. Muutos koskee kaikkia ikäryhmiä: lasten ja työikäisten määrä vähenee ja ikääntyneiden määrä kasvaa yhtä aikaa.
Jos väestöennusteet toteutuvat, Suomessa on 25 vuoden kuluttua 65 vuotta täyttäneitä 600 000
enemmän kuin nyt. Työikäisten määrä vähenee samassa ajassa 300 000 henkilöllä. Näin dramaattisella väestömuutoksella on väistämättä merkittävät vaikutukset koko suomalaiseen yhteiskuntaan. Muutos mullistaa työelämän ja talouskehityksen. Kaikkein eniten väestönmuutokset vaikuttavat julkiseen talouteen ja julkisiin palveluihin.
Työmarkkinoilla muutos tapahtuu nopeasti, kun suuret ikäluokat saavuttavat eläkeiän. Sen myötä työmarkkinoilta poistuu enemmän ihmisiä kuin sinne tulee uusia. Nuoret suomalaiset työtekijät ja nykyisen tasoinen maahanmuutto eivät yhdessäkään riitä korvaamaan työuransa lopettavia ikäluokkia.
Talous- ja työllisyyspolitiikan keinoin on mahdollista edelleen saada työttömiä työmarkkinoille ja nostaa suomalaisten työllisyysastetta. Työviihtyvyyden parantaminen ja työssäjaksamisen edistäminen voivat lisätä erityisesti ikääntyvien työtenkijöiden halukkuutta jatkaa työssä myös eläkeiän saavuttamisen jälkeen.
Työikäisten suomalaisten työn tuottavuutta on parannettava sekä teknologian avulla että lisäämällä työn mielekästä tehokkuutta. Väsyminen, huono työilmapiiri ja epäonnistuneet johtamisjärjestelmät vähentävät työntekijöiden mahdollisuutta tuottavaan työhön.
Työoloja ja erityisesti työaikoja on kehitettävä siten, että ne tukevat kaikkien henkilöstöryhmien työhyvinvointia. Tärkein kilpailukykytekijöistä on hyvin kouluttautunut, työssään jaksava, ja siinä kehittyvä, olonsa turvalliseksi kokeva, motivoitunut, vastuullinen ja omatoiminen työntekijä. Henkilöstöryhmien palkitsemis- ja kannustusjärjestelmiä tulee kehittää tasa-arvoisuuden pohjalta.
Työvoiman saatavuusongelmien lisääntymisellä on vaikutuksia yritysten investointihalukkuuteen, yritysten perustamiseen ja toimintojen säilyttämiseen Suomessa. Suomeen muuttavat ulkomaalaiset työntekijät, elinkeinonharjoittajat ja myöhemmin mahdollisesti työmarkkinoille sijoittuvat henkilöt, kuten opiskelijat, voivat onnistuneen maahanmuuttopolitiikan myötä muodostaa merkittävän työvoimavaran.
Keskustan mielestä tasa-arvo työelämässä tarkoittaa ennen kaikkea kaikkien työntekijöiden tasapuolista ja oikeudenmukaista kohtelua muun muassa sukupuolesta, iästä, etnisestä alkuperästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumatta. Lainsäädännön tarkoitus on estää syrjintää työpaikoilla ja antaa välineitä puuttua syrjintätilanteisiin. Sukupuolten välisten perusteettomien palkkaerojen poistamisen lisäksi on edelleen tavoiteltava perhevapaiden käytön tasaisempaa jakautumista vanhempien kesken.

Suomen on pyrittävä uudistamaan Euroopan unionia

Suomen asema Euroopan unionin jäsenenä on vahva ja vakiintunut. Olemme tavoitelleet unionia, joka yhdistää kaikkia eurooppalaisia turvaten rauhan, demokratian ja vakaan taloudellisen kehityksen omassa maanosassamme.
Tavoitteissaan Suomi on ollut tinkimätön ja johdonmukainen. Olemme noudattaneet EU:ssa yhdessä tehtyjä päätöksiä. Tämä on omalta osaltaan tukenut talouskasvuamme, parantanut työllisyyttämme ja vaikuttanut Suomen julkisen talouden vahvistumiseen. − Suomi on osoittanut omilla toimillaan, että unionin päätösten noudattaminen voi johtaa hyvään lopputulokseen.
Unionin laajentuminen kymmenellä uudella jäsenmaalla on onnistunut hyvin. Toimintatapojen uudistusten kanssa samaan aikaan EU voi harkiten jatkaa laajentumistaan edellyttäen, että hakijamaat täyttävät jäsenyyden vaatimukset.
Euroopan unionin oikeutus voi perustua vain siihen, että se toteuttaa jäsenvaltioiden unionille antamat tavoitteet ja tehtävät mahdollisimman hyvin. Tavoitteiden asettaminen ei kuitenkaan yksin riitä. Päämäärien täyttämiseksi unionin päätöksentekoa on kyettävä uudistamaan.
Tehokkaampaan ja demokraattisempaan päätöksentekoon tähtäävä uudistus on saatava käytäntöön mahdollisimman nopeasti. Tavoitteena pitää olla perustuslaillisen solmun avaaminen niin, että nekin jäsenmaat, jotka ovat sopimuksen hylänneet, voivat ottaa sen uudelleen käsiteltäväksi ja kansallisella tasolla päätettäväksi.
Unionin päätöksenteon selkiyttäminen ja demokratian vahvistaminen antavat mahdollisuuden kansalaisten kannalta olennaisiin parannuksiin. Euroopan unionia on jäsenvaltioiden päätöksin ohjattava työhön, joka tähtää maailmanlaajuisessa kilpailussa menestykseen. Eurooppalaisen menestysreseptin luominen käy sitä vaikeammaksi, mitä pidempään unioni toimii vajaalla teholla ja riittämättömällä ohjauksella.
Euroopan uuden roolin löytyminen voi onnistua vain, jos arvio unionin ja muun maailman muutoksesta tehdään riittävällä vakavuudella.
Esimerkiksi väestön nopean ikääntymisen ja suuren energiariippuvuuden kaltaiset tekijät kiirehtivät päätöksiä, joilla unionin työmarkkinoita kehitetään ja Euroopan omaa energiantuotantoa suunnataan pois tuonnista riippuvasta fossiilisen raaka-aineen käytöstä.
Maailman eri puolilla uudelleen nouseviin talousalueisiin nähden Eurooppa näyttää ikääntyvältä ja markkina-alueena hiipuvalta maanosalta. Tämä on kuitenkin vain osatotuus. Eurooppalaisten kansojen perintö, kulttuuri ja poliittisen demokratian yhdistelmä on pitkään toiminut myös taloudellisen menestyksen kasvualustana. Nyt nämä koetellut periaatteet pitää siivilöidä myös unionin politiikan kautta uuden eurooppalaisen nousun siemeniksi.
Menestyksen tulokset kuuluvat kaikille eurooppalaisille. Kun rakennetaan taloudellisen kilpailukyvyn mallia koko unionille, on tehtävä päätöksiä, joilla kaikki eurooppalaiset pääsevät osallisiksi hyvinvoinnin lisääntymisestä.
Suomen ja muiden pohjoismaiden omaksuma, tasa-arvoon tähtäävä sosiaali- ja hyvinvointipolitiikan malli voi olla esimerkki siitä, miten kaikkien eurooppalaisten voimavarat saadaan parhaiten käyttöön.
Keskustan puoluekokous kannattaa Suomen sitoutumista vahvan, uudistuvan Euroopan unionin rakentamiseen. Yhteisten eurooppalaisten arvojen pohjalta pitää toimia niin, että kilpailukyvyltään vahva Eurooppa on myös turvallinen ja hyvä asuinpaikka kaikille eurooppalaisille.
Ihmisoikeuksien, demokratian, sosiaalisen turvallisuuden ja eurooppalaisen yhteisöllisyyden tavoitteista ei pidä tinkiä lyhytnäköisistä taloudellisista tai poliittisista syistä. Päinvastoin kunnioittamalla näitä perusarvoja Eurooppa voi rakentaa uutta, kestävää kilpailukykyä.
Selkeyden ja avoimuuden lisäksi Euroopan unionin hallinnossa tarvitaan aimo annos tervettä talonpoikaisjärkeä. Yksilön vapauden ja vastuun periaatteisiin sopii huonosti byrokraattinen näpertely, jota unioni harrastaa sekä yrittäjien, maanviljelijöiden ja yksityisten kansalaisten riesaksi.
- Valitettavasti myös oma hallintomme luo asiallisesti tarpeetonta ja järjenvastaista byrokratiaa unionin määräysten taakse piiloutuen.

Turvallisuuden parantaminen kansainvälisen yhteistyön kautta

Suomen rajojen koskemattomuuden turvaaminen ja suomalaisten puolustaminen Suomen maaperällä kuuluu omille puolustusvoimillemme. Suomi puolustaa itsenäisesti omaa aluettaan ja on siten sotilaallisesti liittoutumaton maa. Suomen armeijan edellytykset toteuttaa annettua tehtävää on uudistuksia tekemällä saatettu sekä koulutuksen että joukkojen varustuksen osalta hyvään kuntoon.
Vakaus Suomen lähiympäristössä on lisääntynyt. Suomen naapurisuhteet ovat kunnossa. Toimintamme Euroopan turvallisuuden lisäämiseksi on johdonmukaista. Euroopan unionin yhteisöllinen turvallisuus on parantanut myös Suomen turvallisuutta.
Hyvän turvallisuuspoliittisen asemamme seurauksena meillä on mahdollisuus vapaasti sekä arvioida että muuttaa omaa puolustuspolitiikan linjaamme ja liittoutua puolustusyhteistyöhön, jos Suomen poliittinen johto ja suomalaiset ovat tästä laajasti yksimielisiä.
Suomalaisten turvallisuuden takaamiseen ei avoimessa maailmassa riitä se, että kykenemme pitämään rajamme koskemattomina. Suomalaiset liikkuvat työn, opiskelun ja vapaa-ajanvieton merkeissä kaikissa maanosissa entistä enemmän. Maailmalla liikkuvien suomalaisten turvallisuuden takaaminen riippuu kansainvälisestä yhteistyöstä.
Turvallisen elämän tavoite kattaa myös arkipäivän turvallisuuden niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin. Puhtaan veden puute on vakava turvallisuusriski sadoille miljoonille ihmisille ympäri maailman. Ilman epäpuhtaudet, maaperän saastuminen ja muut hitaasti ympäristöä pilaavat ja lisääntyvät turvallisuusuhat voidaan korjata vain pitkäjänteisellä yhteiskuntapolitiikalla.
Suomen aktiivinen panos terrorismin ja rikollisuuden torjumisessa sekä paikallisten konfliktien estämisessä lisää aina myös suomalaisten turvallisuutta. Tätä päämäärää Suomi toteuttaa osallistumalla sekä siviilikriisinhallintaan että lähettämällä sotilaitaan rauhoittamaan ja selvittämään konfliktitilanteita.
Sekä EU:n nopean toiminnan joukot että Nato-johtoiset operaatiot täydentävät YK:n rauhanturvatoimintaa. Jokainen erikseen ja kaikki yhdessä toteuttavat omalla tavallaan yhteistä päämäärää kiistojen säätelemiseksi ja inhimillisen kärsimyksen vähentämiseksi. Tässä työssä Suomi on vahva tekijä. Samalla Suomi on hankkinut ja saanut omille puolustusvoimilleen mahdollisuuden parantaa kykyään kansainväliseen yhteistoimintaan, myös puolustusliitto Naton kanssa.
Suomen pitää keskittyä luomaan maailmanlaajuista turvallisuutta kansainvälisen yhteistyön avulla. Talouden ja kaupan toiminta on aina leimallisesti kilpailua, mutta yhtä merkittävää on avoimen talouden synnyttämä kanssakäyminen ja yhteisten etujen verkosto. Tämä koskee erityisesti Euroopan unionin ja Venäjän yhteistyötä energiataloudessa ja teknologisessa kehitystyössä.
Taloudellinen menestys lisää toimintavapautta ja itsenäisyyttä päätöksenteossa. Tämä tosiasia vaikuttaa myös meidän tilanteeseemme keskinäisen vuorovaikutuksen maailmassa.
Huoltovarmuuden ja riittävän omavaraisuuden ylläpitämiseksi Suomessa toimivien tuotantolaitosten ja erityisesti energiahuollosta vastaavien yritysten omistuksesta on tulossa yhä tärkeämpi turvallisuustekijä. Rajat matalana pitäenkin on viisasta rakentaa yhteiskunnan perustoiminnot niin, että myös päätösvaltaa säilyy suomalaisilla.
Ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden raja on muuttunut ja osittain poistunut. Siksi turvallisuuden lisäämiseksi on aina pyrittävä etsimään ja ratkaisemaan ongelmien syyt. Taloudellisen epäoikeudenmukaisuuden, kulttuuristen, historiallisten ja uskonnollisten ristiriitojen lieventäminen ei onnistu asevoimin. Kriisitilanteiden ennaltaehkäisyssä osapuolten vuoropuhelun edistäminen on Suomen turvallisuuspolitiikan tärkein väline.
Keskustan puoluekokous kannattaa puolustus- ja turvallisuuspoliittisen selontekomenettelyn käyttöä Suomen turvallisuuspoliittisesta linjasta päätettäessä ja haettaessa yli vaalikausien ulottuvaa pitkäjänteistä sitoutumista puolustusvoimien kehittämiseen.
Edellisen selonteon yhteydessä on laajalla yksimielisyydellä päätetty voimassa oleva turvallisuuspoliittinen linja. Suomi järjestää aluepuolustuksensa itse. Tiivistämme sotilaallisen alan yhteistyötä Euroopan unionin piirissä. Parannamme myös yhteistyömahdollisuuksiamme kriisinhallinnassa Naton kanssa. Seuraamme tarkasti Naton kehitystä kansainvälisenä järjestönä ja turvallisuusympäristömme muutoksia. − Päätetty linja on Suomelle hyvä, eikä sen perusteita ole tarpeen muuttaa.
Suomen puolustuksen kannalta tärkeitä tekijöitä ovat yleinen asevelvollisuus, vastuu alueemme puolustamisesta ja sitä tukeva puolustusjärjestelmämme sekä kansalaisten vahvan maanpuolustustahdon ylläpitäminen.
Seuraavan selonteon yhteydessä hallitus ja eduskunta päättävä Suomen linja.