Laura Kolben ryhmäpuheenvuoro Helsingin kaupungin vuoden 2017 tilinpäätökseen ja arviointikertomukseen

20.06.2018

 

Vuosi 2017 näyttäytyy monella tavalla murroksen vuotena. Kiivaan kunnallisvaalikevään jälkeen siirryttiin pormestarimalliin, organisaatio uudistettiin yli 30 itsenäisen viraston ja liikelaitoksen hallintomallista neljän toimialan malliin, koettiin positiivinen nousu yleisessä taloudellisessa tilanteessa ja vietettiin itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaa myönteisessä, rakentavassa hengessä – myös Helsingissä. Hyvät tunnelmat näyttävät säteilevän Helsingin kaupungin ja kaupunkikonsernin talouden tilaan vuonna 2017.

 

Lukuisia ilahduttavan vahvoja piirteitä nousee esiin. Menojen kasvu pysyi kurissa ja verotulot kehittyivät hyvin, talouden kielelle käännettynä ”emokaupungin että konsernin vuosikate on ollut poistotasoon nähden yli kaksinkertainen”. Investoinnit rahoitettiin tulorahoituksella ja kaupungin lainakantaa pystyttiin alentamaan. Helsingin Satama Oy:n varsinainen satamaliiketoiminta kehittyi tilikauden aikana erittäin positiivisesti ja on maailmanluokkaa. Uusi Helsingin osallisuus- ja vuorovaikutusmalli saatiin liikkeelle. Yritysmyönteisen kaupungin luomisessa päästiin hyvään vauhtiin. Keskustan valtuustoryhmä haluaa kuitenkin muistuttaa, että merkittävä osa Helsingin yrittäjistä on mikroyrittäjiä, ja esimerkiksi maahanmuuttajille pienyrittäminen on varteenotettava vaihtoehto. Tähän toivotaan parempaa esiin nostoa.

 

Kuten arviointikertomuksessa tyylikkäästi todetaan, kaupungin talous on tilinpäätöksen 2017 mukaan vahvalla pohjalla. Menneisyys on vakaa, ja tulevaisuuteen kannattaa katsoa sote- ja maakuntauudistuksesta huolimatta positiivisesti. Keskustan valtuustoryhmä iloitsee erityisesti siitä, että arvioinnin pääkysymyksenä ollut kaupungin henkilöstön työhyvin­vointi on parantunut strategiakauden 2013–2016 tavoitteiden mukaisesti. Strategiaohjelmassa asetettiin tavoitteeksi, että henkilöstön sairauspoissaolojen ja kokoaikaisten työkyvyttö­myyseläkkeiden määrä vähenee, ja että työhyvin­vointi- ja työturvallisuusriskit osataan ennakoida ja asianmukaisesti hal­lita. Keskustan valtuustoryhmä toivoo, että erityistä huomiota kiinnitetään sosiaali- ja terveysalalla työskentelevien jaksamiseen uudistus- ja murroskaudella, vaikka kaupungin HR-järjestelmän kehitystyö on viivästy­nyt.

 

On harmittavaaa, että vuodesta toiseen Helsingin kaupungin hallinnossa on eräitä ikuisuuskysymyksiä, joihin ei näytä löytyvät ratkaisua. Eräs niistä liittyy kaupungin omistamien tilojen käyttöön. Voimme lämpimästi yhtyä tarkastuslautakunnan toiveisiin siitä, kaupungin tulee vihdoin asettaa selkeät, velvoittavat tavoitteet toimi­tilojen käytön tehostamiselle tulevassa kiin­teistöstrategiassa sekä parantaa tilankäytön seuran­taa. Tilamäärästä ja tilatyypeistä on saatavilla vertailukelpoinen tieto, jotta myös toimistotilojen tehokkuutta voidaan seurata.

 

Meille tärkeää ovat lasten ja nuorten hyvinvointi. Yksi arvioinnin pääkysymyksistä liittyi siihen, miten kaupungin opetustoi­mi, nuorisotoimi, liikuntatoimi ja kulttuuritoimi ovat onnistuneet to­teuttamaan edelliseen strategiaohjelmaan kirjattua tavoitetta siitä, että kaikilla nuorilla on mahdollisuus harrastukseen. Hyvillä liikunta- ja kulttuuriharrastuksilla on monta tavoitetta. Ne kasvattavat yhteisöllisyyteen ja vastuullisuuteen. Kannatamme vahvasti kaupungin tavoitetta lisätä peruskoulujen tilojen ilta­päivä- ja iltakäyttöä lasten ja nuorten harrastus­toimintaan.  Kannatamme lämpimästi myös osallisuustavoitetta, joka lisää lasten ja nuorten kuulemista ja kuuntelemista harrastustoiveista sekä muista lasten ja nuorten arjen asioista. 

 

Nuorisoon eli alle 20-vuotiaisiin, myös maahanmuuttajataustaisiin, liittyy myös kysymys oppisopi­muskoulutuksen määrän lisäämisestä strategiaoh­jelman 2013–2016 ja talousarvioissa 2016 ja 2017 esitetyn mukaisesti. Valitettavasti oppisopimuskoulutuksen määrä ei ole kasvanut tavoitellusti. Toivomme todella, että kaupunki jatkaa työtä nyt valitsemillaan keinoilla, eli panostamalla opiskelijoiden tukeen ja opinto-ohjaajien osaamiseen, vahvistamalla vertaistukea sekä alan ver­kostoja. Toivomme, että maahanmuuttajataustaisten oppisopimusten parantamiseen keskittyvä Stadin osaamiskeskus voi jatkaa, samoin Mahtava-hanke, jonka avulla turvapaikan saaneita on autettu kohti oppisopimusta ja pa­rannettu muun muassa työpaikkaohjausta.

 

Valtuustoryhmämme jakaa huolen asuntotilanteen kehittymisestä. Kaupungintalosta käsin on laadittu laajoja ja perusteellisia asunnottomuusohjelmia, mutta todellisuus laukkaa omaa vauhtiaan.  Toteamme ilolla, että pitkäaikaisasunnottomuutta on saatu vähennettyä, mutta kannamme huolta siitä, että asunnottomuus kokonaisuutena on kasvanut ja muuttanut muotoaan. Se koskee myös uusia ryhmiä eli nuorten ja maahanmuuttajien osuudet ovat kasvaneet asunnottomissa. Helsingille on tunnusomaista myös ns. piiloasunnottomuus. Asumisneuvonnan asiakasmäärät ovat olleet kasvussa Helsingin kasvavan asukasmäärän vuoksi. Vaikka asumisen kaavoitustilanne on ollut viime vuosina hyvällä tasolla, ei valmistuneiden asunto­jen osalta ole päästy tavoitteisiin.  Kannatamme, että pikimmiten ryhdytään valmistelemaan kaupungin eri toimialojen yhteistyönä strategiaohjelman mukaista suunnitelmaa asunnottomuuden vähentämiseksi.  Edelleen pidämme kiinni vanhasta linjastamme, että asuntopolitiikkaan varmistetaan kohtuuhintai­nen vuokra-asuntotuotanto.

 

Kiitämme Helsingin kaupungin tarkastuslautakuntaa ja virkamiehiä täsmällisen ja perusteellisen työn tekemisestä. Arviointikertomus 2017 jää historiaan todistamaan kaupungin asioiden hyvästä ja vastuullisesta hoidosta. Kannatamme tilinpäätöksen hyväksymistä.

 

Laura Kolbe

kaupunginvaltuutettu