Yrjö Rossi: Keskustan puheenvuoro pääkaupunkiseudun valtuustojen kokouksessa

19.06.2007

Pääkaupunkiseudun valtuustojen yhteiskokous 19.6.2007

Keskustan puheenvuoro, Yrjö Rossi

On hienoa, että pääkaupunkiseudun yhteistyössä on tultu näin pitkälle. Kumppanuutta täytyy syventää entisestään, sillä palvelut ja ihmisten palvelutarpeet eivät tunne hallinnon rajoja. Kuntalaisen kannalta ei ole olennaista, kuka palvelun tuottaa, kunhan se on lähellä ja kohtuullisin kustannuksin saatavilla.

Olemme Keskustan piirissä toimineet aktiivisesti pääkaupunkiseudun neljän kaupungin tiiviin yhteistyön puolesta jo pitkään. Hannes Mannisen käynnistämä Paras-hanke vauhditti pääkaupunkiseudun yhteistyötä. Oli työvoitto, että puitelakiin kirjattiin erillinen pääkaupunkiseutupykälä, joka edellyttää laatimaan suunnitelman alueen maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisesta sekä ylikunnallisten palveluiden kehittämisestä.

Pääkaupunkiseutu on ainutlaatuinen kokonaisuus ja tarvitsee myös valtion erityishuomiota. Kipeimmin yhteistyötä tarvitaan puitelain 7 pykälässä mainittujen ja täällä edustettujen neljän kunnan kesken. Silti pääkaupunkiseudun yhteistyö ei voi olla poissulkevaa. Siinä missä tämä alue toimii maan talouden veturina, myös ongelmat ovat yhteisiä ja heijastuvat jopa nykyistä 14 kunnan yhteistyöaluetta laajemmalle alueelle. Pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyöllä on ollut suora vaikutus yhteistyön tiivistymiseen Keski-Uudenmaan Kuuma-kuntien kesken. Kaikkia yhteistyömuotoja on kannustettava myös jatkossa.

Keskustan toiveena on, että pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyöstä ja suunnitteluvelvollisuudesta tulisi Paras-hankkeen puitelain ja hallitusohjelmaan kirjatun metropolipolitiikan myötä lakisääteistä, joka johtaisi entistä sitovampiin ja pysyvimpiin yhteistyön muotoihin. Sillä tavoin myös tavoitteista tulee automaattisesti konkreettisempia.

Arvoisat pääkaupunkiseudun valtuutetut,

Keskustan mielestä kaupunkien valmistelema kaupunkiseutusuunnitelma on hyvä ja kannatamme sen hyväksymistä. Suunnitelmaan on sisällytetty olennaisimmat toimenpiteet maankäytön, asumisen, liikenteen sekä palveluiden yhteensovittamiseksi tällä kasvavalla seudulla. Eteneminen näillä sektoreilla on jo ympäristösyistäkin erittäin perusteltua. Hiilidioksidipäästöt tällä alueella kasvavat ja se ei ole kestävän kehityksen mukaista politiikkaa. Pääkaupunkiseudun asukkaat edellyttävät päättäjiltä enemmän ympäristötekoja ja siihen huutoon meidän on vastattava. Tavoitteiden tulee olla kunnianhimoisia ja toimenpiteiden konkreettisia kuten esimerkiksi Tukholmassa.

Paljon hyvää on jo saatu aikaan, esimerkiksi YTV, jätehuolto, seutulippu ja kirjastoyhteistyö. Ammattikorkeakoulujen yhdistäminen, länsimetro, kehärata ja HUS-lab ovat uusimpia esimerkkejä kuntarajat ylittävästä järkevästä yhteistyöstä. Päivähoidon, vanhustenhuollon, terveydenhuollon ja opetustoimen rajoja on madallettava. Erityinen kehittämiskohde on yhteistyö kuntien raja-alueilla. Myös esim. liikuntapaikkojen yhteiskäytössä riittää vielä kehitettävää. Lisäksi on panostettava pääkaupunkiseudun kasvavan maahanmuuttajaväestön palveluihin.

Hyvät valtuutetut,

Keskusta korostaa kahta seikkaa palvelujen turvaamista ja asiakasnäkökulmaa. Uudistuksia tehdään kuntalaisia, ei virkamiehiä tai politiikkoja varten. Rakenteiden lisäksi on syytä kiinnittää huomiota prosesseihin, siihen, miten asiat tehdään paremmin ja tehokkaammin. Tämä ei aina vaadi edes rahaa.

Emme selviä haasteesta pelkästään julkisin voimin. Yksityiset yritykset ja kolmas sektori on saatava entistä tiiviimmin mukaan niin, että alueille syntyy aidot palvelumarkkinat. Täällä, jos missä se on mahdollista. Tarvitaan mm. lainsäädännön selkiyttämistä, uusia palveluinnovaatioita, hankintaosaamisen vahvistamista, hankintakriteerien tarkistamista ja lisää yrittäjiä, mutta ennen kaikkea ennakkoluulottomuutta.

Kipein konkreettisia toimia vaativa ongelma on asumisen kalleus. Seutu ei kykene täyttämään ihmisten odotuksia asumisen kustannusten ja laadun suhteen. Kuntien tulisi keskittyä ydinkysymykseen, kuinka paljon kukin aidosti kaavoittaa asuntotontteja. Tonttitarjontaa on lisättävä hintakierteen pysäyttämiseksi niin että ihmisille taataan kohtuuhintainen asuminen. Sama periaate toimii myös vuokra-asumisen kohdalla. Muun muassa valtion maita on saatava asuntorakentamiseen nykyistä enemmän.

Yksioikoisia "hyvä – huono -asetelmia" on syytä kavahtaa asuntopolitiikassa, koska kansalaisten asumistarpeet vaihtelevat elämäntilanteen ja mielitekojenkin mukaan. Voimakkaan rakentamisen ohella tulee huomioida ympäristöarvot kuten esimerkiksi riittävien viheralueiden ja –väylien säilyminen. Päättäjien on huolehdittava nuorten, vanhusten, yksinelävien, perheiden, vammaisten, työttömien, siis kaikkien asumistarpeista. Tärkeää on tunnistaa kansalaisten tarpeet ja ottaa ne päätöksenteossa vakavasti.

Sen verran Keskusta kritisoi suunnitelmaa, että Malmin kentän rakentaminen ei ole vastaus alueen asuntopulaan. Malmin kenttä on ilmailuliikenteellisesti tärkeä pääkaupunkiseudulle. Joukkoliikenteen kehittäminen ja sen houkuttavuuden lisääminen tulee olla pääkaupunkiseudun yhteistoiminnan painopisteenä. Raideliikenne vaatii myös valtion pitkäjänteistä sitoutunutta panostusta.

Pääkaupunkiseudun kuntien on yhdessä yhä enemmän kiinnitettävä huomiota päivänpolttavaan ongelmaan eli työvoimapulaan. Erityisesti julkisen sektorin vetovoimaan työnantajana on parannettava. Pääkaupunkiseudusta on tehtävä entistä houkuttelevampi hyvällä palvelutarjonnalla, toimivalla liikenteellä ja ihmisten tarpeet huomioonottavalla asuntopolitiikalla.