Sole Molander: Tilinpäätös ja toimintakertomus kokonaiskuvaus kaupungin toiminnasta

20.06.2007

Kaupunginvaltuusto 20.6.2007

Sole Molander, Keskustan ryhmäpuheenvuoro
Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2006, vuoden 2006 tilintarkastuskertomus ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille vuodelta 2006.

Helsingin tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa ja tilintarkastajien kertomuksessa on paljon asioita, jotka auttavat Helsingin hallintoa ja luottamushenkilöitä jatkossa luotsaamaan kaupungin toimintoja entistä parempaan suuntaan.

Kaupungin tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen tulee antaa meille selkeä kokonaiskuva Helsingin toiminnasta. Ne ovat välineitä, joiden avulla teemme myös tulevia ratkaisuja. Erityisesti toimintakertomuksen sisällön kehittäminen kaupungin toimintaa ja taloutta koskevan kokonaiskuvan selkeyttämiseksi, on valtuutettujen työn tekemiselle tärkeä asia.

Tilintarkastajien loppuraportti tilintarkastuksesta on jopa vähän surullista luettavaa. Ryhmämme ei lähde tässä toistamaan siellä esitettyjä asioita, vaan keskitymme siihen mitä valtuutettuina pidämme olennaisimpina, eli miten ennalta asetetut sitovat toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet.

Erityisesti yhteisstrategioiden mukainen näkökulma, joka nyt on ensi kertaa mukana, on kiinnostava, koska siinä tarkastelemme kaupungin kaikkien toimialojen yhteisen toiminnan tulosta. Hyvinvointi ja palvelut sekä kilpailukyky, kaupunkirakenne ja asuminen ovat niitä asioita, joihin valtuutettuina haluamme kiinnittää huomiota.

Onko näillä alueilla tarpeeksi sitovia toiminnallisia tavoitteita ja onko tavoitteet asetettu oikein, se on sitten toinen juttu. Puuttuvia tavoitteita on esimerkiksi sosiaalisen asuntotuotannon, ympäristöpolitiikan ja sukupuolisensitiivisen budjetoinnin osalta. Voimme ottaa opiksemme ja toimia vastaisuudessa paremmin tavoitteiden asettamisen kanssa.

Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta näkyy selvästi se tosiasia, että terveyskeskuksen akuuttihoidon hoitojakson enimmäispituuden tavoitteet jäävät jälleen saavuttamatta. Hoitoketjut eivät toimineet viime vuonna, kuten eivät aikaisempinakaan vuosina. Tämä asiahan on nostettu vuoden 2007 budjetin yhdeksi painopistealueeksi. Pelkät käyttövarojen lisäykset vuodelle 2007 eivät ratkaise ongelmaa, jos rakenteisiin ei puututa vakavasti terveys- ja sosiaalitoimen yhteistoimin. Sairaanhoidosta on voitava siirtyä jouhevasti kevyempiin hoitomuotoihin. Tästä asiasta puhutaan vuodesta toiseen. Odotamme, että vuoden päästä emme joudu palaamaan asiaan.

Keskustan ryhmä toivoi viime ja edellisenä vuonna tilinpäätöskeskustelun ryhmäpuheenvuorossa erityisesti sosiaalivirastolta lisää rohkeutta ja halua toiminnan rakenteellisiin muutoksiin. Toistamme tämän toivomuksemme uudelleen. Palvelutuotannon rakennetta ja tuottamistapoja on lakisääteistenkin palvelujen osalta mahdollista muuttaa taloudellisemmiksi ja erityisesti asiakkaiden tarpeisiin paremmin vastaaviksi, jos siihen on tahtotila koko organisaatiossa.

Asiakaslähtöisyys on ollut yksi kaupungin palvelujen tärkeimpiä kehittämiskohteita. Varhainen puuttuminen ja eri ryhmien palvelutarpeisiin vastaaminen oikea-aikaisesti on asiakaslähtöisyyttä parhaimmillaan. Lastensuojelun asiakkaiden palvelutarpeen varhaista arviointia on kehitettävä, kuten tarkastuslautakunta arviointikertomuksessaan osoittaa. Myös syrjäytymisen ehkäisyssä nuorten osalta on huomautettavaa. Ongelmanuoria on tavoitettava niin yksilöllisesti kuin ryhmissä. Lapset ja nuoret on pyrittävä saamaan hyvän elämän alkuun kotioloista riippumatta.

Tiedostamme, että sosiaaliviraston henkilöstö on ollut viime vuonna kovilla organisaatiomuutosten ja tehtävärakenteiden muutosten myllerryksessä. Samaan aikaan asiakkaiden palvelutarpeet ovat kasvaneet ja tilanteet vaikeutuneet. Näistä paineista huolimatta hoitoketjut ja varhainen puuttuminen lasten ja nuorten ongelmiin on saatava kuntoon ja tässä tarvitaan kaikkien hallintokuntien yhteistyötä.

Kilpailukyvyn tavoitteet on saavutettu. Se on hyvä asia. Mutta kaikilla hallinnon aloilla ei ollut kilpailukyky-tavoitteita, joten siinä on tarkastelun paikka.

Kaupunkirakenteeseen ja asumiseen liittyvät tavoitteet eivät toteutuneet, sillä asumisen monipuolisuus ja asuntotuotannon riittävyys jäivät tavoitteista. Kiinteistöviraston hakemusten käsittelyaika mätti pahasti ja asunto-ohjelman asettamista uusien asuntojen määrän tavoitteista on jälleen jääty huomattavasti. Asunto-ohjelma on jo vuodelta 2003. Kaipaisiko asunto-ohjelma tarkistusta? Kaupunkirakenne ja asuminen ovat myös laajempi käsite kuin vain uudet asunnot. Uusien tavoitteiden asettaminen kaupunkirakenteelle on kannatettava asia.

Helsingin talouden tulos oli viime vuonna ylijäämäinen. Kaupunkimme talouden pelastaja oli yksi liikelaitoksista, Helsingin Energia. Vaikka tämä tulo otetaan huomioon, vuosikatteemme kattaa vain poistot. Vuosikate ei kattanut investointeja. Helsinki eli viime vuonnakin siis taas leveämmin kuin tienasi.
Pääkaupunkiseudun yhteistyöltä on lupa odottaa myönteisiä vaikutuksia myös helsinkiläisten elämään. Pääkaupunkiseudun kaikki neljä kuntaa kykenevät yhteistyössä paremmin ja taloudellisemmin kehittämään tätä aluetta. Menestys ja kehitys ovat koko alueen vastuulla. Helsingin valtuusto on esittänyt tarpeen siirtää Helsingin ja Vantaan sekä Helsingin ja Sipoon välisiä rajoja. Tämä olisi edellytys koko pääkaupunkiseudun kehittymisen ja taloudellisen kasvun varmistamiseksi.

Keskustan ryhmä perää eri hallintokuntien välisen yhteistyön tiivistämistä. Kaupunkilaisten kannalta palvelujen tarjoaminen myös samoissa yhteisissä palvelupisteissä on toivottava suuntaus. Erityisesti kasvavalla vanhusväestöllä palvelujen luokse hakeutuminen voi usein olla jo liikkumisen ongelmista johtuen hankalaa. Tällöin yhteispalvelupisteet helpottaisivat huomattavasti heidän arkeaan ja edistäisivät myös itsenäistä selviytymistä. Yhteistyö myös kolmannen sektorin kanssa tuo kaupungin palveluihin matalan kynnyksen palvelupaikkoja, joihin kaupunkilaisten on helppo mennä. Yksityisten ja kolmannen sektorin palveluntarjoajien apua on syytä käyttää ennakkoluulottomasti oman toiminnan tukena ja sen vajauksen paikkaajana.