Sole Molander: Hyvät palvelut etusijalla Helsingin budjetissa

16.01.2008

Hyvät palvelut etusijalle Helsingin budjetissa

 

Sole Molander, Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja
Talousarvion 2009 lähetekeskustelu kaupunginvaltuustossa 16.1.2008

Valtuutettujen työ on rakentaa yhteiskuntaa. Hyvinvointiyhteiskunta tunnetaan siitä miten kohtelemme vanhoja ihmisiä, lapsia, sairaita, köyhiä ja huono-onnisia. Valtuustossa hyväksytyt strategiat määrittelevät meille tavat toimia. Budjetin on toteutettava strategioiden linjoja.

Helsingin elinvoimaisuuden edellytyksiä ovat hyvät koulut ja kasvavat yritykset sekä tiivis yhteistyö ympäristökuntien kanssa. Tarvitsemme sivistystä, edistystä ja suvaitsevaisuutta. Jos tuottavuus ei kasva, luisumme toivottomaan tilaan. Tuottavuus ja taloudellinen toimeliaisuus tuovat kaupungille lisää verotuloja.
Kustannustehokkaat ja tuottavat palvelurakenteet ovat elinehto. Tiukat raja-aidat missään hallintokunnassa eivät palvele kaupungin asukkaita. Valtiovarainministeriön kuntien parhaat palvelukäytännöt–hanke tulee toivottavasti auttamaan kehittämään kuntapalveluja tuottavaan ja tehokkaaseen suuntaan. Helsingin on kehitettävä palvelukokonaisuuksia asukas- ja asiakaslähtöisesti. Miten asukkaat tulevat parhaiten palvelluiksi? Miten kunta parhaiten edistää asukkaitten hyvinvointia? Miten lähidemokratia toimii? Tärkeintä ovat ihmiset ja heidän hyvinvointinsa. Ajattelun ei tule olla tuottaja- ja hallintolähtöistä, vaan organisaatioiden on palveltava ihmisiä.

Avainkysymyksiä ovat miten palvelujen tuottavuutta voidaan nostaa ja miten palvelut järjestetään ja tuotetaan tulevaisuudessa. Sosiaali- ja terveysmenot vievät yli puolet kaupungin tuloista ja ne myös kasvavat nopeimmin, siksi niihin keskitytään erityisesti. Kustannustehokkuuden lisääminen kaupungin toiminnassa ei voi tapahtua palvelujen laadun kustannuksella, sillä vain laadukkaat palvelut ovat tehokkaita. Laadukkaat palvelut perustuvat toimivaan organisaatioon ja kaupungin henkilökunnan osaamiseen. Vain laadukkaat palvelut tekevät kaupungista kilpailukykyisen. Kuntatyöntekijät on huomioitava muutostilanteissa, sillä siinä joko kannustetaan ja innostetaan tai sitten viedään kuntatyöntekijöiltä pois työnteon motivaatio.

Keskeistä palvelutuotannon tehokkuudelle ei ole se, onko kyseessä julkinen vai yksityinen tuotanto, vaan se, miten toiminta on avoin kilpailulle. Kilpailu on väline, joka hyödyttää palvelujen käyttäjiä. Keskeinen elementti on kustannusten laskenta ja erikoistuminen eli kaikkea ei tarvitse tuottaa itse. Uudet toimintatavat sekä teknologian ja hyvinvointiosaamisen hyödyntäminen ovat mahdollisuuksia pääkaupunkiseudun kunnille jos kuntarajat eivät ole esteenä.

Koska julkisia palveluja järjestetään asukkaita varten, tulee valintamahdollisuuksien lisäämisen olla keskeisellä sijalla palvelurakenneuudistuksessa. Valintamahdollisuuksia voidaan lisätä palveluseteleillä.

Vanhat ihmiset
Vanhusten suuri määrä on Helsingin erityispiirre. Erityisesti yksin asuvien joukko on suuri. Meillä ei ole tarpeeksi vaihtoehtoja kodin ja sairaala-asumisen välillä. Erilaisia palveluasumisen muotoja tarvitaan. Lisäksi Helsingissä tulee rakentaa kattava seniorineuvolaverkosto sitäkin silmällä pitäen, että terveysasemia harvennetaan. Vanhusväestön määrän kasvu lisää palvelujen tarvetta ja asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden tyydyttäminen on helpompaa, kun kaupunki voi tarjota joustavasti erilaisia palvelutapoja esim. palveluseteleiden muodossa.

Lapset ja nuoret
Alle kouluikäisten päivähoidon on järjestyttävä kotona tai kodin lähellä olevassa päiväkodissa. On kohtuutonta, jos lapsi joudutaan viemään aamulla joukkoliikenteellä kauas kotoa. Perheitä tulee palkita lapsista. Lapsirikkaan perheen tulee saada edullisia palveluja ja mahdollisuuksia asua Helsingissä. Tarvitsemme rohkeutta kaavoitukseen. Helsingistä puuttuvat suuret edulliset ja keskihintaiset asunnot.

Lapset ja nuoret ovat heitteillä, jos he jäävät ilman aikuista. Lapset tarvitsevat aina turvallista aikuista seuraa. Koulun jälkeen järjestetty iltapäivätoiminta voi olla juuri sitä. Julkinen ja yksityinen sektori voivat tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä palvelujen järjestämisessä. Keskustan valtuustoryhmä esittää kolmannen sektorin käytön lisäämistä lasten iltapäivätoiminnassa. Erilaiset vuorotyöajat aiheuttavat sen, ettei lasten oikeudenmukainen kohtelu toimi. Tarvitaan myös aamupäiväkerhoja.

Huonosti voivien lasten ja nuorten tilanne on Helsingissä huolestuttava. On tärkeää kiinnittää erityistä huomiota lasten ja nuorten hyvinvointiin. Nuorisotoimintaa kehitettäessä on kuunneltava nuoria. Kaupungin päätöksillä kaikilla hallinnonaloilla on merkittäviä vaikutuksia lasten ja nuorten elämään. Kuinka nämä päätökset vaikuttavat heidän elämäänsä, sitä ei seurata. Siksi Keskustan ryhmä esittää, että Helsingin kaupunki ottaa käyttöön lapsivaikutusten arvioinnin talousarvion valmistelussa.

Koulut
Nuoret tarvitsevat hyviä kouluja. Nuorten nopea työllistäminen on mahdollistettava. Pääkaupunkiseudun innovatiivisuuden ja helsinkiläisten osaamisen vahvistaminen rakentavat tulevaisuutta. Luovuutta on vahvistettava peruskoulutuksesta lähtien. Helsinkiläisten koulujen pitää säilyä houkuttelevina työpaikkoina päteville, ammattitaitoisille opettajille ja tämän on näyttävä myös heidän palkoissaan. Helsinki menestyy osaavien ja hyvin koulutettujen ihmisten ansiosta.

Sairaat
Ennaltaehkäisy on sairaanhoidon perusta. Olemme viimeisen kahden kuukauden aikana kokeneet miten sosiaalitoimi on raa’asti häirinnyt nuorten mielenterveyspotilaiden kuntouttavaa prosessia lakkauttamalla yhtäkkiä Koivulan yksikön. Sairaanhoito ei ole vain terveyskeskuksen asia, vaan koko Helsingin.

Terveyserot helsinkiläisten välillä ovat suuret ja helsinkiläiset elävät keskimäärin lyhyemmän ajan kuin muut suomalaiset. Helsinkiläisten terveys polarisoituu. Meillä on paljon erittäin hyvin voivia. Polaarin toisella laidalla ovat ne helsinkiläiset, joilla on päihdeongelmaa ja terveyden näkökulmasta riskikäyttäytymistä, ja joilla on puutteelliset mahdollisuudet huolehtia terveydestään.

Kaikkein parasta terveyden tasa-arvoa on se, että terveyskeskusten toimintaedellytykset turvataan ja siten perusterveydenhuoltoa vahvistetaan. Helsingissä on selvitettävä hoitotakuun toteutuminen. Liian paljon kuulee kertomuksia siitä, että on vaikea päästä terveyskeskuslääkärille.

Yritykset
Yritykset antavat työtä, luovat tulevaisuutta ja tuottavuutta yhteiskuntaan. Yritysten toimintaedellytysten parantaminen luo Helsingille verotulopohjaa. Kaupungin elinkeinopolitiikan on oltava ennakoitavaa. Kaupunki pystyy omalla toiminnallaan ja kilpailuttamisella vahvistamaan markkinoita. Kilpailutettavien hankkeiden kokoa on arvioitava niin, että pienilläkin yrityksillä on mahdollisuus jättää tarjous.

Joukkoliikenne
Joukkoliikenteen rahoitus on jatkuva ongelma. Maksujen kirjavuus on hankalaa ja lipputuotteet eivät houkuttele autoilijoita.

Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen hinnoittelu on ratkaistava siten, että kaupunkien väliset rajat eivät määrää lippujen hintoja. Esim. bussi Lehtisaaresta Lauttasaareen kulkee parin pysäkin verran Espoon puolella ja silloin ei kelpaa Helsingin sisäisen liikenteen lippu. Tai yksi pysäkinväli yli kuntarajojen vaatii seutulipun, mutta paljon pidempi matka Helsingin rajan sisäpuolelta keskustaan onnistuu puolta halvemmalla. Tämä ei ole järkevää yhtenäisellä työssäkäynti- ja asuinalueella.

Kun työmatkaliikenteen ulkopuolella joukkoliikenteessä on vapaata kapasiteettia, kannattaa tarjota esimerkiksi asiointi- ja vapaa-ajan matkoihin auton kustannusten kanssa kilpailukykyisiä perhelippuja. Keskustan valtuustoryhmä on valmis nostamaan tariffituen tasoa, kun toimilla parannetaan joukkoliikenteen palvelutasoa ja siten myös kilpailukykyä ja tuottavuutta.

Liikenne, ympäristö ja asuminen
Ympäristöasiat, energiaratkaisut, liikenteen ratkaisut ja asuminen ovat se pohja, mille kaupunkiamme ja palveluja rakennamme.

Helsingin on tarjottava sosiaalisesti kestävä elinympäristö, jossa on hyvä asua, käydä töissä, viettää vapaa-aikaa ja nauttia palveluista. Mutta sen on oltava mahdollista myös niille, jotka eivät voi tai halua elää autosta riippuvaisina. Helsingin etu on luoda edellytykset tähän myös silloin, kun työ tai koulu ei ole Helsingin keskustassa.

Erityisesti opiskelijat ovat toivoneet pyöräteiden parempaa toteutusta ja suunnittelua, sillä he kokevat liikenteen vaaralliseksi. Uusille alueille on varauduttava toteuttamaan laadukkaat joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen ratkaisut sekä riittävät palvelut heti ihmisten muuttaessa alueille. Vain siten laadukkaan ympäristön edut voivat koitua myös kaupungin hyödyksi.

Puistot, virkistysalueet ja ulkoilureittiverkosto ovat helsinkiläisten henkireikiä. Töölönlahtea kiertävä ulkoilureitti on runsaassa käytössä aivan keskustan sydämessä. Mutta on varsinainen alennustila miten ruma ja ränsistynyt tämä reitti on. Se on hyvin valaistu ja polut ja tiet kunnossa, kiitos siitä. Mutta ympäristö on osittain hoitamatonta. Kaupunkilaisten virkistykseen tarkoitetut puistot tulee kunnostaa, että ne todella virkistävät.

Keskusta haluaa myös jättää keskustatunnelin rakentamatta, mutta toivoo, että tämä ei haittaa kävelykeskustan laajentamista. Kysymys on sikäli monimutkainen.

Lisäksi keskusta haluaa poistaa koiraveron.