Peltokorpi: Kehitysyhteistyömäärärahoista

15.03.2005

Puheenvuoro Eduskunnassa 15.3.2005
Valtioneuvoston selonteko valtiontalouden kehyksistä vuosille 2006-2009, Lähetekeskustelu

Hallituksen tavoite leikata kehitysyhteistyömäärärahoja on huolestuttava. Suomi on jäämässä kauaksi tavoitteista, joita aiemmin on asetettu, kun painimme jo nyt aivan toisessa sarjassa kuin muut Pohjoismaat. Norja käytti Pohjoismaista eniten kehitysyhteistyöhön, vuonna 2003 0,92 prosenttia bkt:sta ja Pohjoismaiden keskiarvo oli 0,7, joka on hallitusohjelmaan Suomelle kirjattu tavoite vasta vuodelle 2010. Eu-maiden keskiarvo oli vuonna 2003 0,44 prosenttia, Suomen päästessä 0,35 tasolle. Tälle vuodelle on budjetoitu noin 0,39 prosenttia bkt:sta.
 
Hallitusohjelmassa kirjattiin tavoitteeksi nostaa kehitysyhteistyömäärärahoja niin, että niiden osuus bkt:sta nousisi 0,7 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä ja tähän perään kirjattiin valitettavasti varauma: yleinen talouskehitys kuitenkin huomioon ottaen.
 
Viime vuonna hyväksytyssä kehityspoliittisessa ohjelmassa Hallitus linjasi tavoitteeksi luoda kehitysyhteistyölle sellaista sisällöllistä, laadullista ja hallinnollista pohjaa, joka mahdollistaa 0,7 prosentin bktl-tason saavuttamisen vuonna 2010. Kansainvälisille tahoille, kuten EU, YK ja OECD on myös tehty selväksi, että kehitysapua suunnitellaan nostettavaksi 0,7 prosentin tasolle vuoteen 2010 mennessä.
 
Syyskuussa 2004 julkaistussa valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustus-poliittisessa selonteossa arvioitiin, että pitkäjänteisellä kehitys- ja kumppanuuspolitiikalla köyhien maiden kanssa voidaan vaikuttaa sellaisiin Suomeakin koskettaviin turvallisuusuhkiin kuin kansainvälinen rikollisuus, ympäristötuhot, huumeet, sairaudet ja hallitsemattomat muuttoliikkeet. Voidaan sanoa, että maailma on pienentynyt aikaisemmasta. Myös suomalaiset liikkuvat sekä työn, että vapaa-ajan merkeissä huomattavan paljon eri puolilla maailmaa. Meidän on tästäkin syystä syytä olla kiinnostuneita ja kantaa vastuuta myös siitä millaiset elämisen edellytykset on muualla kuin omien rajojemme sisäpuolella.
 
Kehysehdotuksessa vuoden 2006 ja 2007 määrärahoja leikataan 5-10 miljoonaa euroa ja kehitysyhteistyömäärärahojen kasvuvauhdiksi jää vain parikymmentä promillea vuodessa. Käytännössä esitetty leikkaus siis vaarantaa vakavasti tavoitteen 0,7 prosentin tason saavuttamisesta tavoitellussa aikataulussa.
 
Viime viikolla yli sata kansanedustajaa allekirjoitti kirjallisen kysymyksen, jossa kysyttiin, että onko hallitus tietoinen, että Suomen kehitysapu on selvästi alhaisempi kuin EU-maiden maksatusten keskiarvo ja aikooko hallitus toteuttaa kehityspoliittisen ohjelmansa sitoumukset valtiontalouden kehyksissä vuosille 2006-2009 ja mahdollistaa kehitysavun nostamisen 0,7 prosentin BKTL-tasolle vuoteen 2010 mennessä? Hallitus on valinnut hitaamman tien joten Eduskunnan on nyt toimittava itse enemmistön esiin nostaman asian hyväksi.