Peltokorpi: Kaupungin lisättävä yhteistyötä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kanssa

Terhi Peltokorpi: Keskustan valtuustoryhmän budjettipuheenvuoro 4.11.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Keskustan ryhmä kiittää kaikkia eri hallintokunnissa talousarvion valmisteluun osallistuneita virkamiehiä ja kaupungin johtoa. Keskustelut sujuivat hyvässä hengessä niiden poliittisen ryhmien kesken, jotka viime vaiheessa osallistuivat talousarvioneuvotteluihin. Kiitämme näitä valtuustoryh-miä avoimen neuvotteluilmapiirin ylläpitämisestä.

Tehdyt lisäykset olivat tärkeitä ja täydensivät kaupunginjohtajan alkuperäistä budjettiesitystä. Koemme tärkeänä sen, että budjetissa tavoitellaan sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Jaamme näkemyksen siitä, että vielä ei ole verokorostusten aika. Olemme tyytyväisiä siitä, että monet Keskustan ryhmän esillä pitämistä tavoitteista näkyvät talousarviossa, joka on vahvasti elvyttävä. Arvostamme sitä, että panostuksia tullaa tekemään mm. työllisyyden tukemiseen ja ilmas-tonmuutoksen hillitsemiseen. Ryhmämme toivoo, että talousarviossa valtuuston esittämä tahto toteutuu. Sen valvomisessa tarkastuslautakunnalla on edelleen sangen tärkeä tehtävä.

Viime vuosina Helsinki on ollut vahvasti mukana, kun pääkaupunkiseudun yhteistyötä on laa-jennettu ja sitä on viety käytännön toimiin. Työtä täydentää nyt helsinkiläisministereiden Kivi-niemen ja Vapaavuoren aloitteesta laadittava kansainvälisen tilanteen vertaileva selvitys. Selvi-tystyötä on Keskustan valtuustoryhmän mielestä jatkettava, vaikka pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyö on viime vuosina edennyt ennakoitua lupaavammin. Palveluiden yhteiskäyttö kaupungin rajojen yli tulee suunnitelmakaudella vääjäämättä lisääntymään, mikä tuo uusia haasteita myös poliittiseen päätöksentekoon.

Lamasta huolimatta Helsingissä panostetaan vahvaan ja pitkäjänteiseen elinkeinopolitiikkaan. Ennakoitava elinkeinopolitiikka on taloudellisen kriisin aikana erityisen tärkeää. Se antaa vakaan pohjan yritysten toiminnalle, mikä puolestaan tuo Helsingille tarpeellisia yhteisöveroja. Emme edelleenkään tiedä nykyisen laman todellista laajuutta tai syvyyttä. Joudumme luovimaan varovaisesti tilanteessa, jossa liian jyrkät toimet voivat olla haitallisia. Siksi tulevalle talo-ussuunnitelmakaudelle suunnitellut investoinnit ovat tärkeitä. Investointien rahoittamista onkin mietitty järkevästi, ottamatta liikaa riskejä ja toistamatta aikaisemman laman kauden virheitä. Investointeja Helsingissä tulee tehdä myös velkarahalla. Helsingin lainakanta tulee kasvamaan, mutta uskomme, että järkevällä taloudenhoidolla tilanteesta selvitään kohtuullisesti.

Rakentamisen ja satamatoimintojen hiipuminen on huolestuttavaa. Ne ovat ikäviä, mutta tyypillisiä laman vaikutuksen mittareita. Vuosaaren vuosi sitten avattu suursatama ei vielä ole päässyt näyttämään osaamistaan. Satamakuvaa leimaavat kasvavat konttipinot. Ne kertovat kansataloudelle olennaisen viennin hiljentymisestä.

Asuntorakentamisen elvyttäminen vaatii kaupungilta rohkeita avauksia. Asuntotuotannon tulee Keskustan mielestä kuulua priorisoitujen investointien listaan. Kohtuuhintainen asuminen on pääkaupunkilaisen perusoikeus. Helsingin oma asutntotuotanto ei yllä Ma-ohjelman tavoitteeseen, toivottavasti suunnitellut hankkeet kuitenkin käynnistyvät. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä kaikkien viranomaisten kesken.

Kaupungin omien rakennusten homeongelmiin pitää puuttua välittömästi ja tehdä tarkat toi-menpidesuunnitelmat uusien homeongelmien ehkäisemiseksi ja rakennusten energiatehokkuuden ja esteettömyyden parantamiseksi.

Työttömien määrä on lisääntynyt vuoden takaiseen verrattuna yli 40 %. On välttämätöntä miettiä miten voimme lähivuosina välttyä työttömyyteen liittyvistä muista ongelmista ja lisäkustannuksis-ta? Meidän tulee yhdessä miettiä ratkaisuja, niiltä osin kuin asia on poliittisesti tai hallinnollisesti hoidettavissa. Asukkaiden kannalta tärkeintä on, että työllisyys pysyisi vakaana. Työttömyyden kasvun ehkäisemiseksi on tehtävä kaikki voitava. Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja. Me emme voi työllistää itse merkittävästi nykyistä enempää. Siksi elinkeinopolitiikka on tärkeää. Se mahdollistaa uusien yritysten houkuttelun Helsinkiin ja perustamaan tänne uusia työpaikkoja.

Silti ei sovi unohtaa kaupungin omaa työnantajapolitiikkaa. Pääkaupunkiseudulla sosiaali-, terveys- ja opetussektorilla kilpailu työvoimasta kiristyy. Helsingin on löydettävä keinoja olla ve-tovoimainen ja houkutteleva työnantaja, pidämmekin erittäin hyvänä sitä, että kaupunkimme näyttää esimerkkiä muille kunnille siinä, ettei vakituisia työntekijöitä lomauteta tai irtisanota.

Ryhmämme on tyytyväinen, että Musiikkitalo alkaa vihdoin valmistua, Jokeri 2:n rakentamiseen päästään sekä Hietarannan kahvila-pukuhuonerakennus saadaan vihdoin toivottavasti toteutettua. Samoin iloitsemme siitä, että puistorakentamisesta ei tingitä ja että Korkeasaarta kehitetään. On tärkeää, että kaupunki on edelleen valmis panostamaan kulttuurin ja kaupunkikulttuuriin.

Kaupunkisuunnittelussa ja kaavoituksessa liikenteen järjestelyt ja lähipalvelut ovat edelleen avain-asemassa. Lama ei ole vaikuttanut autoistumiseen ja ruuhkamaksu-kysymystä ei vielä ole saatettu lopulliseen päätökseen. Julkisen liikenteen kehittäminen on edelleen se avain, jolla tilannetta Helsingissä ohjataan. Siksi on tervehdittävä tyydytyksellä mahdollisia uusia raitiolinjoja. Julkisen liikenteen suosion lisääminen edellyttää myös jatkuvaa panostamista sen houkuttelevuuteen muun muassa maksujen ja vaivattomien lippujärjestelmien osalta.

Uusien asuinalueiden rakentaminen lisää liikennettä, tämän myötä uhka ilmanlaadun heikke-nemisestä kasvaa. Joukkoliikenteen lisäämiseen tähtäävät ratkaisut, asuminen laadun parantaminen, lähipalveluiden kehittäminen, ympäristöasioiden nostaminen päätöksenteon kärkipaikoille ja kestävät energiaratkaisut, kuten hiilen käytöstä eroon pyrkiminen ovat 2010-luvullakin se pohja, jolle me haluamme, että kaupunkiamme kehitetään ja rakennetaan. Kuluneen vuoden aikana on julkisuudessa käyty keskustelua pyöräilyn mahdollisuuksien parantamisesta. Toivomme entistä laadukkaampaa kevyen liikenteen suunnittelua, mallina eurooppalaiset suurkaupungit Kööpenhamina ja Lontoo, tätä nykyä myös Pariisi.

Ei liene yllättävää, että kaikki poliittiset ryhmät täällä kantavat huolta lasten ja nuorten hyvin-voinnista. Katsomme, että siihen on kiinnitettävä erityistä huomiota niin talouden nousu- kuin laskukausinakin. Lastensuojeluun edelleen panostettava; huostaan otettujen lasten määrä tuntuu aina kasvavan laman aikana. Avohuollon tukitoimia on vahvistettava, samoin koulu- ja oppilashuoltoa.

Perusopetus tulee säilymään yhtenä tärkeimpänä kuntapalveluna. Olemme kaikki samaa mieltä siitä, että Suomen tulevaisuus luodaan hyvän opetuksen kautta nimenomaan perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa. Keskustalle on hyvin tärkeää, että opetuksen laadusta ei tingitä. Talousarvio ja taloussuunnitelma turvaavat perusopetuksen resursoinnin Helsingissä. Tavoitteen tulee olla kunnianhimoinen: perusopetusta tulee kehittää niin, että vastaa hyvin erilaisten lasten tarpeisiin.

Valtuustoryhmämme on huolissaan siitä, että ammattikoulutuksen piirissä niin monet keskeyttävät opinnot. Tähän liittyen esitän ponnen:
Hyväksyessään talousarvion vuodelle 2010 kaupunginvaltuusto edellyttää, että
laaditaan selvitys syistä, jotka vaikuttavat nuorten ammatillisen koulutuksen keskeyttämiseen ja kehitetään opiskelun tukimuotoja, joiden avulla voidaan ehkäistä opintojen keskeyttämistä

Ryhmämme pitää maahanmuuttajien kielikoulutusta erittäin tärkeänä. Kielitaito on välttämätön edellytys, jotta ihminen voi integroitua uuteen kotimaahansa ja se on edellytys opiskelulle ja työn-teolle. Korostamme, että on välttämätöntä tavoittaa myös kotona toimivat naiset. Kielikoulutus aut-taa sekä naisia että koko perheettä rakentamaan parempaa tulevaisuutta.

Terveyserot helsinkiläisten välillä ovat pysyneet valitettavan suurina. Helsinkiläisten keskielinikä on edelleen lyhyempi kuin muualla Suomessa. Samalla näemme, kuinka helsinkiläisten terveys- ja hyvinvointi asemoituu helposti ääripäihinsä. Kaupungin haasteena on kehittää palveluja asukasläh-töisesti ja asukaskeskeisesti. Puheista on päästävä tekoihin vahvistamaan ihmisten terveyttä ja hy-vinvointia edistävää toimintaa sekä ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista. Keskustan valtuusto-ryhmä pitää välttämättömänä, että kaupunki lisää ja jäntevöittää yhteistyötä eri kansalaisjärjestöjen kanssa. Monilla sosiaali- ja terveysjärjestöillä on vuosikymmenten monipuolinen kokemus, mutta ilahduttavaa on, että edelleen myös syntyy uusia ajankohtaisiin kysymyksiin tarttuvia yhdistysmuo-toisia toimijoita. Ryhmämme mielestä kaupunki pystyy yhä paremmin auttamaan ihmisten arjesta selviytymistä ja edistämään arjen hallintaa toimimalla yhteistyössä järjestöjen kanssa. Teen ponnen:
Hyväksyessään talousarvion vuodelle 2010 valtuusto edellyttää, että terveyskeskus ja sosiaalivirasto laativat yhteistyössä selkeät toimintaperiaatteet kaupungin ja sosiaali- ja terveysalan järjestöjen yhteistyölle.

Laadukkaan päivähoidon ja peruskoulutuksen avulla edistetään lasten arjen hyvinvointia, mutta työ-tä on tehtävä myös kotien seinien sisäpuolella. Perheiden orastaviin ongelmaoireisiin on reagoitava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja jo ennaltaehkäisevästi. Ennaltaehkäisevää toimintaa ei pidä taantuman aikana leikata, vaan vahvistaa, kuten budjetissa tehdään esimerkiksi päivähoidon ja lastensuojelun osalta, koska pitkällä tähtäimellä nimenomaan varhainen puuttuminen säästää kustannuksia.

Keskustan valtuustoryhmä kannattaa talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotusten hyväksymistä.