Keskustan valtuustoryhmä: Palvelujen turvaaminen on kuntien ja valtion yhteinen asia

01.02.2006

Keskustan ryhmäpuheenvuoro
Kaupunginvaltuusto 1.2.2006
Kaupunginvaltuutettu Terhi Peltokorpi

Palvelujen turvaaminen on kuntien ja valtion yhteinen asia
 
Keskustan valtuustoryhmän mielestä vuoden 2007 toiminnan suunnittelun on pohjauduttava nykyiseen kunnallisveroprosenttiin. Mutta kuten jo vuosi sitten totesimme; tällä valtuustokaudella on mietittävä sitä mitä palveluja kaupunki tuottaa asukkailleen lakisääteisten palvelujen lisäksi, miten palvelut tuotetaan, mikä on tarkoituksenmukainen palveluverkko ja suhteutettava tämä kaikki aina kyseisen palvelun käyttäjien ja kyseisellä alueella asuvan väestön rakenteeseen. On arvioitava mitkä palvelut on syytä tuottaa mahdollisimman lähellä käyttäjiä ja mitkä harvemmin tarvittavat erikoispalvelut on järkevää keskittää.
 
Keskustan valtuustoryhmä ei näe mitään syytä muuttaa kunnallisverotusta valtionvarainministeri Eero Heinäluoman ja valtionvarainministeriön kansantalousosaston osastopäällikkö Jukka Pekkarisen esittämään suuntaan, kunnallisveromalliksi. Hyvinvointipalvelujen turvaaminen on sekä valtion että kuntien yhteinen tehtävä. Olemme kai vielä kuitenkin yhtenäisvaltio, joka pyrkii turvaamaan samantasoiset peruspalvelut eri puolilla lainsäädännön, rahoituksen ja ohjauksen keinoin. Nämä kolme kuuluvat yhteen. On myös kysyttävä, että miten valtiolle voisi jäädä ohjausvaltaa ilman resursseja? Tuloverotuksen kunnallistaminen esitetyllä tavalla on tuskin perusteltua myöskään valtion talous- ja veropolitiikan ohjauksen tai tulopoliittisen sopimusjärjestelmämme toiminnan kannalta.
 
Toiseksi jos valtionosuudet poistetaan, kuten on esitetty, rahoitusvastuu palveluista siirtyisi täysin kunnille ja kuntien välille pitäisi luoda uusi tulonsiirtojärjestelmä, jotta peruspalvelut voitaisiin turvata kaikkialla Suomessa. Uudistus varmasti kiihdyttäisi entisestään miksi meidän pitää elättää noita -keskustelua. Valtionosuusjärjestelmän sosiaalisen idean ymmärtäminen on ollut vaikeaa tähänkin mennessä menettävissä kunnissa kuten meillä Helsingissä. Jos luotaisiin kuntien sisäinen tulonsiirtojärjestelmä, voimavarojen siirto kunnasta toiseen aiheuttaisi vielä suuremmat vastakkainasettelut.Kysymyshän olisi pisimmilleen vietynä kuntalaisten vero eurojen suorasta siirtämisestä kunnasta toiseen, kun nyt tasataan valtionosuuksia verotuloihin perustuen.
 
Ihmisten tarpeet eivät tunne hallinnon rajoja
Helsingin ja sen naapurikuntien yhteistyön on tiivistyttävä huomattavasti palvelusektorilla. Keskustan valtuustoryhmän mielestä yhtenäisellä työssäkäyntialueella ja myös kaupunkien reuna-alueilla on etsittävä sekä palvelujen käyttäjien, että olemassa olevan kiinteistömassan näkökulmasta järkevimmät paikat ja tavat tuottaa peruspalveluja. Peruskoululaisten määrä vähenee ja joudumme väistämättä tarkastelemaan kouluverkkoamme uudelleen jo tänä vuonna. Verkon tarkoituksenmukaisuutta olisi järkevä katsoa myös kuntarajojen yli. Samoin esimerkiksi terveyspalvelujen kohdalla mahdollisuus käyttää palveluja toisen kunnan puolella, liikenteellisesti helpommin saavutettavissa olevalla terveysasemalla toisi helpotusta monelle asukkaalle.
 
Pääkaupunkiseudun kunnissa on keskenään tarpeetonta päällekkäisyyttä sekä palveluissa, että niiden hallinnossa. Olemme erittäin tyytyväisiä, että Helsingissä kuntaliitoksiin suhtautuminen on muuttunut positiiviseen suuntaan sekä kuntalaisten, että luottamushenkilöiden keskuudessa. Keskustan valtuustoryhmän mielestä pääkaupunkiseudun kuntien yhdistymisestä olisi käynnistettävä selvitys. Selvitystyö ei tarkoita vielä yhdistymispäätöstä, mutta se auttaisi sekä päättäjiä, että kuntalaisia keskustelussa eteenpäin. Kaipaamme keskusteluun selkeitä, perusteltuja näkemyksiä kuntaliitosten mahdollisista eduista ja haitoista alueellamme. Ryhmämme ei sen sijaan ymmärrä lainkaan mitä lisäarvoa saataisiin Vantaalla herätellyistä rajasiirroista siten, että osia Helsingistä siirrettäisiin Vantaaseen.
 
Valtuusto hyväksyi tämän vuoden budjettia käsitellessään ponnen, jossa esitettiin sukupuolivaikutusten arviointia koskevien ohjeiden sisällyttämistä vuoden 2007 budjetin laatimisohjeisiin. Ryhmämme mielestä on tarpeen, että budjetin sukupuolivaikutukset tulevat läpinäkyviksi kaikkien kaupungin hallinnonalojen budjetoinnissa.
 
Kustannusrakenteet ennakkoluulottomaan tarkasteluun
Kaupungin strategiassa on tavoitteena lisätä kustannustehokkuutta kaupungin toiminnassa. Suurimmat hyödyt voidaan saada aikaan rakenteiden ja tuotantotapojen muutoksilla, mutta myös työntekijöiden kustannustietoisuuden lisääminen on välttämätöntä, jotta kaupungin tavoite voitaisiin saavuttaa. Pienistä puroista kasvaa yllättävän suuria virtoja. Erityisesti palvelujen vaikuttavuudesta saatavan ajantasaisen tiedon ja hyvien käytänteiden pitäisi vaikuttaa suoraan mm. sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden valintoihin ja tapaan tehdä työtänsä. Selittämättömiä eroja eri yksiköiden ja työntekijöiden välillä on saatava hallintaan.
 
Palvelujen järjestämisessä on etsittävä tapauskohtaisesti pitkällä aikavälillä järkevin ja kustannustehokkain malli. Pääkaupunkiseudun kuntien välisellä hankintayhteistyöllä voitaisiin saada aikaan yksittäisissäkin hankinnoissa huomattavia säästöjä suureksi kasvavan volyymin ansiosta.
 
Keskustan valtuustoryhmä on jo pitkään puhunut palvelusetelien käyttöönoton puolesta ja olemme tehneet asiasta useita ponsiesityksiäkin valtuustossa. Olemmekin erittäin ilahtuneita, kun sekä sosiaalivirasto että terveyskeskus vihdoin ovat käynnistämässä asiassa kokeilun. Kokeilusta pitää tiedottaa hyvin ja tahoja, joilta palveluja voi ostaa on oltava riittävän paljon eri puolilla kaupunkia, jottei kokeilu kaadu tietämättömyyteen tai siihen, ettei palvelua voi setelilläkään ostaa keneltäkään muulta kuin kaupungilta itseltään. Ennen kokeiluajan loppumista on tehtävä tarkka arvio kokeilun onnistumisesta ja kehittämistarpeista. Ryhmämme uskoo kuitenkin jo tässä vaiheessa, että kokeilun jälkeen paluu entiseen ei enää ole helppoa, vanhusväestön määrän kasvu lisää palvelujen tarvetta ja asiakkaan yksilöllisten tarpeiden tyydyttäminen on helpompaa, kun kaupunki voi tarjota asiakkaille joustavasti erilaisia tapoja palvelujen tarpeen tyydyttämiseksi.
 
Keskustan valtuustoryhmä on huolissaan vanhusten hoidon tilanteesta Helsingissä. Kotipalvelumme sai asiakasarvioinnissa hyvät arvosanat, mutta laitospaikkojen saaminen tuntuu olevan usein kiven takana. Palveluasuntojen tarve lisääntyy väestön ikääntyessä, mutta niitä ei voida toteuttaa vain kunnallisina. Sitä kompensoimaan tulee kaupungin hankkia asuntoja ja palveluja entistä enemmän myös ostopalveluina, jotta ikäihmiset voivat asua turvallisesti kodeissaan eivätkä joutuisi kalliiseen laitoshoitoon ennen aikojaan.
 
Ongelmia voidaan myös ennaltaehkäistä
Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kustannusten kasvutarpeet ovat rajattomat. Kustannusten kasvua on kuitenkin kyettävä hillitsemään. Ennaltaehkäisevän ja terveyttä edistävän toiminnan näkökulma ja mahdollisuudet jäävät päätöksenteossa liian vähälle huomiolle. Niiden ottaminen käyttöön läpäisyperiaatteella kaikilla kaupungin toimialoilla on kuitenkin ainut tapa saada aikaan kestäviä ja pysyviä vaikutuksia kustannustasoon. Vähentämällä sairastumisriskiä ja ehkäisemällä sairauksia voidaan vähentää merkittävästikin sairaanhoidon tarvetta ja ehkäistä tai siirtää eteenpäin laitoshoidon tarvetta.
 
Valtuusto hyväksyi viime vuonna budjettikäsittelyn yhteydessä ponnen siitä, että sosiaalilautakunta laatii viipymättä pitkän aikavälin suunnitelman päivähoitoverkon kehittämisestä siten, että kustannustehokkuus ja kaupunkilaisten valinnanmahdollisuudet lisääntyvät. Samalla pyritään edelleen kohti viiden suurimman kaupungin keskiarvoista kustannustasoa. Muistutamme, että kaupunkilaisten valinnanmahdollisuuksia voidaan aidosti lisätä vain pienentämällä perheelle jonkun muun kuin kunnallisen päivähoidon valinnasta aiheutuvaa kustannusta. Yksityisestä päivähoidosta ja kotihoidosta aiheutuu kunnalle huomattavasti kunnan itse järjestämää hoitoa vähemmän kustannuksia vaikka kuntalisiin tehtäisiin tuntuviakin korotuksia.
 
Vanhasen hallitus on korottanut sekä yksityisen hoidon tuen että kotihoidon tuen perusosia merkittävästi, mutta kaupungin omat kuntalisät ovat edelleen merkittävä tekijä. Keskustan ryhmän mielestä Helsingissä olisi viisasta harjoittaa perhepolitiikkaa, joka kannustaa perheitä ottamaan myös itse vastuuta lapsistaan ja tukea perheitä tähän kevyin tukipalveluin ja nykyistä suurempien kuntalisien avulla. Kotihoidon tuen kuntalisään olisi luotava uutena tekijänä myös sisaruskorotus, joka maksettaisiin kotona hoidettavasta alle esikouluikäisestä sisaruksesta.
 
Maahanmuuttajien, erityisesti kotonaan lapsia hoitavien naisten kielikoulutukseen on varattava nykyistä paremmat resurssit. Kielitaito on välttämätön edellytys, jotta ihminen voi integroitua uuteen kotimaahansa ja se on ehdoton edellytys työn saannille. Työ mahdollistaa taas kokemuksen yhteiskunnan täysivaltaisesta jäsenyydestä. Kielikoulutus on sijoitus sekä naisten itsensä, että koko perheen tulevaisuuteen. Maahanmuuttajataustaisten henkilöiden keskuudessa työttömyys on erittäin korkea, nykyistä paremmat resurssit maahanmuuttajien aikuiskoulutukseen helpottaisivat osittain sen alentamisessa.
 
Sekä nuoriso- että pitkäaikaistyöttömyys on saatu koko pääkaupunkiseudulla laskuun. Kaupungin etu on kannustaa myös alueella toimivia yrittäjiä työllistämään työttömiä kuntalisän avulla. Työttömyyden väheneminen vähentää paineita sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalveluihin ja ehkäisee tehokkaasti syrjäytymistä. Erityisesti nuorten koulupudokkuuden ehkäisyyn ja viivytyksettömään siirtymiseen työelämän palvelukseen koulutuksen jälkeen on välttämätöntä panostaa.
 
Monimuotoisuutta joukkoliikenteen tukemiseen
Joukkoliikenteen rahoitus on keskusteluttanut jatkuvasti Helsingissä. Lipputulojen pieneneminen ja riittämätön tariffituki, polttoaineen korkea hinta, palkkojen nousut ja jatkuvat paineet lippujen hintojen korotuksiin sekä lisääntynyt liputta matkustaminen ovat osa yhtälöä johon olisi löydettävä ratkaisu. Jokainen lipuntarkastaja tuo palkkansa helposti takaisin, mutta viroista osa on nyt täyttämättä. Tarkastajien työ hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen sekä työturvallisuuteen pitäisi saada aikaan parannuksia, jotta työ olisi nykyistä houkuttelevampaa. Joukkoliikenteen rahoitusongelmaa ei kuitenkaan ratkaista vain lipuntarkastajien määrää lisäämällä, vaan joukkoliikenteen käytöstä olisi tehtävä nykyistä houkuttelevampaa. Vaikka valtuusto on korottanut lippujen hintoja, joukkoliikenne on edelleen käyttäjilleen edullista verrattuna yksityisautoiluun. Keskustan valtuustoryhmä olisi kuitenkin valmis nostamaan myös tariffituen tasoa, jotta lippujen hintojen korotukset eivät ylittäisi käyttäjien sietorajaa.
 
Kaupunginhallitus käsitteli vasta kahta pontta työsuhdematkalipun käyttöönotosta. Toinen viime syksynä hyväksytty ponsi oli ryhmämme esittämä. Kävimme työsuhdematkalipun käyttöönotosta keskustelua myös tämän vuoden budjetista neuvoteltaessa. Vastatessaan ponsiin kaupunginhallitus totesi, että työsuhdematkalipun käyttöönottaminen sopisi luontevaksi osaksi kaupungin uudistuvaa henkilöstöstrategiaa, ja sen käyttöönottoa ollaankin vakavasti harkitsemassa. Keskustan valtuustoryhmä vaatii, että ensi vuoden budjetissa varataan rahoitus työsuhdematkalipun toteuttamiseen.