Matti Vanhanen: Vakautta ei pidä vaarantaa

01.05.2005

Puheenjohtaja ja pääministeri Matti Vanhasen puhe Keskustan vapputilaisuudessa Helsingissä, Kyösti Kallion patsaalla

Vapusta on tullut Suomessa iloinen keväinen karnevaali, jonka ytimessä on kuitenkin kaksi vakavaa asiaa: työ ja opiskelu. Molemmat ovat tänä vuonna hyvin ajankohtaisia aiheita.

Hallituksen vakaa ja määrätietoinen työ tuottaa vähitellen tulosta. Maaliskuussa kirjasimme poikkeuksellisen hyvät uutiset. Työpaikkojen määrä oli lisääntynyt 51 000:lla vuoden takaiseen verrattuna. Suunta on oikea, eikä se synny itsestään. Suomi on nyt ainakin väliaikaisesti päässyt irti EU:n päämarkkinoiden apatiasta. Onnistumisemme on rakentunut erityisesti kolmen tekijän varaan.

Ensimmäinen liittyy suomalaisten osaamiseen. Olemme pitkäjänteisesti kehittäneet eri aloilla osaamistamme maailman muutoksen tarpeiden myötä. Emme ole jääneet kiinni sellaisiin vanhoihin aloihin, jotka kerta kaikkiaan liukuvat palkkatasoltaan halvempiin maihin. Toinen syy liittyy hallituksen talouspolitiikkaan. Hallituksemme käynnisti pitkittyneen laskukauden lopettamiseksi vahvan elvytyksen sekä verokevennyksin että osoittamalla varoja kunnallisiin palveluihin ja mm. perhepoliittisiin etuihin. Tämä elvytys onnistui. Kotimarkkinoiden luottamus tulevaisuuteen on vahva, kotitaloudet uskovat tulevaisuuteen, pk-yritykset kokevat olosuhteet vakaina ja talouden kasvu käynnistyi. Tähän tehtyyn työhön nähden en alkuunkaan ymmärrä, miksi monet kuntalisiä maksavat kunnat, nyt harkitsevat leikkaavansa omaa
kotihoidontukeaan samalla summalla, jolla valtio korotti omaa tukeaan perheille 42 eurolla kuussa. Tällaiseen poukkoiluun ei ole varaa, kun luottamusta talouteen rakennetaan.

Kolmas tekijä Keski-Euroopasta selvästi poikkeavaan taloustilanteeseen liittyy tapaamme suhtautua globalisaatioon. Emme jää murehtimaan sitä, että Aasia ja muut nousevat alueet maailmassa vievät työtä, vaan otamme myös omaksi
hyödyksemme globalisaation etuja. Tästä hyvä esimerkki on Kiinan kauppamme, joka kasvoi viime vuonna lähes 60 prosentilla. Kauppa Kiinan kanssa on meille tasapainossa eli strategia toimii. Jos yrityksemme teettävätkin Kiinassa halvalla työvoimalla suorittavia töitä, niin samalla ne pystyvät hyödyntämään näitä maailman nopeimmin kasvavia markkinoita ja myös Suomesta tuotteiden ja palveluiden vienti Kiinaan on kasvanut. Se tuo meille hyvinvointia ja vahvistaa tärkeimpien yritystemme asemaa maailmankaupassa. Tässä strategiassa meidän on onnistuttava ylläpitääksemme hyvinvointiyhteiskuntamme. Tiedän, että monien
usko välillä hiipuu kun kokoonpanoteollisuudesta kantautuu aina ajoittain - viimeksi vapun alla Ylöjärveltä - kielteisiä uutisia. Silti näiden uutisten oloissakin on nähtävä metsä puilta. ”Maailma muuttui meiltä lupaa kysymättä”, toteaa Jari Sarasvuo uudessa kirjassaan. Muuttuu, pidämme siitä tai emme. Pieneltä ei aina kysytä eikä kukaan muukaan meitä auta ellemme itse ketterästi löydä uutta vaihdetta päälle. Ja sen olemme löytäneet.
 
Myönteisen kehityksen jatkuminen edellyttää kuitenkin sitä, että emme itse pilaa kasvun mahdollisuuksia. Viime syksynä solmittiin poikkeuksellisen pitkäaikainen tulosopimus, joka on luonut talouteemme vakautta ja ennustettavuutta. Tätä vakautta ei nyt pitäisi vaarantaa. Ottamatta muutoin
kantaa ajankohtaiseen työmarkkinatilanteeseen totean vain, että jos yksi tärkeimmistä vientiteollisuuden aloistamme seisahtuu, siinä riidassa on paljon häviäjiä. Suurimpia häviäjiä ovat Suomi ja suomalaiset.

Näissä muutoksissa on tärkeää, että ihmiset kokisivat turvallisuutta. Siksi hallitus antoi esityksen ns. muutosturvasta, jonka avulla luodaan paremmat edellytykset irtisanomistilanteissa ihmisille saada uutta työtä. Tärkeää olisi
myös se, että puhtaasti kotimaisena asiana, johon globalisaatio ei vaikuta eikä auta, työmarkkinoilla kyettäisiin karsimaan sukupuoleen liittyvät erot kustannuksissa ja töiden järjestelyissä.

Kotimaan politiikassa olemme saavuttaneet vaalikauden puolivälin. Hallitus puolusta julkisen talouden vakautta. Sen ovat ulkopuoliset arvioitsijat maininneet yhdeksi tärkeimmäksi Suomen menestyksen tekijäksi. Oppositiossa erityisesti suurin oppositiopuolue Kokoomus on nyt omaksunut kaikille lisää
kaikkea linjan ja lisäksi veroja olisi heidän mielestään laskettava tuntuvasti. Yhtälö ei nytkään toimi.

Vappu on, kuten aluksi totesin, myös opiskelijoiden juhla. Nykyisen hallituksen aikana olemme voineet päättää opintotuen parannuksista ensimmäistä kertaa sitten Ahon hallituksen aikojen. Eduskunta käsittelee parhaillaan uudistuksia, jotka merkitsevät asumislisän vuokrakaton korotusta noin 30 eurolla kuussa ja valtion opintolainan takauksen korotusta 300 euroon kuussa eli 80 eurolla nykyisestä. Lisäksi on tulossa vielä opintolainan verosubventio, joka koskettaa uusia opiskelijoita.

Tämä vaalikausi jääkin historiaan opiskeluun liittyvien suurten muutosten kautena. Samalla kun parannamme opiskelijoiden mahdollisuutta täysipäiväiseen opiskeluun, muutamme myös opintojen järjestelyjä. Pääsykokeissa tullaan siirtymään järjestelmään, joka aikaa myöten parantaa saman kevään ylioppilaiden mahdollisuuksia päästä sisään. Turhia välivuosia karsitaan. Opinnon muuttuvat lisäksi kaksiportaiseksi.

Näiden uudistusten tarkoituksena on aientaa työelämään siirtymistä 1-2 vuodella. Siihen meillä on hyvät mahdollisuudet yltää. Tätä tarvitsemme ikärakenteen muuttuessa. Tämä voidaan myös toteuttaa siksi, että ensi syksynä korkeakouluopintonsa aloittavat nuoret valmistuvat aikanaan maahan, jossa suuret ikäluokat ovat aloittaneet siirtymisensä eläkkeelle. Työpaikan saanti tulee olemaan huomattavasti nykyistä helpompaa. Tämä on valoisa näkymä vappuna 2005.

Näidenkin muutosten tekemiseen tarvittiin Keskustaa hallitukseen. Keskustalaiset ovat aina tottuneet elämässään siihen, että asiat on otettava vastaan sellaisina kuin ne ovat ja toimiin kannattaa ryhtyä mieluummin etuajassa kuin muiden pakottamana jälkijunassa.

Hallitus on käynnistämässä myös kautensa ehkä suurimman uudistuksen, joka liittyy tarpeeseen uudistaa hyvinvointipalvelujen tuottamistapoja. Kunnallisten
palvelujen kohdalla tärkeintä on turvata kykymme rahoittaa palvelut ja turvata laadukkaiden palvelujen tarjonta kaikille suomalaisille kaupungeissa ja maaseudulla. On hyvä totuttautua ajatukseen, että osa palveluista tuotetaan jatkossa useiden kuntien yhteistyönä, osin jopa maakuntatasolla ja
yksityisesti.

Tämäkään muutos ei saa olla uhka kenellekään. Muutos on toteutettava turvallisesti yhdessä kuntien ja niiden henkilöstön kanssa. Hallitukseni on vahvasti palvelujen ja niiden saamisen puolella. Tähän voitte luottaa. Uudistus ei ole mikään leikkausohjelma vaan kuntien palveluihin tullaan tulevaisuudessa käyttämään kasvava määrä rahaa.