Matti Vanhanen: Helsinki - Menestyvä metropoli

12.02.2008

Helsinki – menestyvä metropoli
Kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen on suomalaisen kaupunkipolitiikan lähtökohta

Pääministeri Matti Vanhanen Helsingin elinkeinopäivässä 12.2.2008

Hyvät kuulijat,

Hallitusohjelman keskeisiä tavoitteita ovat työllisyyden kasvu sekä kilpailukyvyn kasvattaminen osaamiseen ja innovaatioihin perustuen. Nämä tavoitteet ovat samalla myös hallituksen kaupunkipolitiikan lähtökohtia. Näiden tavoitteiden saavuttamisesta seuraava hyvinvointi säteilee vastuullisesti toimien koko Suomeen ja kaikille suomalaisille.

Helsingin ja muiden kaupunkiseutujen kehitys luo edellytyksiä hyvinvoinnille koko Suomessa. Edellinen ja nykyinen hallitukseni ovat käynnistäneet monia hankkeita myönteisen kehityksen vahvistamiseksi ja kaupunkiseutujemme aseman turvaamiseksi kansainvälisessä kilpailussa.

Kuntaliiton viime vuoden lopussa ilmestyneessä rakennemuutoskatsauksessa kaupunkiseutujen vahva asema kasvun luojina näkyy. Erityisesti tämä koskee maakuntakeskuksia.

Yllättävä piirre katsauksessa on se, että pääkaupunkiseudun kehitys jää hieman jälkeen koko maan tasosta. Tämä antaa syytä huoleen, sillä pääkaupunkiseudun rooli Suomen kansantalouden veturina on merkittävä. Metropolialueen kansainvälisestä kilpailukyvystä huolehtiminen on tärkeää koko maan hyvinvoinnille. Alueella asuu neljännes Suomen väestöstä ja sen osuus kansantuotteesta on kolmasosa. Helsingin seudun edellytykset toimia kansainvälisesti houkuttelevana alueena ovat muuta maata paremmat ja se on yksi Euroopan innovatiivisimmista alueista. Kansainvälisten kilpailukykymittausten hyvistä sijoituksista huolimatta alueen kyky houkutella ulkomaisia investointeja ja yrityksiä ei ole vielä riittävän hyvä. Alueella on kyllä potentiaalia, mutta sitä ei ole täysimääräisesti kyetty hyödyntämään. Tähän me panostamme yhdessä, kuten tämäkin päivä selkeästi osoittaa.

Kilpailussa menestyäkseen täytyy tehdä jotakin muita paremmin ja usein myös eri tavalla. Se, miten kaupunkipolitiikkaa eri maissa painotetaan, vaihtelee suuresti. Me teemme asioita eri tavalla ja uskoakseni myös paremmin.

Suomalainen kaupunkipolitiikka perustuu ennen kaikkea mahdollisuuksien hyödyntämiseen - toisin kuin Euroopassa yleensä. Keski- ja Etelä-Euroopassa kaupunkipolitiikka nähdään ennen kaikkea heikoimpien kaupunginosien ongelmien hoitamisena.

Sama pätee myös Ruotsiin, jossa suurkaupunkipolitiikka ja vastikään käynnistetty ”urban politik”-hanke keskittyy lähinnä suurimpien kaupunkien lähiöongelmien hoitoon.

Hallituksen metropolipolitiikka

Meillä hallituksen politiikassa metropolialueen merkitys on tiedostettu ja hallitusohjelmassa on ensimmäistä kertaa maininta metropolipolitiikan käynnistämisestä. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä on päättänyt joulukuussa metropolipolitiikan painopisteistä.

Metropolipolitiikan aluerajaukset määritellään asialähtöisesti. Pienimmillään se voi kohdistua yhteen kuntaan, kuten pitkäaikaisasunnottomuuteen vaikuttaminen, mikä koskettaa erityisesti Helsinkiä. Suurimmillaan alue ylittää maakuntarajat, esimerkiksi yhdyskuntarakenteen ja liikenteen kysymyksissä Lohjan, Hämeenlinnan, Lahden ja Porvoon seuduille.

Metropolipolitiikan valmistelu ja toteutus valtionhallinnossa tapahtuu hallinnonalakohtaisesti, mutta perustuu eri sektoreiden yhteistyöhön sekä valtion, alueen kuntien, koulutus- ja tutkimuslaitosten sekä elinkeinoelämän kumppanuuteen. Metropolipolitiikan toteuttamisen välineet päätetään asialähtöisesti. Ne voivat olla esimerkiksi valtion ja kuntien välisiä aiesopimuksia, ohjelmia tai kumppanuushankkeita.

Hallituspuolueet ovat päättäneet hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmässä viidestä metropolipolitiikan kärkihankkeesta:

Ensimmäiseksi asialistalla on ollut valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen aiesopimus riittävän asunto- ja tonttitarjonnan turvaamiseksi. Tähän liittyen päätettiin myös hakea valtioneuvoston asuntopoliittisessa toimenpideohjelmassa erityisesti Helsingin seudun erityiskysymyksiä koskevat ratkaisut.

Aiesopimus valtion ja seudun kuntien kesken on jo allekirjoitettu. Hallitus on iltakoulussaan 30.1. hyväksynyt asuntopoliittisen toimenpideohjelman. Hallitus tukee seudun asuntotuotantoa merkittävällä tavalla. Toivon, että myös seudun kunnat sitoutuvat tosissaan seudun asunto-ongelmien ratkaisemiseksi.

Asuntojen niukkuudesta ja korkeasta hintatasosta on tullut paitsi asukkaiden, myös yritysten näkökulmasta alueen kilpailukyvyn haittatekijä. Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen puute vaikeuttaa työvoiman saantia, mikä on todettu mm. tuoreessa Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportissa. Joissakin maailman suurkaupungeissa, esimerkiksi Singaporessa, on oivallettu, että laaja ja kohtuuhintainen asuntotarjonta tarkoittaa suoraa kansainvälistä kilpailuetua alueen yrityksille, kun näiden ei tarvitse maksaa työntekijöilleen korkeat asumiskulut kattavaa ylikorkeaa palkkaa.

Tässä yhteydessä haluan ottaa esille Helsingin, Vantaan ja Sipoon välisen osakuntaliitoksen avaamat mahdollisuudet Helsingille lähivuosina. Kannustan Helsinkiä ripeisiin toimiin alueen kehittämiseksi ja siihen kohdistuvien myönteisten odotusten lunastamiseksi. Kannustan myös kaupunkia suosimaan alueen kehittämisessä matalaa ja ihmisläheistä rakentamista viheralueita suosien. Pyydän, että Helsingin kaupunki ottaisi huomioon alueen kehittämisen suunnittelussa työpaikkojen sijoittamisen alueelle. Uudenlaisessa yhteisössä kodit ja työpaikat voisivat sijaita lähellä toisiaan.

Toiseksi on päätetty sovittaa seudun keskeiset maankäyttöratkaisut ja liikenneinvestoinnit yhteen tiiviimmin muun muassa uudistamalla pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan perustuva aiesopimus. Uusi aiesopimus on tarkoitus tehdä sen jälkeen, kun hallitus saa valmiiksi keväällä eduskunnalle annettavan liikennepoliittisen selonteon.

Ympäristöhaasteisiin vastaaminen, erityisesti ilmastonmuutoksen hillintä, on Helsingin seudulla erityisen tärkeää suuren väestömäärän vuoksi. Alueella on selkeä tarve koko työssäkäyntialueen kattavan toimivan ja ekologisesti kestävän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiseen.

Olen esittänyt käyttöön otettavaksi uudenlaista työsuhdematkalippua. Se voisi olla osa palkkaa tai palkan lisä. Työnantaja maksaisi edun.

Valtio päättäisi vain lipun verokohtelusta. Lippu voisi olla osa työmarkkinasopimuksia ja se olisi nykyistä työsuhdematkalippua kannustavampi. Työsuhdematkalippu olisi joustava ja käyttäjäystävällinen kaupunkiseutujen haasteisiin eri tavoin mahdollisuuksia avaava uusi ratkaisuvaihtoehto.

Toki ehdotukseni taustalla ovat myös liikenteeseen kohdistuvat ilmastovelvoitteet.

Kolmanneksi on päätetty tukea metropolialueen kilpailukykystrategian valmistelua ja toteutusta valtion ja seudun kuntien yhteistyöllä innovaatiopolitiikassa, osaamisen kehittämisessä, osaavan työvoiman saannin varmistamisessa ja ulkomaisessa markkinoinnissa. Valtio tukee yhdessä elinkeinoelämän kanssa perustettavaa innovaatioyliopistoa merkittävällä summalla.

Innovaatioyliopisto on tiedeyhteisön, elinkeino- ja kulttuurielämän sekä valtion yhteishanke. Joulun alla hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta sopi, että valtio varautuu uuden yliopiston säätiövarallisuuden muodostamiseen yhteensä 500 miljoonalla eurolla vuosina 2008-2010. Edellytyksenä on, että muut rahoittajatahot osoittavat säätiölle vähintään 200 miljoonaa euroa.

Neljänneksi pääkaupunkiseudulle on päätetty laatia ja toteuttaa kohdennettu maahanmuuttopoliittinen ohjelmakokonaisuus valtion ja seudun kuntien yhteistyönä. Se sisältää työperäisen maahanmuuton edistämisen ja julkisen ja kolmannen sektorin edellytysten vahvistamiseen liittyviä toimenpiteitä maahanmuuttajien työvoimaresurssin hyödyntäjinä. Siihen sisältyy myös pilottiohjelma maahanmuuttajien kotouttamisen ja työllistymisen edistämiseksi.

Hallituksen maahanmuuttopoliittisena tavoitteena on kehittää aktiivista, kokonaisvaltaista ja johdonmukaista politiikkaa, joka ottaa täysipainoisesti huomioon niin työvoiman tarpeen, maahanmuuttajien moninaiset lähtökohdat kuin kansainväliset sitoumukset. Aktiivisen työperusteisen maahanmuuton korostamisen taustalla on työvoiman kasvava niukkuus, joka koskettaa erityisesti pääkaupunkiseutua.

Puolet Suomessa asuvista ulkomaiden kansalaisista asuu tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla ja muuttovoitosta valtaosa muodostuu maahanmuutosta.

Viidenneksi on päätetty laatia pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma sekä lähiöohjelma, jossa luodaan sosiaalista eheyttä vahvistavia toimenpiteitä. Valtio osallistuu pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen tukemalla useita konkreettisia pääkaupunkiseudun kuntien ja muidenkin toimijoiden hankkeita. Tavoitteena on pitkäaikaisasunnottomuuden puolittaminen v. 2011 mennessä ja poistaminen v. 2015 mennessä.

Sosiaalista eheyttä tuetaan myös valmisteilla olevan lähiöohjelman kautta.

Hyvät kuulijat,

Tämä sosiaalisen eheyden teema ei meillä ole tähän asti ollut niin vahvasti esillä kuin muualla Euroopassa. Sosiaalinen eheys on ollut suomalaisen yhteiskunnan vahvuus, joten kaupunkipolitiikassa on voitu keskittyä kasvun luomiseen eikä kalliisiin korjaaviin toimenpiteisiin. Suomessa on läpi vuosikymmenien ja monien rakennemuutosten pystytty laajassa kansallisessa yhteisymmärryksessä estämään asuinpaikkaan tai perhetaustaan perustuvaa ylisukupolvista sosiaalisten ongelmien kärjistymistä. Hyvinvointiyhteiskuntamme on vakaalla pohjalla.

Metropoli osana Itämeren aluetta

Helsingin metropolialue on Suomen solmu eurooppalaiseen ja globaaliin kaupunkiverkkoon. Samalla se on kansallisen kaupunkiverkon kulmakivi. Muut suomalaiset kaupunkiseudut tarvitsevat metropolia veturiksi osaamisperusteisessa aluekehityksessä, mutta se voi myös saada muista kaupunkiseuduista kaikupohjaa roolilleen osaamis- ja innovaatiojärjestelmän vahvimpana kansainvälisenä solmuna sekä johtavana tietointensiivisten liike-elämän palveluiden tuottajana. Metropolialueen rooli innovaatioiden solmukohtana ja välittäjänä on nousemassa yhtä tärkeäksi kuin ideoita tuottavana alueena toimiminen. Tästä vuoropuhelusta syntyvät myönteiset vaikutukset täytyy kyetä kanavoimaan koko Suomen eduksi.

Kilpailu yrityksistä ja ihmisistä kaupunkiseutujen välillä on jatkuvaa. Itämeren alue muodostaa tulevaisuudessa yhä vahvemman poliittis-taloudellisen kokonaisuuden. Itämeren aluetta leimaa vastakohtien liitto, jossa pohjoismaiden tietotalouksiksi kehittyneet hyvinvointiyhteiskunnat ja nopeat Baltian taloustiikerit toimivat tehokkaassa rinnakkaiselossa.

Itämeren alue onkin yksi potentiaalisimmista laajoista Euroopan ytimen ulkopuolisista kasvualueista. Se on sekä Euroopassa että globaalisti uniikki ja kiinnostava talouksien eritahtisuudesta, erilaisuudesta ja täydentävyydestä johtuen.

Suomen ja metropolialueen kilpailuetuna ovat osaava työvoima, turvallisuus ja yhteiskunnallinen vakaus. Helsingin on oltava houkutteleva yrityksille ja osaavalle työvoimalle. Haasteena Itämeren piirissä on, että talousalueen integroitumisen myötä pääkonttorit löytyvät usein Tukholmasta tai Tallinnasta. Kööpenhamina-Malmö-kaksoiskaupunki eli Juutinrauman alue on esimerkki jo päivittäin tiiviisti toimivasta verkostosta, joka kiinnostaa useita kansainvälisiä yrityksiä. Vaikka kilpailukykymittauksissa Suomi on pärjännyt hyvin, ainoa metropolialueemme ei kuitenkaan ole ollut kaikkein kiinnostavimpien kohteiden piirissä yritysten sijaintipäätöksissä. Tulevaisuus tarjoaa kuitenkin monia mahdollisuuksia, joihin aiomme tarttua.

Itämeren talousalue ja Helsinki sen osana saavat jatkuvasti lisää huomiota. Tuoreina avauksina tästä on kaksi esimerkkiä: EU:n käynnistämä hanke Itämeri-strategian luomiseksi on vahva osoitus Itämeren piirin kiinnostavuudesta. Toinen esimerkki on yhdessä Viron pääministeri Andrus Ansipin kanssa kesäkuussa 2007 sopimamme selvitys, jossa tarkastellaan maiden välisiä suhteita. Selvitysmiehinä toimivat Suomen entinen Tallinnan-suurlähettiläs Jaakko Blomberg sekä Viron puolelta Gunnar Okk Pohjoismaiden investointipankista. Selvitysmiesten tehtävä on pohtia, miten Suomi ja Viro voivat vastata globalisaation haasteisiin ja samalla ottaa huomioon EU:n Lissabonin strategian tavoitteet. Yhteistyön aloista ovat erityisesti esillä tiede, teknologia ja innovaatiot. Tuen voimakkaasti näitä pyrkimyksiä.

Ympäristö ja ilmastonmuutos agendalle

Samalla kun kaupunkiseudut kilpailevat keskenään, on asioita, jotka vaativat erittäin tiivistä yhteistyötä. Tällainen esimerkki on yhteiset ponnistukset Itämeren ympäristön parantamiseksi. Helsinki on ollut aktiivisesti mukana yhteisissä hankkeissa esimerkiksi Pietarin jätevesien puhdistamiseksi.

Ympäristöseikat ja ilmastonmuutos tulevat vaikuttamaan yhä enemmän kaupunkiseutujen kehittämiseen ja liikkumisen elämäntapaan.

Hallitusohjelman suurena tavoitteena on vastata ilmastonmuutoksen haasteisiin. Kaupunkipolitiikassa näitä tavoitteita voidaan tukea kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen eheyttämisellä ja joukkoliikennettä kehittämällä. Hallitusohjelmassa luvataan, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelain mukaisten kaupunkiseutusuunnitelmien arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota suunnitelmien sisältöön ja niiden toteutumiseen sekä yhdyskuntarakenteen eheytymiseen. Suurten kaupunkien joukkoliikenteen kehittämiseen on myös luvassa tukea. Nämä elementit ovat kaupunkiseutujen kehittämisen kannalta uusia avauksia.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä laaditut kaupunkiseutusuunnitelmat on arvioitu ja keväällä seuduille tullaan antamaan palaute suunnitelmista. Erityistä huomiota tullaan kiinnittämään Helsingin seudun yhteistyön sujuvuuteen. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä totesi joulukuussa 2007, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eteneminen seudulla on tärkeää metropolipolitiikan tavoitteiden toteutumiselle. Uudistuksesta eduskunnalle vuonna 2009 annettavan selonteon valmistelussa arvioidaan seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisen edistymistä, kuntayhteistyön esteitä sekä lainsäädännön kehittämistarpeita. Selonteon yhteydessä ratkaistaan tarvittavat jatkotoimenpiteet. Valtio tulee osana metropolipolitiikkaa seuraamaan tiiviisti niin pääkaupunkiseudun kuin koko Helsingin seudun kuntien yhteistyön etenemistä ja ryhtyy tarvittaessa tarpeelliseksi katsomiinsa toimenpiteisiin.

Julkisen talouden näkökulmasta merkittävimmät hyödyt kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa on saavutettavissa suurten kaupunkien palveluita uudistamalla. On selvää, että uudistuksen edetessä hallitus tulee kiinnittämään palvelurakenteiden uudistamiseen erityistä huomiota.