Mari Kiviniemi: Helsinki osa eurooppalaista suurkaupunkien verkostoa

13.02.2008

Helsingin kansainvälisen toiminnan strategia 2008

Valtuuston ryhmäpuhe 13.2.2008
Mari Kiviniemi


Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Kansainvälisen toimintaympäristömme muuttuminen asettaa Helsingin kaupungin toiminnalle uusia haasteita. Käsittelyssämme oleva strategia on hyvä osoitus siitä, että otamme haasteen tosissamme. Kv-toimintamme strategisten painopisteiden ja toimintaperiaatteiden uudelle kokonaistarkastelulle on todellakin tarvetta. Samoin kuin olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että hallintokeskukseen perustetaan uusi kansainvälisen toiminnan osasto.

Aikaisempina vuosikymmeninä nimenomaan Helsingin merkitys kansainvälisessä toiminnassa verrattuna esimerkiksi Suomen muihin alueisiin on ollut vielä nykyistäkin keskeisempi.

Teknologian kehittyminen, liikenne- ja viestintäyhteyksien huima parantuminen ja ylipäänsä maailman muuttuminen ovat johtaneet siihen, että Helsinki ei enää ole maamme ainoa portti muuhun maailmaan. Mutta olemme kuitenkin kiistatta se tärkein ja keskeisin. Painoarvomme on globalisoituvassa toimintaympäristössä kasvanut entistäkin suuremmaksi. Kyse on tietenkin koko pääkaupunkiseudusta.

Keskustan valtuustoryhmän mielestä onkin ollut erittäin tarpeellista ottaa kansainvälisen toiminnan strategiaan vahva seudullinen näkökulma. Samalla tavalla kuin muillakin politiikan osa-alueilla tässäkin pääkaupunkiseudun syvällinen yhteistyö on ainoa oikea toimintatapa.

Seudullisuuden lisäksi myös kansallisen kumppanuuden korostaminen on tarpeellinen muutos aiempaan. Hyvä niin, sillä Helsingin kannattaa toimia hyvässä yhteistyössä muiden kansainvälistymistä edistävien tahojen kanssa. Tähän tarjoutuu erinomainen mahdollisuus siksi, että hallitusohjelmassa on nyt ensimmäistä kertaa maininta erityisestä metropolipolitiikasta. Eikä se, kuten toimenpiteistä jo huomaa, tule jäämään pelkäksi hallitusohjelmakirjaukseksi. Huomenna valtioneuvosto hyväksyy istunnossaan asuntopoliittisen toimenpideohjelman vuosille 2008-2011 ja innovaatioyliopiston rakentaminen on täydessä vauhdissa.

Hallituksen politiikka kohdistuu metropolialueen maankäytön, asumisen ja liikenteen, elinkeinopolitiikan, kansainvälisen kilpailukyvyn, monikulttuurisuuden, maahanmuuton, kaksikielisyyden sekä sosiaalisen eheyden kysymyksiin. Ja siten se osaltaan vie vahvasti eteenpäin myös tämän strategian keskeisiä tavoitteita ja visiota.

Arvoisa puheenjohtaja,

Strategia visioi Helsingistä tieteen, taiteen, luovuuden sekä hyvien palvelujen voimaan perustuvan maailmanluokan innovaatio- ja liiketoimintakeskuksen. Meidän pitää olla maailman mittakaavassa kilpailukykyinen kaupunki. Työtä tavoitteeseen pääsemiseksi on tehtävä koko ajan. Strategiassa tavoitteiden saavutusvuodeksi asetetaan vuosi 2025. Se on itse asiassa aivan liian kaukana. Meidän pitää pystyä parempaan.

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi meidän on pidettävä huolta ja jatkuvasti kehitettävä vahvuuksiamme, kuten osaamista, kilpailukykyä ja ainakin jo osin erinomaisia liikenneyhteyksiä. Lisäksi erityistä huomiota on kiinnitettävä heikkouksien karsimiseen eli työvoiman saatavuuteen ja monikulttuurisuuteen.

Vahvuuksien kehittämisessä keskeinen alue on yhteinen innovaatiopolitiikka, joka integroi alueen eri osien osaamisen rakenteita toisiinsa ja selkeyttää osaamisen työnjaoksi metropolialueella. Alueen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen oikeanlainen työnjako tukisi myös innovaatioympäristöä.

Alueen innovaatiopolitiikkaa tulee jatkossakin tukea laajalla elinkeinopolitiikalla, jossa erityistä huomiota kiinnitetään kilpailukykyyn ja palveluliiketoimintaan. Näiden lisäksi metropolialueella on vahvuuksia luovien alojen kehittämisessä. Luovat alat ja kulttuuri ovat paitsi tärkeä tuotantoala, myös keino kansainvälisen näkyvyyden ja vetovoiman kasvattamiselle.

Strategiassa kiinnitetään aivan oikein huomiota siihen tosiasiaan, että metropolialueemme ei ole kaikkein kiinnostavimpien kohteiden piirissä ulkomaisten yritysten sijaintipäätöksissä. Tämän suuntauksen kääntämiseen Itämeren ja Suomenlahden talousalueiden merkityksen kasvaminen varmasti auttaa. Mutta meidän on huolehdittava kaupunkina myös siitä, että yritykset, kaiken kokoiset suomalaiset ja myös kansainväliset, tuntevat olonsa tervetulleiksi Helsinkiin. Jos yrittäjyysilmapiiri on kohdallaan, sillä on heijastusvaikutuksia.

Myös kaupungin palveluiden tuottamisessa meidän on otettava entistä rohkeammin yksityiset yritykset mukaan tuotantoon. Samoin uutta teknologiaa on hyödynnettävä. reippaasti. Tavoitteena on oltava, että Helsingin kaupungin toimintatapoja tullaan niiden edistyksellisyyden vuoksi katsomaan kauempaakin. Kysymys on siitä olemmeko modernien, sähköisten palveluiden 2000-luvun kaupunki vai olemmeko vielä helmitaulujen ja paperilomakkeiden aikakaudella.

Liikenneyhteyksien osalta toiveet kääntyvät paitsi pääkaupunkiseudun yhteistyöhön myös valtiovallan puoleen. Toimiva joukkoliikenne, erinomaiset yhteydet maailmalle niin itään kuin myös etelään ja edelleen Rail Baltican kautta Manner-Eurooppaan ovat välttämättömiä kansainvälisen aseman parantamisessa. Liikennejärjestelyt ovat myös ympäristökysymyksiä. Kun kestävän kehityksen mukainen Rail Baltica ulottuu kiinteänä raideyhteytenä Helsinkiin, olemme vain 10-12 tunnin päässä Berliinistä. Tulevaisuuden valttimme on ympäristöstään vastuuta kantava kaunis eurooppalainen pääkaupunki.

Haasteista keskeisin on kilpailu osaavasta työvoimasta. Kuten strategiassa tuodaan esiin, Helsingin seudulla tarvitaan vuosien 2000-2015 aikana reilut 260 000 uutta työntekijää. Me siis todella tarvitsemme ulkomaalaisia työntekijöitä ja heidän osaamistaan. Monikulttuurinen Suomi ja Helsinki on tulevaisuudessa sekä voimavara että välttämättömyys. Keskustan valtuustoryhmä korostaa kansainvälisen työvoiman tarvetta ja koko perheen yhä parempaa kotouttamista sekä kouluttamista tasa-arvoisen hyvinvointiyhteiskunnan ja palveluiden laadun turvaamiseksi. Tavoitteena on turvallinen ja luotettava yhteiskunta, mikä puolestaan houkuttelee tänne lisää kansainvälistä osaamista ja yrityksiä.

Strategiassa on linjattu viisi konkreettista toimenpidettä ulkomaalaisten kotouttamiseksi. Keskustan valtuustoryhmä pitää erityisen tärkeänä riittävän kielikoulutuksen järjestämistä, jolloin osallistuminen työmarkkinoille helpottuu. Myös meidän suomalaisten monikulttuurisuuskoulutukseen on kiinnitettävä huomiota. Tarvetta on totisesti, kun osalle valtuutetuistakin on vaikeaa hyväksyä sitä, että muualla kuin Helsingissä syntyneet syntyperäiset suomalaiset vaikuttavat tämän oman kotikaupunkimme politiikkaan.

Arvoisa puheenjohtaja,

Strategiassa hahmotellun vision tavoittamisessa kyse on pitkälti siitä, miten Helsingin seutu pystyy kilpailemaan innovaatioista, investoinneista ja osaavista ihmisistä Euroopan, Aasian ja Amerikan kasvukeskusten kanssa. Helsingin asemaa tuleekin verrata Suomenlahden ja Itämeren merkittäviin liikenne- ja kauppakaupunkeihin, mutta vertailukohteita on haettava myös kauempaa, kuten strategiassa tehdään.

Keskustan valtuustoryhmän mielestä Helsingillä on vetovastuu koko Suomen menestyksessä. Pääkaupungin on kyettävä toimimaan osana eurooppalaisten suurkaupunkien verkostoa ja siten luotava niihin entistä toimivampia yhteistyömuotoja. Yhteistyön tiivistäminen Tallinnan kanssa on luonteva ja tarpeellinen lisä Itämeren alueen kanssakäymiseen. Yhdessä Tallinnan ja Pietarin kanssa Helsingillä on mahdollisuus nousta Suomenlahden talousalueen johtovoimaksi.