Mari Kiviniemen puheenvuoro pääkaupunkiseudun valtuustojen yhteiskokouksessa 22.5.

22.05.2006

Pääkaupunkiseudun valtuustojen yhteiskokous 22.5.2006
Keskustan ryhmäpuheenvuoro, Helsingin kaupunginvaltuutettu Mari Kiviniemi

Hyvät valtuutetut, arvoisat kuulijat,
 
On erittäin hienoa, että olemme pääkaupunkiseudun yhteistyössä päässeet vihdoin näin pitkälle. Alueen poliittisten päättäjien vuoropuhelu on vuosien saatossa ollut aivan liian vähäistä. Yhteistyön tiivistämistä todella tarvitaan, sillä palvelut ja palveluvaateet pääkaupunkiseudulla eivät tunne hallinnon rajoja.
 
Kovin hyviä tyylipisteitä emme kuitenkaan yhteistyön tiivistämisestä ansaitse. Valtiota mekin tarvitsimme yhteistyön käynnistäjäksi. Pakkoliitosten vastustaminen ja nihkeys yhteistyölle eivät siis ole pelkästään maakuntien kuntapäättäjien ominaispiirre. Osaamme mekin olla nurkkakuntaisia.
 
Keskustan pääkaupunkiseudun valtuustoryhmien mielestä alueen kuntien yhteistyössä tarvitaan nyt ennakkoluulottomuutta ja uudistusmieltä. Yhteistyösopimus tarjoaakin uudenlaiselle kumppanuudelle hyvän pohjan. Kannatamme sen hyväksymistä. Sopimukseen on sisällytetty olennaisimmat yhteistyöhankkeet ja toimenpiteet, se on työohjelma niistä asioista, joita ryhdymme yhdessä tutkimaan ja selvittämään, ei vielä lopullinen päätös esimerkiksi kaupunkien välisistä maanvaihdoista, joiden jatkotyöstöä varten Keskusta ilmaisee jo nyt varauksellisen suhtautumisensa.
 
Linjaukset pääkaupunkiseudun kilpailukyvyn parantamisesta, maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisestä sekä hyvinvointipalvelujen parantamisesta ja palvelutuotannon tehostamisesta ovat kannatettavia. Myönteistä on myös se, että pääkaupunkiseudun neuvottelukunnan toimintaa tehostetaan ja sen poliittista edustavuutta parannetaan.
 
Poliittista tahtoa tarvitaan, jotta saamme todellisia, ihmisten arkea helpottavia päätöksiä aikaan. Vuoden 2008 aikana tapahtuva arviointi on siksi ratkaisevan tärkeä. Tuloksia on yksinkertaisesti synnyttävä.
 
Keskustan valtuustoryhmät korostavat yhteistyön tiivistämisessä kolmea näkökohtaa. Ensinnäkin kyse on ensisijaisesti palvelu-uudistuksesta eli tavoitteen palveluiden laadun ja saatavuuden paranemisesta on onnistuttava. Toiseksi demokratiaa on kaikilla päätöksenteon ja osallistumisen tasoilla tuettava ja kolmanneksi haluamme rakentaa selkeän tulevaisuusvision ja -suunnitelman pääkaupunkiseudun metropolialueelle.
 
Palvelutuotannon parantamisesta emme selviä pelkästään kaupunkien voimin. Yksityiset yritykset ja kolmas sektori ovat jo nyt vahvasti mukana palvelujen tuottamisessa ja tätä suuntausta on syytä vahvistaa. Pääkaupunkiseudulla on tarpeeksi isot yksityisten palvelujen markkinat, joiden edistämisessä kunnilla on tilaajana merkittävä rooli. Tarvitsemme toki osaamisen kehittämistä palveluiden ulkoistamisessa samoin kuin selkeät tilaaja-tuottaja-mallit. Paremmin on myös hyödynnettävä valtion tarjoamat mahdollisuudet kuten sosiaalialan palvelusetelit. Tarvetta olisi myös laajentaa niiden käyttöä terveydenhuoltoon ja muihin palveluihin.
 
Vastuu palveluiden järjestämisestä kuuluu kunnille tai kuntayhteenliittymille. Pidämme tärkeänä myös sitä, että kaupunkien välillä yhteistyötä tiivistettäessä ja uusia toimintatapoja kehitettäessä henkilöstö ei joudu heittopussin rooliin. Lisäksi on huolehdittava siitä, että annamme tilaa uusille vaihtoehdoille ja innovaatioille. Oikeus järkevästi järjestettyihin palveluihin kuntarajoista riippumatta on alueemme kansalaisille tärkeä valinnanvapaus-, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustavoite.
 
Toinen lähtökohtamme se, että Helsinki metropolialueena ei pysy pitemmän päälle hyväksyttävänä ja kasassa vain kilpailukykyä ja innovatiivisuutta korostamalla, vaan se tarvitsee käytännön toimintaan vaikuttaviksi arvoikseen myös kansalaisnäkökulman: kansanvaltaisuuden, yhteisöllisyyden ja osallisuuden. Demokratia on tekemistä ihmisten kanssa asukkaita kuunnellen. Suuri kaupunkikin voi olla ja sen pitää olla yhteisöllinen. Meidän on pystyttävä parantamaan päätöksenteon asukaslähtöisyyttä.
 
Kolmas lähtökohtamme on rakentaa pääkaupunkiseudun tulevaisuusvisio. Kyse on siitä, miltä metropolialueemme näyttää vuosikymmenten kuluttua. Tämä visio on mahdollista luoda ja toteuttaa kunnolla vain jos valtio ja Helsingin seudun muutkin kunnat ovat yhteistyössä mukana. Kehitystyössä pääkaupunkiseutu on rinnastettava muihin eurooppalaisiin metropolialueisiin – ei maamme muihin kaupunkikeskuksiin. Tämän alueen menestyminen on kiistatta koko Suomen etu.