Keskustan valtuustoryhmä vaatii uusia palvelujen tuottamistapoja

02.11.2005

Terhi Peltokorpi
Helsingin Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtaja

Vuoden 2006 talousarviokeskustelu kaupunginvaltuusto 2.11.05

Keskustan valtuustoryhmä vaatii uusia palvelujen tuottamistapoja
 
Keskustan valtuustoryhmä toivoo, että tämä käsiteltävä budjetti olisi nykyisen tyylisen budjettiprosessin viimeinen budjetti, ryhmämme odottaa jo nyt mielenkiinnolla tulevien vuosien budjettien valmistelua. Olemme tyytyväisiä kaupunginjohtajan myönteisistä linjauksista valtuuston budjettivallan kasvattamisessa. Keskustan valtuustoryhmä uskoo, että valtuuston mahdollisuudet vaikuttaa toiminnan suuntaamiseen paranevat jos valtuusto pääsee linjaamaan strategisia tavoitteitaan jo talousarvioraamien laatimisvaiheessa, pitkällä tähtäimellä. Tähän mennessä budjetti on liian usein sisältänyt isojakin yllätyksiä, joista valtuutetuilla ei ole ollut välttämättä riittävästi tietoa päätöksiä tehdessään ja raamit ovat sitoneet välillä lautakuntien kädet liian tiukasti. Numerot ja muutaman lauseen kirjaukset eivät ole kertoneet kaikkea.
Helsingin kaupungin talous tasapainottuu edelleen aikaisempiin vuosiin verrattuna. Olemme onnistuneet ainoana suurena kaupunkina supistamaan toimintakuluja jo toisena vuonna peräkkäin. Kuntatalouden menojen kasvulukuja arvioidessa voi todeta, että vaikka Helsinki tuottaa edelleen lähes kaikki palvelunsa kalleimmalla hinnalla asukasta kohti niin kuntapalvelukustannusten kasvuprosentteja emme ole olleet nostamassa. Helsinki on onnistunut haasteellisissa tilanteissa. Hoitotakuu on toteutunut meillä hyvin ja monet toimintatapojen muutokset yhdessä suurpiirien purkamisen kanssa ovat olleet tasa-arvoistamassa eri alueilla asuvien kaupunkilaisten asemaa palvelujen käyttäjinä.
Voimme todeta, että kustannuskasvun hillitsemisestä huolimatta helsinkiläiset saavat edelleen monessa suhteessa laadukkaita ja monipuolisia palveluja, mutta emme vieläkään voi jäädä lepäämään laakereilla, vaan meidän on jatkettava edelleen kehittämistyötä ja etsittävä parempia ja kustannustehokkaampia tapoja tuottaa kulloisenkin tarpeen mukaiset palvelut kuntalaisille. Viime aikoina jatkuvasti puheena ollut kunta- ja palvelurakennehankekin velvoittaa meitä toimimaan. Pääkaupunkiseudun kuntien välistä yhteistyötä pitää edelleen tiivistää suunnittelukaudella ja tavoitteena on oltava asukkaiden mahdollisuus käyttää palveluja myös oman kotikuntansa rajojen ulkopuolella kuitenkin niin, että kustannuksista vastaa asukkaan kotikunta.
Helsingin verotulojen kehitys sen sijaan on ollut huolestuttavaa. Olemme olleet parin vuoden ajan muuttotappiokunta ja verotulojen kasvu on ollut ennakoitua heikompaa. Kaupunkimme onkin kiinnitettävä jatkossa yhä enemmän huomiota siihen, miten voimme houkutella sekä yrityksiä, että erityisesti nuoria lapsiperheitä pysymään Helsingissä ja sitoutumaan kaupunkiimme. Tämän vuoden muuttotappioennusteet näyttävät onneksi vielä nyt viime vuosia lohdullisimmilta. Helsingin on kehitettävä omaa elinkeinopolitiikkaansa. Ryhmämme on todettava, että sen kehittäminen olisi huomattavasti helpompaa jos pääkaupunkiseudun neljä kuntaa olisivat yksi kunta ja meidän ei tarvitsisi kilpailla yritysten sijaintikuntaan tuomista verotuloista naapurikuntien kesken. Tällöin voisimme suunnitella yhtenäisellä alueella myös maankäyttöä nykyistä järkevämmin.
Keskustan valtuustoryhmä kannattaa pääkaupunkiseudun ja valtion välisen yhteistyön tiivistämistä. Valtiovalta on kirjannut jo Paras-hankkeen lähtökohtiin pääkaupungin erityisaseman ja merkityksen maan veturina ja seudun merkitys Suomen kilpailukyvyn ylläpitäjänä on tunnustettu. Keskustan valtuustoryhmä toteaa tyytyväisenä, että Vanhasen hallitus ei ole päätöksillään heikentänyt pääkaupunkimme taloudellista tilannetta ja uusi kustannusneutraalisti tehtävä valtionosuusjärjestelmäkin tuo jatkossa ennakkolaskelmien mukaan Helsingille viisi miljoonaa euroa suuremmat valtionosuudet.
Kaupunginhallitusryhmien välisissä budjettineuvotteluissa tehtiin merkittäviä lisäyksiä useisiin budjettikohtiin. Budjettineuvottelujen sujuminen hyvässä hengessä kertoo eri ryhmien sitoutumisesta ja halusta parantaa niitä palveluja, joissa on havaittu rahan niukkuutta tai muita ongelmia. Ryhmämme oli erityisen tyytyväinen lasten päivähoitoon ja vanhusten ja lapsiperheiden palveluihin tehdyistä lisäyksistä sekä joukkoliikenteen tariffituen korotuksesta. Toivomisen varaakin jäi vielä, mutta lautakunnissa virastojen sisäisessä päätöksenteossa voidaan vielä korjata osa epäkohdista. Esimerkiksi sosiaalivirastossa olisi syytä saada aikaan toimintatapojen muutoksilla liikkumavaraa.
Keskustan ryhmä nosti budjettineuvotteluissa esille myös työsuhdematkalipun tarjoamisen kaupungin omille työntekijöille työsuhde-etuna. Esitimme, että työntekijöille annettaisiin mahdollisuus vaihtaa osa rahapalkastaan työsuhdematkalippuun. Menettely olisi kannattava sekä työntekijöiden, että kaupungin kannalta. Työntekijät saisivat matkalipun edullisemmin kuin hankkimalla sen itse ja kaupunki voisi kirkastaa kuvaansa työnantajana, jolle ympäristöarvotkin ovat tärkeitä sekä parantaa myös omin konkreettisin toimin joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Esille nostamastamme asiasta todettiin, että sillä ei olisi budjettivaikutuksia ja valtuusto oli juuri hyväksynyt yksimielisesti tekemäni ponnen asiasta, niin asiaan palataan uudelleen myöhemmin. Tulkintamme asiasta on, että muut poliittiset ryhmät tuntuivat kannattavan esitystämme ja toivommekin, että me tekisimme Helsingissä yhtä viisaita ratkaisuja asian suhteen vielä tänä vuonna, kuin Tampere on jo tehnyt ja kaupunki voi tarjota jatkossa työntekijöille työsuhdematkalippua!
Lasten päivähoitoon saatiin budjettineuvotteluissa huomattava lisäsatsaus. Ryhmämme odottaa, että sosiaaliviraston halukkuus kehittää kaikkia hoitomuotoja tasa-arvoisesti lisääntyy. Lasten kotihoidon tuen perusosaa nostettiin 42 eurolla kuussa tämän vuoden alusta. Lapsiperheissä päätöstä oli odoteltu jo kymmenisen vuotta. Keskustan valtuustoryhmä on erittäin tyytyväinen siihen, että kotikaupungissamme ei ole seurattu Vantaan esimerkkiä leikata vastaavaa summaa samaan aikaan kunnan omasta kuntalisästä. Nyt Vantaa on ottamassa vielä yli kaksivuotiailta kuntalisän kokonaan pois säästääkseen päivähoitokustannuksissa. Ryhmämme mielestä meidän pitäisikin seurata Espoon linjaa, Espoossahan suunnitellaan kotihoidon tuen kuntalisän korotusta ja yksityisen hoidon tuen kuntalisät ovat jo nyt aivan toisella tasolla kuin meillä.
Kotihoito ja yksityinen päivähoito tulevat kunnalle huomattavasti julkista päivähoitoa edullisimmiksi. Vantaalla valittua toimintalinjaa ja varsinkin sen perusteluja on todella vaikea ymmärtää kun kotihoidon edellytyksiä kavennetaan kalliimman julkisen palvelun vääjäämättä sen seurauksena kasvaessa ja kuvitellaan saatavan aikaan näin säästöjä kustannuksissa. Osassa kunnista kotihoidontuen kuntalisää maksetaan kaikille alle kouluikäisille lapsille tai isommista sisaruksista maksetaan sisaruskorotusta. Tällä vähennetään huomattavasti painetta julkista päivähoitoa kohtaan. Kouluikään saakka järjestetty kotihoidon oma Helsinki-tuki olisikin yksi kokeilemisen arvoinen keino lapsiperheiden pysyttämiseksi pääkaupungissa. Alkuun voisi päästä vaikka nostamalla 2 - 3-vuotiaiden kuntalisän samansuuruiseksi kuin se on nyt alle 2-vuotiailla tai alkamalla maksaa isommista sisaruksista kuntalisään sisaruskorotusta.
Budjettineuvotteluissa kävimme vääntöä lapsiperheiden kotipalvelujen parantamisesta. Ryhmämme halusi kotipalveluihin lisää rahaa, jotta pääsisimme välttämättömien kotipalvelujen tarjonnassa edes tyydyttävälle tasolle. Tällä hetkellä sadasta kotipalvelun työntekijän vakanssista 20 on täyttökiellossa. Ryhmämme mielestä sosiaalivirastossa olisikin varauduttava ensi vuonna noiden 20 vakanssin täyttämiseen. Esitämmekin seuraavan ponnen.
Hyväksyessään vuoden 2006 talousarvion kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuudet ehkäistä lapsiperheiden ongelmien syntyä kehittämällä kotikäyntejä ja kotipalvelua niin, että helsinkiläiset perheet saavat tukea tilanteen muuttuessa äkillisesti kotona tai vanhempien jaksamisen vaarantuessa.
Sosiaalitoimen kotipalveluresurssit ovat olleet tarpeeseen nähden niukat myös ikäihmisten kotipalvelujen puolella, toisaalta kotihoitoyksikön perustaminen on ollut haasteellinen. Keskustan ryhmän mielestä kaupunkimme toimintatapoja olisikin syytä muuttaa siten, että alueellamme toimivien yksityisten ja kolmannen sektorin toimijoiden resursseja pyrittäisiin hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti. Helsingissä olisi hyvät mahdollisuudet hyödyntää sosiaalihuollon palveluissa lain sallimia palveluseteleitä ja samaan aikaan tätä kautta myös edistää palvelualan yrittäjyyttä, kuten tehdään naapurikunnissamme. Esitämmekin toisen ponnen asiasta.
Hyväksyessään vuoden 2006 talousarvion kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuudet ottaa käyttöön palveluseteli kotihoidon tukipalveluissa sekä muissa sosiaalihuollon palveluissa.
Helsingin maahanmuuttajaväestön tarpeisiin vastaaminen on tulevaisuudessa yhä merkittävämpi haaste. Lasten ja nuorten integroiminen päivähoidon, koulun ja edelleen työelämän kautta yhteiskuntaamme on puhututtanut jo kauan. Erityisesti naisten kielikoulutuksen ja yhteiskuntatietoisuuden lisääminen ei ole onnistunut toivotulla tavalla ja siihen on panostettava nykyistä enemmän. Uutena haasteena tulee olemaan ikääntyneen maahanmuuttajaväestön palvelutarpeeseen vastaaminen. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten joukkoon on hyvä saada maahanmuuttajataustaisia ihmisiä ja koko henkilöstön koulutuksessa on huomioitava kulttuurien tuntemus. Maahanmuuttajien työllistymiskynnystä pitää kyetä laskemaan ja erityisesti asennetasolla olisi saatava nopeasti aikaan muutoksia.
Ikäihmisten terveyden ylläpitoon ja sairauksien ennaltaehkäisyyn on syytä kiinnittää jatkossa vielä nykyistä enemmän huomiota vanhusväestön määrän kasvaessa. Ennaltaehkäisevien kotikäyntien ja neuvonnan ja ohjauksen merkitys on tunnustettu ja Helsingissäkin olisi syytä etsiä uusia toimintatapoja ikäihmisten terveyden, henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin ja sosiaalisen turvallisuuden edistämiseksi. Keskustan valtuustoryhmä esittää, että terveysvirastossa harkittaisiin seniorineuvoloiden perustamista ja teemmekin tästä kolmannen ponnen. Palvelun avulla tuetaan ikäihmisten toimintakykyä ja mahdollisuutta asua mahdollisimman pitkään kotona. Nämä olisivat matalan kynnyksen lähipalvelupisteitä, joiden tarve korostuu nyt kun terveysasemaverkkoa harvennetaan.
Hyväksyessään vuoden 2006 talousarvion kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuudet perustaa seniorineuvoloita ikäihmisten terveyden edistämiseksi ja ennalta ehkäisevän toiminnan toteutumiseksi.
Lasten ja nuorten määrän väheneminen tuo haasteen sekä päivähoidon, että opetuksen suunnitteluun ja toimitilaverkoston suunnitteluun. Toisaalta uusien alueiden rakentaminen tuo mukanaan tarpeita uusiin investointeihinkin. Uudet investoinnit pitäisikin toteuttaa täällä usein kaivatun monikäyttöajattelun mukaan, jotta rakennuksia voitaisiin käyttää myös muussa kuin alkuun suunnitellussa toiminnassa alueen tarpeiden ja asukasrakenteen muuttuessa. Toisaalta haluamme muistuttaa siitä, että väestöennusteet ovat ennusteita ja toiminnan suunnittelun on oltava riittävän joustavaa, jos todellisuus poikkeaa ennusteista, kuten monilla alueilla on käynyt. Meidän on kyettävä tarjoamaan palvelut todellisille käyttäjille, ei tilastojen mukaan.
Opetustoimen osalta budjettineuvotteluissa aikaan saadut lisäykset tulevat tarpeeseen. Perusopetuksen toimintaedellytysten, sekä riittävien tuntiresurssien, että ajanmukaisen opetusmateriaalin turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta opetuksen taso säilyy jatkossakin. Pisa-tutkimuksissa saavutetut hyvät tulokset eivät ole ikuisia vaan opetuksen laadun säilyttämisen eteen on tehtävä töitä joka päivä. Opetuksen kehittämisen haasteena on myös kasvava erityisoppilaiden määrä. Varhaisen puuttumisen ja ongelmien ennaltaehkäisy ei kuitenkaan ole vain opetustoimen keinoin ratkaistavissa, vaan tarvitaan toimia yli hallintokuntien ja koulun ja kotien välisen yhteistyön lisäämistä.
Keskustan valtuustoryhmä hyväksyy esitetyn talousarvion ja kannatta maltillisen linjan jatkamista koko taloussuunnittelukaudella.