Sole Molander: Keskustan valttuustoryhmän budjettipuheenvuoro 2008

31.10.2007

Keskustan valtuustoryhmän puheenvuoro 31.10.2007 Helsingin kaupungin budjetin 2008 keskusteluun

Valtuustoryhmän puheenjohtaja: Sole Molander

Keskustan ryhmä kiittää kaikkia eri hallintokunnissa talousarvion valmisteluun osallistuneita. poliittisten ryhmien kesken talousarvioneuvottelut sujuivat hyvässä hengessä. tehdyt lisäykset kaiken kaikkiaan osuivat hyvin kohdalleen ja tarkensivat kaupunginjohtajan alkuperäistä budjettiesitystä.

Ratkaisua kaupungin henkilöstön saannin turvaamiseen ja palkkojen kilpailukykyisyyteen ei vielä ole. Työmarkkinaosapuolten palkkaneuvottelut ovat kesken ja Helsinki joutuu sopeutumaan siihen neuvottelutulokseen.

Olemme tyytyväisiä, että useat Keskustan ryhmän tavoitteista näkyvät talousarviossa. Talousarviota ei ole laadittu kaikin osin tarkasti jaotellen, vaan alakohtaisesti on jätetty liikkumavaraa virastojen sisällä päätettäväksi. Ryhmämme toivoo, että valtuuston esittämä tahto toteutuu. Sen valvomisessa on tarkastuslautakunnalla erittäin tärkeä tehtävä.

Keskustan valtuustoryhmä on tyytyväinen, että Helsinki toteuttaa pitkäjänteistä elinkeinopolitiikkaa ja hakee koko pääkaupunkiseudun yhteistyötä. Ennakoitava elinkeinopolitiikka parantaa yritysten toimintaedellytyksiä ja tuo Helsingille yhteisöveroja. Kaupunki pystyisi vielä enemmän omalla toiminnallaan vahvistamaan markkinoita säätelemällä kilpailutettavien hankkeiden kokoa siten, että pienemmilläkin yrityksillä on mahdollisuus jättää tarjous palveluistaan.

Osaamisen ja kaupungin vetovoimaisuuden näkökulmasta on tärkeää, että panostamme opetustoimeen. Luovuutta vahvistetaan peruskoulutuksesta lähtien. Helsinkiläisten koulujen pitää olla houkuttelevia työpaikkoja päteville ammattitaitoisille opettajille, sillä Helsinki menestyy osaavien ja hyvin koulutettujen ihmisten ansiosta. Palkan lisäksi tärkeitä tekijöitä opettajille, kuten myös kaikille muille ammattikunnille ovat asunto, lasten päivähoito ja muut peruspalvelut.

Peruskoulujen, lukioiden, ammattikoulujen sekä korkeamman koulutuksen opinahjojen, työväenopistojen ja kirjastojen laadukas toiminta tekee meille sitä innovatiivista kaupunkia, jossa kaikki haluamme asua. Henkilöstön rekrytointi, henkilöstömitoitusten tarkistukset, kannustinjärjestelyiden ja uusien toimintatapojen kehittäminen, kirjastojen kirjamäärärahat sekä keskustakirjastosta valmistuva selvitys ovat oikeansuuntaisia toimenpiteitä.

Maahanmuuttajien kielikoulutus on tärkeää. Kielitaito on välttämätön edellytys, jotta ihminen voi integroitua uuteen kotimaahansa ja se on edellytys työn saannille. Työ taas mahdollistaa kokemuksen yhteiskunnan täysivaltaisesta jäsenyydestä. Myös kotona toimivien naisten kielikoulutukseen on panostettava. Kielikoulutus on sijoitus sekä naisten itsensä, että koko perheen tulevaisuuteen.

Koulutuksen lisäksi lasten ja nuorten elämään vaikuttavien kaupungin toimien ja tekojen kirjo on laaja, mutta niiden vaikuttavuuden arviointi on usein vielä hyvin vähäistä. Tosiasia on kuitenkin se, että kaikki valtuuston päätökset vaikuttavat eri tavoin lasten ja nuorten elämään. Eri virastojen tulee lisätä yhteistyötä ennaltaehkäisevän näkökulman voimistamiseksi horisontaaliset hallintorakenteet unohtaen. Tulee toimia nuorten kaupunkilaistemme parhaaksi.

YK:n yleiskokouksen lasten erityisistunnon edellyttämässä kansallisessa toimintasuunnitelmassa esitetään lapsivaikutusten johdonmukaista arviointia. Keskustan valtuustoryhmä esittää, että Helsingin kaupunki alkaa valmistella lapsivaikutusten arviointia siten, että se toteutetaan osana talousarviovalmistelua. Joissakin hallintokunnissa on jo kiitettävästi sukupuoli- ja terveysvaikutusten arviointi meneillään.

Esitän seuraavat kaksi pontta:

Ponsi 1:
Hyväksyessään vuoden 2008 talousarvion kaupunginvaltuusto edellyttää, että lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma uudistetaan.

Ponsi 2:
Hyväksyessään vuoden 2008 talousarvion kaupunginvaltuusto edellyttää, että valmisteltaessa tulevien talousarvioiden ohjeita niihin sisällytetään menetelmät talousarvion lapsivaikutusten arviointia varten.

Terveyserot helsinkiläisten välillä ovat suuret ja helsinkiläiset elävät keskimäärin lyhemmän ajan kuin muut suomalaiset. Helsinkiläisten terveys polarisoituu. Meillä on paljon erittäin hyvin voivia. Polaarin toisella laidalla ovat ne helsinkiläiset, joilla on päihdeongelmaa ja terveyden näkökulmasta riskikäyttäytymistä.  Heidän koulutustasonsa on alhainen ja puutteelliset mahdollisuudet huolehtia terveydestään. Kaikista on pidettävä huolta.

Kaupungin on kehitettävä palvelukokonaisuuksia asukaslähtöisesti. Ennaltaehkäisevä ja varhainen puuttuminen kaikkien ikäryhmien ongelmiin on asukaslähtöistä palvelua. Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kustannusten kasvutarpeet ovat rajattomat. Vähentämällä sairastumisriskiä ja ehkäisemällä sairauksia voidaan vähentää sairaanhoidon tarvetta ja ehkäistä tai siirtää laitoshoidon tarvetta. Perusturvan menojen määrästä ei voi suoraan päätellä, onko toiminta järjestetty taloudellisesti hyvin tai huonosti. Hoitoketjua on voitava hallita, etteivät asiakkaat unohdu hoidon eri portaisiin.

Vanhustyö ei ole koskaan kevyttä. Sitä on voitava tehdä sekä ammattihoitajien että omaishoitajien näkökulmasta kohtuuden rajoissa. Jonojen on vedettävä ja työntekijöiden viihdyttävä. Kun hoitoketju on kunnossa, hoito vaikuttaa ja on taloudellista. Asiakas on tyytyväinen ja kokee palvelut laadukkaana. Vain laadukkaat palvelut ovat tehokkaita. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä sosiaalitoimen ja myös liikuntaviraston menoja pitää katsoa sekä yhdessä että erikseen.

Ehdotuksen järkevämmästä työnjaosta teen hammashoitoon. Hammashoidon järkevään työnjakoon on kiinnitettävä huomiota. Suuhygienistit voivat varsin hyvin tarkastaa alle kouluikäisten hampaat eikä kaikkia uusia asiakkaita tarvitsisi kierrättää hammaslääkärin kautta.

Liikenteen ratkaisut, asuminen, ympäristöasiat ja energiaratkaisut ovat se pohja, mille kaupunkiamme ja palveluja rakennamme. Erityisesti opiskelijat olivat toivoneet pyöräteiden parempaa toteutusta ja suunnittelua, sillä he kokevat liikenteen vaaralliseksi.

Joukkoliikenteen rahoitus on jatkuva ongelma. Maksujen kirjavuus on hankalaa ja vähäinenkin hinnankorotus edistää liputta matkustamista. Keskustan ryhmän linja on ollut hillitä matkalippujen hintojen nousua. Joukkoliikenteen käytöstä on tehtävä nykyistä houkuttelevampaa. Nyt tehtävät indeksikorotukset toivottavasti edistävät esimerkiksi liityntälinjojen bussivuorojen lisäämistä.

Asumiskustannuksia on pyrittävä kohtuullistamaan Helsingissä. Keskustan valtuustoryhmä ajoi talousarvioneuvotteluissa yleisen kiinteistöveroprosentin alentamista. Tulemme palaamaan asiaan kevään kehysneuvotteluissa.

Opiskelijoiden asuntotilannetta on parannettava varaamalla heille vuokra-asuntotontteja uusille rakennettaville asuinalueille.

Uudenlaiset energiaratkaisut pääkaupunkiseudulle ovat harkinnan arvoisia.

Keskustan valtuustoryhmä kannattaa talousarvion hyväksymistä.