Keskustan valtuustoryhmä huolissaan Helsingin verotulokertymän kehittymisestä

Terhi Peltokorpi: Keskustan valtuustoryhmä huolissaan Helsingin verotulokertymän kehittymisestä


Keskustan valtuustoryhmän puheenvuoro Helsingin kaupungin vuoden 2005 tilinpäätöskeskustelussa, valtuustoryhmän puheenjohtaja Terhi Peltokorpi

Tämä valtuusto ei ole joutunut tekemään säästöbudjettia. Olemme päässeet nauttimaan päätöksenteossa viime valtuuston rohkeudesta ja kyvystä tehdä kipeitäkin päätöksiä. Kaupungin talouden kehitys on kuitenkin ollut edelleen heikkoa. Meiltä vaaditaankin jatkossa uudistusmieltä ja viisautta, talouden kehityssuuntaa olisi kyettävä kääntämään nyt.
 
Kaupunkimme talous on muutaman viime vuoden aikana kulkenut samoja polkuja, joita suurin osa muista maamme kunnista kulki jo aiemmin. Kaupungin talouden tasapaino heikentyi edelleen viime vuonna edelliseen vuoteen verrattuna. Julkisuudessa kaupunkimme talouden pelastajaksi haikaillaan usein liikelaitosten tuloja, mutta vaikka nekin otetaan huomioon vuosikatteemme kattaa vain poistot, ei investointeja. Helsinki eli viime vuonna taas leveämmin kuin tienasi.
 
Keskustan valtuustoryhmä on erittäin huolissaan jo viidettä vuotta jatkuvasta verotulokertymän heikkenemisestä. Syytä huoleen on erityisesti siksi, että budjettia tehtäessä arvio verotulokertymästä ei tuntunut liian optimistiselta. Voimme kuitenkin todeta, että onneksi budjettikuri on muutoin pitänyt kohtuullisen hyvin, jos muutokset menopuolella olisivat yhtä suuria ylöspäin, olisimme kriisissä.
 
Ryhmämme odottaakin, että nyt pääkaupunkiseudun yhteistyösopimuksen hyväksymisen jälkeen pääkaupunkiseudun kaikki neljä kuntaa kykenevät yhteistyössä kehittämään tätä aluetta niin, että Helsinki pystyy jatkossa toimimaan taas maan veturina puuskuttamatta. Pääkaupungin menestymisestä ja kehityksestä on kannettava vastuuta koko alueella, sen kaikissa kunnissa ja niiden valtuustoissa myös konkreettisesti päätöksenteon hetkellä. Pääkaupunkiseudun kehittymisen edellytysten ja taloudellisen kasvun varmistamiseksi olisi välttämätöntä saada myös Sipoo mukaan yhteistyöhön.
 
Helsinki on edelleen kalliisti palvelujaan tuottava kaupunki. Osa kalleudestamme selittyy suurkaupunkitekijöillä, mutta vain osa. Tuotamme kaupunkilaisille paljon myös sellaisia palveluja, joista muissa kunnissa vain haaveillaan. Keskustan ryhmä on viimeisten vuosien aikana puhunut usein siitä, että meidän on tehtävä tietoisesti päätöksiä siitä, mitä palveluja, missä ja minkä laatuisina ja hintaisina me haluamme helsinkiläisille tarjota. Helsinki on tosiasiassa lyhyiden etäisyyksien kaupunki, kaupunki, jossa julkinen liikenne toimii lisäksi hyvin. On mietittävä mitkä palvelut ovat niitä, jotka tuotamme jatkossakin mahdollisimman lähellä jokaista käyttäjää tai viemmekö ne käyttäjien luo ja mitkä palvelut ovat niitä, joita kaupunkilaiset tarvitsevat keskimäärin harvemmin ja jotka voidaan keskittää vielä nykyisestään. Ryhmämme ei aio esittää palvelujen karsimista, vaan haluamme muistuttaa, että kun haluamme tarjota laajan ja laadukkaan palveluvalikoiman asukkaille, siihen on myös budjetoitava rahoitus.
 
Keskustan ryhmä perää eri hallintokuntien välisen yhteistyön tiivistämistä. Kaupunkilaisten kannalta palvelujen tarjoaminen myös samoissa yhteisissä palvelupisteissä olisi toivottava suutaus. Esimerkiksi aiemmin Viikissä toimi sai sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut saman katon alta, mutta sekä palvelujen käyttäjien, että työntekijöiden harmiksi hyvin toiminut yksikkö purettiin. Erityisesti kasvavalla vanhusväestöllä palvelujen luokse hakeutuminen voi olla usein jo liikkumisen ongelmista johtuen hankalaa, ja tällöin yhteispalvelupisteet helpottaisivat huomattavasti heidän arkeaan ja edistäisivät itsenäistä selviytymistä.
 
Jaettavaa ja tuottoa ei tule, jos ei ole sen tekijöitä. Helsingin seudun työllisyyskehitys on ollut viime vuonna positiivista. Ryhmämme on erityisen tyytyväinen siihen, että alle 25-vuotiaiden nuorten tilanne on parantunut huomattavasti. Samaan aikaan kun nuorten työttömyys on vähentynyt selvästi, liian moni, erityisesti nuori mies jää kuitenkin ilman mitään opiskelu- tai työpaikkaa jo yläasteen jälkeen ja on riskissä syrjäytyä. Opetusviraston keinot eivät yksin riitä tämän ongelman ratkaisemiseksi. Tarvitaan yhteistyötä hallintokuntien yli, erityisesti sosiaalitoimen kanssa. Valtion ja pääkaupunkiseudun kuntien olisi myös saatava neuvotteluyhteys toimivaksi, kun oppilaitosten aloituspaikkojen määrä ei ole omassa päätösvallassamme.
 
Lastenpsykiatrian osalta on ollut jo hoitotakuuta aiemmin voimassa määräajat hoitoon pääsystä. Tähän mennessä määräaikoja ei ole kyetty noudattamaan. Osa hoidosta tapahtuu perheneuvoloissa, joiden palvelun piiriin pääseminen on myös ollut hidasta. Nyt tarkastuslautakunta on puuttunutkin tähän ongelmaan. Ongelman taustalta löytyy pula ammattitaitoisesta työvoimasta ja työvoimapulan takaa kysymys palkkauksesta. Yksityisellä sektorilla työskentelevä psykiatri pääsee helpommin samoille ja paremmille palkoille, kuin kaupungin tai sairaanhoitopiirin leivissä oleva. Valitettavasti ryhmämme on vaikeaa uskoa, että Helsingin kaupunki onnistuisi rekrytoimaan palvelukseensa nykyisillä ehdoilla juurikaan lisää ammattilaisia. Sama ongelma on nähtävillä myös muualla terveydenhuollossa ja sosiaalityössä.
 
Keskustan ryhmä haluaakin muistuttaa, että saman aikaan kun meillä on pulaa sairaanhoitajista, meillä on Helsingissä jopa muutamia satoja terveydenhuoltoalan ammattilaisia työttöminä ja moninkertaisesti työllistyneinä muilla aloilla, paremmalla palkalla ja paremmilla työehdoilla. Ryhmämme vaatii, että tilanteeseen puututaan nyt, kun se vielä on mahdollista.
 
Keskustan ryhmä toivoi viime vuonna tilinpäätöskeskustelun ryhmäpuheenvuorossa erityisesti sosiaalivirastolta lisää rohkeutta ja halua toiminnan rakenteellisiin muutoksiin. Toistamme tämän toiveemme uudelleen. Palvelutuotannon rakennetta ja tuottamistapoja on lakisääteistenkin palvelujen osalta mahdollista muuttaa taloudellisemmiksi ja asiakkaiden tarpeisiin paremmin vastaaviksi. Yksityisten ja kolmannen sektorin palveluntarjoajien apua on syytä käyttää ennakkoluulottomasti myös oman toiminnan tukena ja sen vajauksen paikkaajana. Esimerkiksi Espoossa on otettu lapsiperheiden kotipalveluissa käyttöön palveluseteli, jolla voi ostaa kaupungin kilpailuttamilta tarjoajilta kotiapua. Perhe saa tarpeen arvion jälkeen palveluseteleitä suoraan neuvolan terveydenhoitajalta.
 
Valtion ja kuntien väliseen tehtävien jakoon tulee jatkossa joitain muutoksia. On syytä pitää huolta myös siitä, että samaan aikaan kunnille ei tule lisää muita tehtäviä, jollei niille annetta täyttä rahoitusta. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen onnistuminen vaikuttaa merkittävästi kuntien talouden kehitysnäkymiin pitkällä aikavälillä. Pääkaupunkiseudulla meidän on kuitenkin rakennettava pitkälti itse tulevaisuutemme.
 
Ryhmämme haluaa kiittää kaupungin virkamiehiä ja muita valtuutettuja työstä ja puoltaa tilinpäätöksen 2005 hyväksymistä 
 
Lisätiedot:
 Terhi Peltokorpi, puhelin 050 5121579