Timo Laaninen: Keskustan ryhmäpuheenvuoro sote-uudistusta koskevasta lausunnosta

02.11.2016

Helsingin kaupunginvaltuusto 2.11.2016                                                                

Keskustan ryhmäpuheenvuoro sote-uudistusta koskevasta lausunnosta

Timo Laaninen

Olemme nyt antamassa lausuntoa suurimmasta uudistuksesta, mitä Suomessa on tehty vuosikymmeniin. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa vastuu näiden palvelujen tuottamisesta siirretään maakunnille. Samalla kuntien rooli muuttuu oleellisesti.
 
Uudistuksen laajuutta kuvastaa esityslistan liitteenä olevan lakipaketin asiakirja-aineisto, yhteensä 813 sivua. Pelkästään lakitekstejä on yli 200 sivua. Lisäksi saimme luettavaksemme yhteensä 600 sivua yleisperusteluita ja yksityiskohtaisia perusteluja.
 
Tekstimassan laajuuden huomioon ottaen on annettava tunnustus lausuntoa valmistelleille virkamiehille ja kaupunginhallitukselle, jotka kykenivät tiivistämään lausunnon esityslistallemme 42 sivuun. Senkin läpikäymisessä oli melkoinen urakka.
 
Keskustan ryhmä ei tee tässä käsittelyssä muutosehdotuksia monipolvisen prosessin tuloksena syntyneeseen lausuntoehdotukseen kuten edellisellä kerralla, jolloin valtuusto käsitteli tätä uudistusta. Jos me olisimme voineet kirjoittaa lausunnon yksin, se olisi varmasti toisen näköinen.
 
Sen sijaan haluan ryhmän puolesta esittää muutamia periaatteellisia näkökohtia Helsingin roolista soteuudistuksessa.
 
Aloitan siitä, että esityslistalla olevassa lausuntoluonnoksessa on paljon hyviä kohtia.
 
Erityisen ansiokkaana pidämme pohdiskelua maakunnallisen itsehallinnon toteutumisesta. Lausunnossa kiinnitetään huomiota siihen, että kun rahat tulevat valtiolta, itsehallinnosta sanan laajassa merkityksessä ei voida puhua. Tästä tehdään myös looginen johtopäätös lausunnon sivulla 29: "Nyt esitettyä rahoitusmallia parempi vaihtoehto olisi maakunnille annettava oma verotusoikeus, jota valtion tasausrahoitus täydentäisi alueellisten erojen tasaamiseksi." Taidatkos sen selkeämmin sanoa. Nämä terveiset haluaa myös keskustan ryhmä lähettää Sipilän hallitukselle.
 
Edelleen on kiitettävä lausunnon valmistelijoita tarkkuudesta, jolla tätä massiivista lakipakettia on käyty läpi ja löydetty esimerkiksi monia teknisiä virheitä.
 
Lausunnossa on kaiken kaikkiaan esitetty ansiokkaasti Helsingin kaupungin näkökulma tähän uudistukseen.

 Lausunnon pilkkujen ja pisteiden viilaamisen sijasta kannustaisin nyt valtuustoa ja valmistelijoita katsomaan jo eteenpäin.

Tämän lausunnon suurin ansio on myös sen suurin puute. Jos katsomme asioita pelkästään Helsingin näkökulmasta, jatkamme eräänlaista neliraajajarrutusta, jolla Helsinki on tähän uudistukseen suhtautunut. Lausunnossa toistetaan moneen kertaan, että maakuntamalli ei ole Helsingille mieluinen ratkaisu. Sen mallin maan hallitus aikoo nyt kuitenkin toteuttaa.
 
Edelleen lausunnossa korostetaan moneen kertaan, että pääkaupunkiseudulla on omat erityisongelmansa, jotka olisi ratkaistava erikseen. Pääkaupunkiseudulla on ollut kuitenkin kymmeniä vuosia aikaa ratkoa näitä ongelmia eikä tämän valmiimpaa ole tullut.

Pitää myös muistaa, että maan hallitus antoi pk-seudulle mahdollisuuden esittää omaa mallia. Tuo mahdollisuus hukattiin käytännössä itse, kun kaupungit eivät saaneet aikaan yhteistä, eteenpäin katsovaa ja valtakunnalliseen malliin yhteensopivaa esitystä.

Siksi suositan nyt henkistä asennemuutosta jatkovalmisteluun. Tämä uudistus pitää nähdä myös Helsingin näkökulmasta mahdollisuutena eikä uhkana.  Se vahvistaa kansanvaltaa ja selkeyttää hallintoa. Samalla karsitaan pois satoja sellaisia organisaatioita, joissa päätöksentekijöitä eivät voi valita suoralla vaalilla kansalaiset.

En suostu uskomaan, että se mikä toimii muualla Suomessa ei voisi toimia Uudellamaalla. On suorastaan häpeä, että Uusimaa pysyy jatkuvasti jumbosijalla Tuomas Pöystin vertailutaulukoissa, joissa arvioidaan maakuntien etenemisvauhtia uudistuksessa.
 
Lausuntoa lukiessa tulikin mieleen vanha vitsi neuvostoliittolaisesta korkean tason tiedemiesvaltuuskunnasta, joka kävi tutustumassa suomalaiseen pienyritystoimintaan. Viikon matkan ja kymmenien tutustumiskäyntien jälkeen valtuuskunnan johtaja joutui toteamaan päätösillallisilla suomalaisesta pienyrityksiin nojaavasta talousjärjestelmästä, että "näkyyhän tuo toimivan käytännössä, mutta entäs teoriassa".
 
Monissa muissa maakunnissa käytännön suunnitelmat soteuudistuksen toteuttamiseksi ovat paljon pidemmällä kuin Uudellamaalla. Siksi haluan kannustaa Helsingin suurimpia valtuustoryhmiä lyömään viisaat päät yhteen Uudenmaan muiden päättäjien kanssa toimivan sotejärjestelmän rakentamiseksi Uudellemaalle. HUS on moneen kertaan kehuttu esimerkki siitä, että kyllä tulosta syntyy kun toimeen tartutaan.