Terhi Peltokorpi: Keskustan ryhmäpuheenvuoro vuoden 2014 talousarvion valmistelun lähetekeskustelussa

14.02.2013

Keskustan ryhmäpuheenvuoro vuoden 2014 talousarvion valmistelun lähetekeskustelussa
Terhi Peltokorpi

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Käymme ensi vuoden talousarvion lähetekeskustelua monin tavoin epävarman, mutta samaan aikaan kiin-nostavan tilanteen keskellä. Koko Euroopan taloustilanne on ollut jo pitkään vaikea ja kotimaamme tasa-painoilu niin omien, kuin muidenkin velkojen maksajan roolissa työllistää niin virkamiehiä kuin poliitikkoja, eikä saa enää kansalaisilta juurikaan kiitosta. Kuntatalouden taivaalla on ollut myös uhkakuvia jo usean vuoden ajan. Vaikeudet on havaittu ja niihin jopa pyritään eri tavoin reagoimaan, mutta todelliset keinot puuttuvat. Valtakunnan politiikassa päätöksenteko on epäselvää ja kokonaistaloudellinen näkemys tuntuu usein puuttuvan siitä.

Kokousasiakirjojen liitteenä on Kaupungin tietokeskuksen kustantama Heikki Helinin laatima katsaus suur-ten kaupunkien kuluvan vuoden budjetteihin. Seuraava on suora lainaus tutkimuskatsauksesta: ”Kataisen hallitus leikkaa kuntien valtionosuuksia niin, että vuoteen 2015 mennessä lakisääteisten palvelujen järjes-tämiseen tarkoitettua valtionosuutta on leikattu yhteensä 1,1 miljardia. Leikkaus on siis suurempi kuin Lip-posen hallitusten kompensoimattomat veronkevennykset. Ei ole vaikea ennustaa, että kuntien velkaantu-minen jatkuu. Kunnallistalous tulee kiristymään.”

Valtionhallinnon poukkoileva politiikka sekä kunta- ja palvelurakenteiden tulevaisuutta koskeva epäselvyys hankaloittavat tulevaisuuden suunnittelua. Näemme, että metropolialueella olisi ensiarvoisen tärkeää, että kunnat tekisivät jo nyt eri toiminnoissa kuntarajat ylittävä yhteistyö palvelusuunnittelussa. Meidän on aja-teltava jo nyt tulevaa mahdollista hallintorakennetta, jotta taloudelliset voimavarat käytettäisiin pidemmäl-läkin tähtäimellä mahdollisimman viisaasti. Ihmettelemme esimerkiksi Espoon irtiottoa yhteisestä potilas-tietojärjestelmähankkeesta.

Keskustan valtuustoryhmä vetoaa Helsingin valtuustossa vaikuttaviin valtakunnantason päättäjiin, että te heräisitte tähän todellisuuteen. Teidänkin puheenvuoroissa kuulee usein todettavan, että kuntatalous ja valtiontalous eivät ole toisistaan irrallisia. Eivät todella ole. Kuntien vaikuttamismahdollisuudet moniin me-noihin ja tuloihin ovat kuitenkin rajalliset. Kuntaministeri Virkkuselle luovutettiin alkuvuodesta raportti, jossa selvitettiin kuntien lakisääteisiä velvoitteita. Erilaisia tehtäviä löytyi 535. Näistä on lähes 200 sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalta. Tehtävien määrä on lisääntynyt viime vuosina nopeasti, neljännes tehtävistä on säädetty 2000-luvun puolella. Ryhmämme toteaa, että monet näistä tehtävistä ovat paranta-neet ihmisten hyvinvointia. Suunta on kestämätön, erityisesti jos valtiovalta lisää tehtäviä, mutta kuvittelee, että kunnat voivat tuottaa uudet palvelut ilman, että niihin saadaan lisärahaa. Uusista tehtävistä päätettä-essä olisi laadittava aina tarkat kustannusarviot ja syytä olisi pohtia myös joidenkin nykyisten tehtävien järjestämisvastuuta ja -vastuutahoja uudelleen.

90-luvun laman aikana suurimmat virheet taidettiin tehdä palvelujen leikkaamisessa ennaltaehkäisevien ja varhaisen tuen palvelujen lähes totaalisessa karsimisessa. Näiden palvelujen leikkaaminen voi tuntua usein äkkiseltään ainoalta mahdolliselta toimenpiteeltä ja vähiten haavoittuvalta lyhyellä aikavälillä. Preventiivi-set toiminnot tuottavat kuitenkin pidemmällä aikavälillä suurimman kustannushyödyn. Siksi niiden vahvis-tamisen ja kehittämisen pitäisi olla taloustilanteesta riippumatta toimintasuunnitelmissa kärkisijalla. Erityi-sesti lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistaminen ja työikäisten terveyden edistäminen ovat tällaisia toi-mia. Jokainen kulutettu euro voi tulla tällöin takaisin kulujen säästöinä tai pidentyvän työuran ansiosta lisä-tuloina niin valtion kuin kunnankin kassaan. Myös ikääntyvien terveenä pysymiseen on etsittävä uusia kei-noja ja kannustettava ihmisiä ottamaan vastuuta omasta terveydestään. Eliniän odotteen kasvu tuo muka-naan uusia vuosia, mutta terveyttä näihin vuosiin voi tulla vain eri tahojen yhteistyön tuloksena ja ihmisen oman motivoitumisen ansiosta.

Keskustan ryhmä esittää, että olemme rohkeita ja hyödynnämme ihmisten osaamista nykyistä paremmin. Kaupungin työntekijät ovat usein parhaita oman työnsä kehittäjiä, mikäli siihen annetaan päivittäisessä työssä mahdollisuus ja tilaa. Pitkään työtä tehneillä työntekijöillä on jaettavana valtavasti hiljaista tietoa noviiseille, jos sen siirtämiseen annetaan aikaa ja mahdollisuutta yhdessä tekemiselle ja siten toiselta op-pimiselle. Erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa voitaisiin hyödyntää vielä nykyistä enemmän myös vertais-tuen viranomaispalvelujen rinnalla. Näiden asioiden ei ole tarkoitus ensisijaisesti tuoda säästöjä vaan pa-rantaa asukkaiden tarvitsemien palvelujen laatua ja saantia.

Tulevat vuodet ovat kaupunkimme henkilöstöpolitiikassa merkittäviä. Ryhmäämme hätkähdytti valtuusto-seminaarissa Hyvinkäällä erityisesti kaupungin työntekijöiden sairauspoissaolojen määrä. Kaupungin henki-löstötoimi on selvittänyt asiaa ja eri virastoilla on ollut omia hankkeita sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Tavoitteena on oltava työntekijöiden sairauspäivien määrän selvä vähentäminen. Tuloksena kaupunki sääs-tää sievoisen summan sekä ensisijaisesti työntekijöiden terveysriskit vähenevät ja terveydentilan kohene-minen tuottaa työntekijöille itselleen suurimman hyödyn. Tässä on kysymys mitä suurimmassa määrin myös työhyvinvoinnista ja työn johtamisesta.

Keskustan valtuustoryhmä on huolissaan siitä, millaisen prosessin myötä uusien toimintojen suunnittelu ja käynnistäminen tapahtuu. Terveyskeskuksessa päätettiin viime vuonna luopua terveydenhoitajien päivittäi-sestä puhelinajasta. Suorat kontaktit päätettiin keskittää neuvolapuhelimeen. Puhelimen käyttöönotto johti ilmeisesti ennalta arvaamattoman suuruiseen ongelmaan. Virastossa ei kyetty etukäteen tunnistamaan uuden palvelun synnyttämää palvelutarvetta ja palvelu jumiutui alkumetreillä. Vaikeimmat ongelmat on saatu ilmeisesti ratkaistua ja palvelu toimii kohtuullisesti. Casesta on kuitenkin syytä ottaa oppia. Uuden toiminnon perustaminen voi näkyä yllättävänä vs. sähköiset palvelut
Keskustan ryhmäpuheessa todettiin vuosi sitten, että metropolialue on vahvistunut. Tämä on tuonut mu-kanaan epätoivottavia sivuvaikutuksia, kuten tuloerojen kasvua, ikäpyramidin epätasapainoisuuden ja epä-varmuuden lisääntymisen. Haasteet eivät ole hävinneet vuodessa. Tilanne näkyy työmarkkinoilla paineina palkkauksen ja muiden työehtojen suurempaan joustoon, jotta tilannekohtaisesti pystytään rakentamaan työllisyyden ja tuottavuuden kannalta parhaat ratkaisut. Joustaminen ei saa tarkoittaa sitä, että poljetaan yhdessä sovittuja työehtoja. Kaupungin on esimerkiksi pidettävä huolta siitä, että kiinteistöissämme ja työ-maillamme tehdään työtä suomalaisten sopimusten mukaisilla palkoilla ja ehdoilla.
Vaikeassa taloudellisessa tilanteessakaan ei saa unohtaa nuorten työllistämistä ja lasten ja nuorten laadu-kasta koulutusta niin peruskoulutuksen kuin jatko-opintojen tasolla. Nuorisotakuu vesittyy, jos nuorten koulutuksessa ja työllistämisessä otetaan muilla rintamilla takapakkia. Kaupungin ei pidä itse kantaa kaikin osin vastuuta työllistämisestä. Kaupunki voi toimia esikuvana ja mahdollistajana. Erityisesti nuorten kesä-työllistämisessä kaupungin pitää toimia tulevinakin vuosina perinteidensä mukaan ja palkata nuoria moni-puolisesti erilaisiin töihin. Olisi mietittävä sitä, voisiko kaupunki työllistää jatkossa myös 15-vuotiaita nuoria lyhytaikaisesti kesätöihin tai kannustaa alueella toimivia yrityksiä työllistämään nuoria esimerkiksi tukisete-lin avulla.
Valtuustoryhmämme esittää, että ensi vuoden talousarvion suunnittelu perustuu nykyiselle kunnallisvero-prosentille ja kiinteistöveroprosentille.