Hyvinvoinnin luominen ja palvelut ovat Helsingin kaupungin päätehtävät: Sole Molander

28.02.2007

Keskustan valtuustoryhmän puheenvuoro 28.2.2007 Helsingin kaupungin budjetin 2008 lähetekeskusteluun:

HYVINVOINNIN LUOMINEN JA PALVELUT OVAT HELSINGIN KAUPUNGIN PÄÄTEHTÄVÄT: Sole Molander

Helsingin taloudesta on hyvää kerrottavaa siitä, että ennusteiden mukainen tilikauden tulos oli viime vuonna positiivinen. Ei syöty enemmän kuin tienattiin. Näin ollen Keskustan valtuustoryhmä esittää, että vuoden 2008 toiminnan suunnittelu pohjautuu nykyiseen kunnallisveroprosenttiin. Verotulot kasvoivat viime vuonna, mutta niin myös toimintamenot. Toivottavasti kunta- ja palvelurakenneuudistus edelleen vahvistaa Helsingin taloutta, sillä monia satsauksia tarvitaan, jotta pääsemme pidemmällä tähtäimellä kustannustehokkaampaan palvelurakenteeseen.

Terveyserot helsinkiläisten välillä ovat suuret ja helsinkiläiset elävät keskimäärin lyhemmän ajan kuin muut suomalaiset. Helsinkiläisten terveys polarisoituu. Meillä on paljon erittäin hyvin voivia. Polaarin toisella laidalla ovat ne helsinkiläiset, joilla on päihdeongelmaa ja terveyden näkökulmasta riskikäyttäytymistä, joiden koulutustaso on alhainen ja joilla on puutteelliset mahdollisuudet huolehtia terveydestään.

Helsingin erityispiirteitä ovat:
- kova pitkäaikaistyöttömien ydin – tarvitsee ilman muuta erityistoimia terveyspalveluissa
- huumeiden käyttäjät, asunnottomat, alkoholistit
- vanhusten suuri määrä, erityisesti yksin asuvien joukko on suuri
maahanmuuttajat
- huonosti voivien lasten ja nuorten tilanne

Helsingissä on toteutettu positiivista diskriminaatiota jo vuosia siten, että hallintokuntien tulisi varautua talousarvioissaan segregaation ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisyyn. Vaikka positiivista diskriminaatiota on harjoitettu, tulokset eivät ole kovin hyviä.
Keskustan valtuustoryhmä linjaa, että nyt on toimittava laaja-alaisesti väestön terveyserojen tasoittamiseksi ja otettava se seuraavassa talousarviossa painopisteeksi.

Lasten ja nuorten elämäntavat ja syrjäytymisen ehkäisy on yksi keskeinen etenemissuunta. On äärimmäisen tärkeää kiinnittää erityistä huomiota lasten ja nuorten hyvinvointiin. Kaupungin päätöksillä kaikilla hallinnonaloilla on vaikutuksia, merkittäviä vaikutuksia lasten elämään. Kuinka nämä päätökset itse asiassa vaikuttavat lasten ja nuorten elämään, sitä ei seurata. Siksi Keskustan ryhmä esittää, että Helsingin kaupunki ottaa käyttöön lapsivaikutusten arvioinnin talousarvion valmistelussa.

Suuri haaste terveydenhuollossa on myös vanhusten suuri määrä Helsingissä ja erityisesti yksin asuvien määrä. Helsingissä tulee rakentaa kattava seniorineuvolaverkosto sitäkin silmällä pitäen, että terveysasemia harvennetaan.

Kaikkein parasta terveyden tasa-arvoa on se, että terveyskeskusten toimintaedellytykset turvataan ja siten perusterveydenhuoltoa vahvistetaan. Jos hyvin toimeentuleva henkilö ei pääse lääkärin vastaanotolle, hän vaan siirtyy kadun toiselle puolen yksityisen lääkärin vastaanotolle, mutta samaa mahdollisuutta pieneläkeläisellä ja työttömällä ei ole, koska puuttuu taloudelliset resurssit.

Syrjäytymisen ehkäisy ja yhteistyön kehittäminen siinä luovat hyvinvointia. Varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisevän sekä etsivän työn lisääminen kohderyhmänä syrjäytymisvaarassa olevat, rakentaa parempaa Helsinkiä. Mm. työttömiksi jääneiden tilanteeseen on puututtava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta estetään pitkäaikaistyöttömäksi ajautumista. Työttömyyden väheneminen vähentää paineita sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalveluihin ja ehkäisee tehokkaasti syrjäytymistä. Nuorten koulusta putoamista on ehkäistävä nykyistä tehokkaammin ja lastensuojelutyötä kehitettävä lisäämällä inhimillisemmän perhehoidon osuutta. Myös siisti ja viihtyisä ympäristö on tärkeä kaikissa kaupunginosissa. Täydet jäteastiat ja linnut niiden ympärillä eivät kuulu Helsinkiin.

Kaupungin on kehitettävä palvelukokonaisuuksia asukas- ja asiakaslähtöisesti. Ennaltaehkäisevä ja varhainen puuttuminen kaikkien ikäryhmien ongelmiin on asukaslähtöistä palvelua. Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kustannusten kasvutarpeet ovat rajattomat. Vähentämällä sairastumisriskiä ja ehkäisemällä sairauksia voidaan vähentää sairaanhoidon tarvetta ja ehkäistä tai siirtää laitoshoidon tarvetta.

Joukkoliikenne on hoidettava asukaslähtöisesti. Joukkoliikenteen rahoitus on jatkuva ongelma. Maksujen kirjavuus on hankalaa ja kalleus edistää liputta matkustamista. Joukkoliikenteen käytöstä on tehtävä nykyistä houkuttelevampaa. Keskustan valtuustoryhmä on valmis nostamaan tariffituen tasoa, jotta lippujen hintoja ei tarvitse korottaa.

Asukaslähtöisyyttä on maahanmuuttajien kielikoulutus. Kielitaito on välttämätön edellytys, jotta ihminen voi integroitua uuteen kotimaahansa ja se on edellytys työn saannille. Työ taas mahdollistaa kokemuksen yhteiskunnan täysivaltaisesta jäsenyydestä. Myös kotona toimivien naisten kielikoulutukseen on panostettava. Kielikoulutus on sijoitus sekä naisten itsensä, että koko perheen tulevaisuuteen.

Kustannustehokkuuden lisääminen kaupungin toiminnassa ei saa tapahtua palvelujen laadun kustannuksella. Kaupungin eri toimialojen välistä yhteistyötä on lisättävä, jotta päähuomio kohdistuu asukkaaseen ja hänen saamaansa palveluun. Tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa on paljon. Myös sen hyödyntämisen tulee näkyä kaupungin konkreettisissa toimissa. Vain laadukkaat palvelut voivat olla tehokkaita. Sekä ympäristö-, sukupuoli- että terveysvaikutusten arviointia tulee toteuttaa yhä laajemmin eri hallinnonaloilla. Valtuusto hyväksyi viime vuonna ponnen sukupuolivaikutusten arviointia koskevien ohjeiden sisällyttämisestä budjettien laatimisohjeisiin. Keskustan ryhmän mielestä on tarpeen, että budjetin sukupuolivaikutukset tulevat läpinäkyviksi kaikkien kaupungin hallinnonalojen budjetoinnissa. Ja uutena asiana tuomme esille lapsivaikutusten arvioinnin, jonka mainitsin tässä aikaisemmin.

Hankintapäätösten läpinäkyvyyttä on lisättävä ja asukkaiden lisäksi käytännön työntekijöiden on oltava mukana toiminnan suunnittelussa. Palvelujen joustavuuden lisääminen tapahtuu ottamalla tapauskohtaisesti päättäen kolmas sektori ja yksityiset toimijat mukaan tuottajiksi. Yksityisestä päivähoidosta ja kotihoidosta aiheutuu kunnalle kunnan itse järjestämää hoitoa vähemmän kustannuksia vaikka kuntalisiin tehtäisiin korotuksiakin.

Laadukkaat palvelut perustuvat toimivaan organisaatioon ja kaupungin henkilökunnan osaamiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollossa työkulttuureja ja työtapoja on kyettävä arvioimaan ennakkoluulottomasti. Tiukat raja-aidat missään hallintokunnassa eivät palvele kaupungin asukkaita. Liikuntatoimen yhteistyö kaikkien kanssa on elintärkeää.

On mietittävä mitkä palvelut tuotetaan mahdollisimman lähellä asukkaita ja mitkä harvemmin tarvittavat erikoispalvelut on järkevää keskittää. Helsingin ja sen naapurikuntien yhteistyön on tiivistyttävä huomattavasti. Yhtenäisellä työssäkäyntialueella on etsittävä sekä palvelujen käyttäjien, että olemassa olevien kiinteistöjen näkökulmasta järkevimmät paikat ja tavat tuottaa peruspalveluja. Kouluverkon tarkoituksenmukaisuutta on järkevä katsoa kuntarajojen yli. Samoin esimerkiksi terveyspalvelujen kohdalla mahdollisuus käyttää palveluja toisen kunnan puolella, liikenteellisesti helpommin saavutettavissa olevalla terveysasemalla toisi helpotusta monelle.

Pääkaupunkiseudun kunnissa on keskenään tarpeetonta päällekkäisyyttä sekä palveluissa, että niiden hallinnossa. Kaipaamme keskusteluun selkeitä, perusteltuja näkemyksiä kuntaliitosten mahdollisista eduista ja haitoista alueellamme. Suurimmat hyödyt voidaan saada aikaan rakenteiden ja tuotantotapojen muutoksilla. Erityisesti palvelujen vaikuttavuudesta saatavan ajantasaisen tiedon ja hyvien käytänteiden pitäisi vaikuttaa suoraan mm. sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden valintoihin ja tapaan tehdä työtänsä.

VAIN LAADUKKAAT PALVELUT TEKEVÄT KAUPUNGISTA KILPAILUKYKYISEN

Pääkaupunkiseudun innovatiivisuuden ja helsinkiläisten osaamisen vahvistaminen rakentavat tulevaisuutta. Luovuutta on vahvistettava peruskoulutuksesta lähtien. Helsinkiläisten koulujen pitää säilyä houkuttelevina työpaikkoina päteville, ammattitaitoisille opettajille ja tämän on näyttävä myös palkoissa. Helsinki menestyy osaavien ja hyvin koulutettujen ihmisten ansiosta. Kaiken kaikkiaan palkka tasa-arvon edistäminen on tärkeää keskustalle. Tavoitteenamme on, että kunnille varataan lisävaltionosuutta määrä, jolla voidaan maksaa kuntien naisvaltaisten alojen jälkeenjääneisyyttä korjaavaa korotusta. keskustan valtuustoryhmä oli viime vuonna tukemassa sos.dem. ryhmän tavoitetta matala-palkkaisten naisalojen palkankorotuksista, mutta asia ei edennyt Helsingissä riittävästi.

Yritysten toimintaedellytysten parantaminen luo Helsingille verotulopohjaa. Kaupungin elinkeinopolitiikan on oltava ennakoitavaa. Kaupunki pystyy omalla toiminnallaan ja kilpailuttamisella vahvistamaan markkinoita. Kilpailutettavien hankkeiden kokoa on arvioitava niin, että pienilläkin yrityksillä on mahdollisuus jättää tarjous.

Keskustan valtuustoryhmä on jo pitkään puhunut palvelusetelien käyttöönoton puolesta ja olemme tehneet asiasta useita ponsiesityksiäkin valtuustossa. Sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen palvelusetelikokeilut ovat myönteinen asia. Vanhusväestön määrän kasvu lisää palvelujen tarvetta ja asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden tyydyttäminen on helpompaa, kun kaupunki voi tarjota joustavasti erilaisia palvelutapoja.

Keskustan valtuustoryhmä on huolissaan vanhusten hoidon tilanteesta Helsingissä. Palveluasuntojen tarve lisääntyy väestön ikääntyessä, mutta niitä ei voida toteuttaa vain kunnallisina. Sitä kompensoimaan tulee kaupungin hankkia asuntoja ja palveluja entistä enemmän myös ostopalveluina, jotta ikäihmiset voivat asua turvallisesti eivätkä joutuisi kalliiseen laitoshoitoon ennen aikojaan.

Esimerkkinä siitä, kuinka kaupunki toimii omien strategioittensa vastaisesti, on se, että Pk-yritykset on unohdettu Vuosaaren sataman rakentamisessa. Pienemmät logistiikka-alan yritykset ovat jäämässä sataman ratkaisujen ulkopuolelle. Lisäksi Vuosaareen siirtyminen hankaloituu, jos Länsisatamaan rakennetaan hotelli ennen kuin rakennetaan Vuosaareen tilat, jonne n. 30 sataman vuokra-asiakasta voivat siirtyä suoraan ilman ylimääräisiä muuttoja. Muuten Pk-yritykset joutuvat etsimään muita sijoittumisvaihtoehtoja mahdollisesti myös Helsingin ulkopuolelta.

LIIKENNE, YMPÄRISTÖ JA ASUMINEN

Ympäristöasiat, energiaratkaisut, liikenteen ratkaisut ja asuminen ovat se pohja, mille kaupunkiamme ja palveluja rakennamme. Erityisesti opiskelijat ovat toivoneet pyöräteiden parempaa toteutusta ja suunnittelua, sillä he kokevat liikenteen vaaralliseksi. Opiskelijoilla ja muilla pitäisi olla mahdollista saada vuokra-asuntoja uusille rakennettaville asuinalueille. Uudenlaiset energiaratkaisut pääkaupunkiseudulle ovat harkinnan arvoisia. Keskustan valtuustoryhmä on kannattanut siirtymistä monimuotoiseen, uusiutuvan energian käyttöön ja tuotantoon. Ja viimeisenä muttei vähäisimpänä asiana: Ilman laadun tulee olla Helsingin agendalla ykkösasioita.

Sole Molader