Keskustan valtuustoryhmä: Helsingin seudun kuntarajat häivytettävä

11.01.2006

Keskustan ryhmäpuheenvuoro Helsingin kaupunginvaltuustossa 11.1.2006
kunta- ja palvelurakennehankkeen lähetekeskustelussa
Sole Molander

Helsingin seudun kuntarajat häivytettävä

On hyvä, että maamme hallitus on käynnistänyt kunta- ja palvelurakenneuudistuksen, jonka tarkoituksena on turvata laadukkaat palvelut kohtuullisella verorasituksella koko maassa. Väestön ikääntyminen ja talouden kansainvälistyminen tuovat meille isoja haasteita, joista emme selviä ilman yhteiskunnallisia uudistuksia. Helsingin ja pääkaupunkiseudun tarpeet ovat erilaisia kuin muualla maassa ja siksi myös täällä tehtävissä ratkaisuissa on huomioitava tämän alueen erikoistarpeet.

Keskustan valtuustoryhmä on tehnyt töitä sen puolesta, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä linjattaisiin sellainen malli, joka mahdollistaisi yhtenäisen Helsingin metropolialueen muodostamisen. Alueelliset palvelut, kaavoitus, rakentaminen ja liikenne voitaisiin koota näin yhden hallinnon alle. Pääkaupunkiseudun kuntarajoja on häivytettävä.

Mikä on Helsingin Metropolialue? Keskustan valtuustoryhmän mielestä se on toivottavasti mahdollisimman laaja. Esimerkiksi Helsingin seudun 14 kuntaa muodostavat luontevan metropolin. Yhteisen edun näkökulmasta Itä- ja Länsi-Uusimaa olisi saatava yhteen.

Helsingin metropolialueella on siis kysymys erityisesti kaavoituksen, rakentamisen, liikenteen ja palveluiden järjestämisestä ja yhteistyön kehittämisestä. On tärkeää, että asukkaat saavat palveluja sieltä, missä se on heille tarkoituksenmukaisinta. Kuntarajat eivät saa olla esteenä tällaiselle järkevälle yhteistyölle.

Palveluiden tuottavuuskehitys ei ole parantunut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Välillä se on ollut jopa negatiivinen. Voidaan tietenkin kysyä ovatko mittarit valideja tai ovatko ne vertailukelpoisia. Joka tapauksessa kehityssuunta on ollut väärä. Yksityisellä sektorilla olemme tavoittaneet EU:n tuottavuuskäyrän.

Tarvitsemme ennen kaikkea palvelurakenteiden kehittämistä ja palveluiden tuottamistapojen ennakkoluulotonta uudelleenarviointia huomioiden henkilöstön asema ja heidän vaikutusmahdollisuutensa. Lisäksi tarvitsemme tilaaja-tuottaja -ajattelun käyttöönottoa ja tietotekniikan hyödyntämistä.

Hankintalain uudistuksen mukaan, jos kunta ei tuota palvelua itse, tietyt palvelut on pakko kilpailuttaa. Itse asiassa hankintalainsäädäntö saattaa aiheuttaa sen, että kunnat päättävät pitää tietyt palvelut yksinomaan kunnan itsensä järjestämänä. Lainsäädäntö ei saisi ajaa tähän Helsingissä.

Keskustan valtuustoryhmä haastaa sdp:n valtuustoryhmän palveluyrittäjyydellä. Järjestämis- ja tuottamisvastuu pitää erottaa toisistaan.

Vaikka kilpailuttaminen on vaikeaa ja sitä ei vielä hallita riittävän hyvin, ei se saa olla syy siihen, ettei tarvitse kilpailuttaa palveluja.

Lamakaudella kunnan työpaikkoja vähennettiin ja nyt nousukaudella on taas lisätty. Työllistämisvelvoite lyö liian herkästi korville tuottavuutta. Hankintalaki antaa raamit kilpailuttamiselle. Kuntaliitolla on neuvontapalvelua juuri tähän.

Palvelustrategian laatiminen on tärkeä. Siinä pitäisi hyödyntää myös muualla esim. kolmannen sektorin tai yritysten tuottamat palvelut. Laadulliset kriteerit ovat tärkeitä. On tärkeää, että tuotteistus, laatujärjestelmä ja yksikkölaskenta ovat kunnossa. Tulisi luoda kansalliset kynnysarvot, joilla voidaan osoittaa, että ulkoistaminen ei tarkoita Villiä Länttä.

Palvelustrategiasta pitäisi selvitä, mitkä palvelut varmasti kilpailutetaan, mitkä mahdollisesti kilpailutetaan ja mitkä varmasti hoidetaan itse (esim. peruskoulu).

Samanlainen kuvio tulisi tehdä, mitkä palvelut ovat lähipalveluita tai mitkä palvelut kuuluisivat laajemman yhteistyön hoidettavaksi. Palveluiden avaaminen kilpailulle vaatii seudullista yhteistyötä. Markkinat syntyvät siitä, että palvelusetelit ajetaan läpi. Tuotteistaminen on tärkeää.

Palvelusektorilla on pystyttävä fuusioitumaan ja uusiutumaan. Jätehuolto on tästä hyvä esimerkki.

Helsingin seudun on myös kyettävä huolehtimaan kansainvälisestä kilpailukyvystä. Oman kansamme koulutuksen ja korkean osaamistason ohella tarvitsemme tänne lisää työvoimaa, osaajia ja yrityksiä. Erityinen haaste meille on työvoiman saannin turvaaminen. Meidän onkin panostettava erityisesti työperäisen maahanmuuton lisäämiseen. Helsingin on oltava houkutteleva ja monikulttuurinen kaupunki, jonne on helppo muuttaa.

HUS tarvitsee myös tilaaja-tuottaja -ajattelua ja tuotantotapojen monipuolistamista. Terveydenhuollossakin voitaisiin harkita ainakin osittaista siirtymistä liikelaitos- tai osakeyhtiömuotoon palveluja tuotettaessa.

Keskustan valtuustoryhmä tukee peruspalveluministerityöryhmän tämän päiväistä esitystä kunnilta valtioille siirrettävistä tehtävistä. On hyvä, että ammattikorkeakoulujen mahdollinen siirto valtion ylläpitämiksi selvitetään perusteellisesti ennen päätöksentekoa.