Antti Siika-aho: Kohti ihmislähtöistä perusturvaa

01.05.2018

Antti Siika-aho:

Hyvät aateystävät, hyvät kuulijat,

Talouden ja työllisyyden kasvu näkyvät yhä useamman helsinkiläisen arjessa. Keskustan lupaus laittaa maan asiat kuntoon merkitsee käytännössä työtä työttömille, uskallusta perustaa perhe tai vaikkapa rohkeutta hankkia ensiasunto. Taantuma ja huoli huomisesta ovat muuttuneet rohkeudeksi yrittää ja suunnitella tulevaa. Muutos muutaman vuoden takaiseen tilanteeseen on silmiinpistävä.

Talouden ja työllisyyden myötätuulessakin moni kysyy, onko minulla enää varaa säädyllisen elämiseen ja jaksanko minä. Aivan liian moni suomalainen voi pahoin. Yli kuudellasadallatuhannella suomalaisella on vakavia jaksamisongelmia työssään. Heikko perusturva ja kuluttajahintojen jatkuva kasvu ovat karvas yhtälö etenkin pääkaupunkiseudulla asuvalle pienituloiselle opiskelijalle, työttömälle, vammaiselle, eläkeläiselle ja sairaalle. Näemmekö me aina ihmistä talouden tunnuslukujen takana?

Meillä on yhä vähemmän työikäisiä ja toisaalta yhä enemmän niitä, jotka ovat työelämän ulkopuolella. Automatisaatio, robotisaatio ja digitalisaatio vievät mennessään lukuisia työpaikkoja. Lähivuosien aikana Suomi joutuu kouluttamaan yli miljoona ihmistä aivan uusiin tehtäviin. Käynnissä oleva muutos edellyttää laajaa työelämän ja sosiaaliturvan remonttia. Muussa tapauksessa me emme pärjää. On pidettävä huoli siitä, että kaikki pysyvät mukana, ja että kaikki jaksavat.

Työ on parasta sosiaaliturvaa, mutta ensin mainittu ei saa toimia tekosyynä väheksyä jälkimmäistä. Me tarvitsemme vahvan ja ihmislähtöisen perusturvan, joka kannustaa eri elämäntilanteissa sovittamaan yhteen työn, yrittämisen, perheen ja opiskelemisen. Vahva ja ihmislähtöinen perusturva tarkoittavat samalla uskallusta onnistua ja epäonnistua, jaksaa työssä ja voida hyvin. Ensi vuonna voimaan astuva kansallinen tulorekisteri mahdollistaa esimerkiksi Keskustan joukoissa esille nousseen negatiivisen tuloveron, jonka myötä työn teko on aina lähtökohtaisesti kannattavampaa.

Muutoksen aika edellyttää myös laajaa yhteiskunnallista arvokeskustelua Suomen suunnasta. Sellaista keskustelua meillä ei ole vielä rohjettu käydä. Porvarit ja vasemmisto ovat yhä selvemmin vanhan teollisuusyhteiskunnan rakenteita rakastavia puolueita. Keskustan vahvuus taas on tehdä ihmisen kokoisia ja silti kokoaan suurempia poliittisia ratkaisuja. Hyvinvointiyhteiskunnan kannalta keskeinen kysymys kuuluu nyt, haluammeko turvata sen kepittämällä ihmistä vai luottamalla ihmiseen. Onko vastaus vastike- vai luottamusyhteiskunta?

Hyvät kuulijat,

Juuri luottamusyhteiskunnan edistämisestä on kyse, kun toteutamme maakuntauudistuksen. Byrokraattisten hallintohimmeleiden tilalle tuleva selkeä maakuntahallinto edesauttaa ihmisten osallistumista ja mahdollisuuksia vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Itseään koskevat sosiaali- ja terveysasiat eivät ole enää kulissien takaista suhmurointia, vaan kansanvaltaista päätöksentekoa.

Sote- ja maakuntauudistus on Helsingille ja helsinkiläisille mieletön mahdollisuus. Meillä on terve ja työikäinen väestö, ja maahanmuuton seurauksena väkilukumme kasvaa. Lähtökohdat kehittää Helsinkiä tulevassa Uudenmaan maakunnassa ovat hyvät. Mutta mahdollisuudet eivät tule itsestään, vaan niiden eteen pitää tehdä töitä. Tekemättä jättäminen tarkoittaa pahimmassa tapauksessa sosiaali- ja terveyspalveluiden heikkenemistä, leikkauksia ja säästöjä. Riidan kylväminen ja rakenteista väitteleminen eivät palvele ainakaan meidän helsinkiläisten etua.

Meidän pitää suunnata katse tiukasti tulevaan. Unelma Itämeren alueen elinvoimaisimmasta alueesta on iso ja abstrakti, mutta yhtä kaikki ihmisen kokoinen.

Pidetään huoli siitä, että tulevan maakunnan päätöksentekopaikoilla istuu joukkue, joka välittää ja joka riitelemisen sijaan rakentaa.

Iloista Vappua kaikille!