Timo Laaninen: Kaupungin talousarviopuhe vuodeksi 2016 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2016-2018

25.11.2015

Helsingin kaupunginvaltuusto 25.11.2015

Kaupungin talousarvio vuodeksi 2016 ja taloussuunnitelma vuosiksi 2016-2018

Keskustan ryhmäpuheenvuoro

Timo Laaninen

 

Ensi vuoden talousarvio ei sisällä suuria yllätyksiä. Tämä johtuu siitä, että se noudattaa tarkasti niitä valtuustokauden strategiaohjelman linjauksia, joista olemme yhdessä päättäneet suurella yksimielisyydellä.

Valtuustoryhmien neuvotteluissa nähtiin tällä kertaa muutama ylimääräinen askelkuvio. Onneksi suurimmat ryhmät palasivat niiden jälkeen yhteistyön tielle. Maan pääkaupungin taloudella on suuri merkitys koko maan taloudelle, ja siksi sitä on hoidettava vakaasti ja vastuullisesti. Keskustan näkökulmasta olisi kovin onnetonta, jos lähes viiden miljardin euron talousarviosta alettaisiin päättää täällä yhden äänen enemmistöllä – niin mielenkiintoinen kuin tuo asetelma saattaisikin olla pienempien valtuustoryhmien kannalta.


Hyvät valtuustokollegat,

Ensi vuoden suurin haaste Helsingissä on paheneva työttömyys. Työttömien määrä on kasvanut huolestuttavaa vauhtia, jopa 15 % vuodessa. Kesäkuun lopulla Helsingin työttömyysaste oli 13,1 prosenttia, puolitoista prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Kaikkein huolestuttavinta on pitkäaikaistyöttömyyden kasvu, heitä oli kesäkuun lopussa jopa 45 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Nuorisotyöttömyys kasvoi 13 prosentin vauhtia.

Työttömyyden kehitys riippuu olennaisesti talouden kehityksestä. Siksi myös helsinkiläisten näkökulmasta on hartaasti toivottava, että työmarkkinajärjestöt ja maan hallitus pääsevät sopuun kilpailukykyä parantavista toimista, jotka loisivat edellytyksiä talouden kasvulle.

Jotain voimme toki tehdä itsekin. Keskustan puolesta olen erityisen iloinen siitä, että budjettineuvotteluissa voimme sopia kesätyösetelin laajennuksesta kaikille 9-luokkalaisille. Tämä palvelee valtuustokauden strategian tavoitetta lisätä alle 18-vuotiaiden kesätyöpaikkoja yhdessä yritysten ja kolmannen sektorin kanssa.

Budjettineuvotteluissa nousivat muuten esiin samat teemat kuin aiempinakin vuosina. Väestönkasvu edellyttää investointeja palveluihin. Erityisesti lasten määrän kasvu vaatii varhaiskasvatuksen ja koulupalvelujen tarkkaa suunnittelua ja investointien ajoittamista oikein uusien alueiden rakentamisen ja vanhojen alueiden asukasrakenteiden muutosten myötä.

Ensi vuoden ja koko taloussuunnitelmakauden suuri urakka on valmistautuminen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä aluehallinnon uudistuksiin. Maan hallitus teki näitä asioita koskevat linjaukset marraskuun alussa. Suomeen tulee 18 itsehallintoaluetta, jotka vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä alueellaan. Tämä on suurin hallinnollinen muutos Suomessa 150 vuotta sitten tapahtuneen kunnallishallinnon perustamisen jälkeen, ja muutos koskettaa myös Helsinkiä monin tavoin.

Paljon on kysymyksiä ja valmistelutyötä jäljellä. Miten suunnittelemme omia toimintojamme, jotta ne sopivat yhteen tämän uudistuksen kanssa? Mitä tapahtuu kiinteistöomistuksille? Miten henkilöstön työsuhteet järjestetään?

On syytä korostaa, että uudistuksen jälkeenkin kaupunki vastaa monista tärkeistä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävistä. Esimerkiksi sopii strategiaamme kuuluva tavoite kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja. Ennaltaehkäisevä työ terveyden edistämiseksi jää edelleen pääosin kuntien tehtäväksi.  


Hyvät valtuutetut,

Joudumme maalaamaan Suomen ja Helsingin tilannetta tällä hetkellä aika synkin värein. Se ei ole kuitenkaan koko totuus Helsingin osalta. Monet palvelumme ovat edelleen erinomaisia. Esimerkiksi kirjastoista on kehittymässä asuinalueidensa olohuoneita, ja ne ovat laajentaneet palveluitaan myös perinteisen toimialansa ulkopuolelle.

Samanlaista kehittämistyötä tarvitaan kaikissa muissakin palveluissa. Valtuustostrategian mukaan henkilöstön työtapoja uudistetaan mm. ottamalla mobiilipalvelut laajasti käyttöön. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi ennakkoluulotonta digitaalisten palveluiden käyttöönottoa terveysasemilla.  Osa nyt fyysisen läsnäolon vaatineista vastaanotoista voitaisiin korvata jopa videoneuvotteluilla.  

Terveysneuvontaa varten voidaan kehittää omia sovelluksia, ovathan ihmiset tottuneet käyttämään  erilaisia mittareita ja sovelluksia itsenäisesti. Nämä sovellukset voisivat ohjata tekemään arviota hoidon tarpeesta ja kiireellisyydestä. Helsinkiläisetkin voisivat niiden avulla arvioida, tarvitseeko mennä päivystykseen tai soittaa terveysasemalle, vai voisiko odottaa vielä vaivan paranemista rauhassa kotona?

Palveluiden kehittämisen tavoitteena pitää olla, että tunnistetaan entistä paremmin ja aiemmin paljon apua ja tukea tarvitsevat asiakkaat ja ehkäistään heidän ongelmiensa syveneminen. Näin voidaan saada aikaan myös säästöjä.


Hyvät kollegat,

Eurooppaa koettelee tällä hetkellä vakava pakolaiskriisi. Helsingin kannalta se merkitsee sitä, että maahanmuuttajien kotouttamisen edistäminen pysyy yhtenä lähivuosien suurena tehtävänä. Tavoitteena on oltava, että aikuiset pääsevät mahdollisimman nopeasti työhön ja lapset kouluun.  Kielenopetus on kaikkein kiireellisin tehtävä, ja se pitää aloittaa jo pakolaisten vastaanottokeskuksissa.

Näillä saatesanoilla Keskustan valtuustoryhmä kannattaa kaupunginhallituksen talousarvioesityksen ja taloussuunnitelman hyväksymistä.