Keskustan puoluevaltuuskunta: Lapsissa ja nuorissa on tulevaisuus

27.11.2006

Puoluevaltuuskunnan kannaotto Porissa 25.-26.11.2006

LAPSISSA JA NUORISSA ON TULEVAISUUS

Keskustan mielestä eduskuntavaalien polttavin kysymys on, millaista tulevaisuutta rakennamme lapsillemme. Kasvatuksella ja koulutuksella voimme luoda lapsille hyvän ja ehyen elämän edellytykset.

Suomalaisten perheiden ja lasten suuri enemmistö elää tasapainoista elämää. Hyvinvoinnin keskellä liian moni perhe kuitenkin kärsii toimeentulo-ongelmista, työn, opiskelun ja perhe-elämän yhteensovittamisen vaikeuksista, mielenterveysongelmista sekä yleisestä pahoinvoinnista. Keskustan tavoitteena seuraavalla vaalikaudella on perheiden hyvinvoinnin edistäminen.


Päävastuu lapsen kasvatuksesta ja hyvinvoinnista on vanhemmilla. He tarvitsevat kuitenkin lähiyhteisöjen ja yhteiskunnan tukea. Haluamme huomioida toiminnassamme ja päätöksenteossamme erilaiset perheet ja niiden elämäntilanteet.

Meidän on jatkossakin harjoitettava sellaista perhepolitiikkaa, joka antaa kasvatustyölle vakaat ja ennustettavat puitteet. Tehokas talous- ja työllisyyspolitiikka on samalla parasta perhepolitiikkaa: se luo taloudellista vakautta ja turvallisuutta.

Perheiden hyvinvointi riippuu siitä, millaista arki on, miten turvallisessa ympäristössä lapset elävät ja miten heidät otetaan huomioon kaikessa päätöksenteossa. Lapsiperheiden asemaan vaikuttavat niin tulonsiirrot, palvelut kuin erilaiset perheisiin kohdistuvat maksut ja verotkin. Eri hallinnonalojen yhteistyötä perheisiin vaikuttavien ratkaisujen valmistelussa tulee tiivistää.

Perheillä on oltava aitoja mahdollisuuksia valita lapsilleen paras hoitomuoto sekä sovittaa yhteen perhe- ja työelämä joustavasti. Kotihoidon tukea ja perhevapaita on kehitettävä edelleen sekä isien osallistumista pienten lasten hoitoon on kannustettava. Nais- ja miesvaltaisten alojen välillä on jaettava vanhempainvapaista aiheutuvia kustannuksia tasaisemmin.

Pienimpiä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahoja on korotettava. Tällä tuetaan etenkin nuoria ja pieni-tuloisimpia perheitä. Keskustan pitkän tähtäimen tavoitteena on myös lapsilisien maksaminen siihen saakka, kun nuori täyttää 18 vuotta. Perheellisille opiskelijoille on varmistettava riittävä toimeentulo. Nuoria perheitä ja perheen perustamista on tuettava taloudellisesti esimerkiksi asunto- ja veropolitiikan keinoin.

Tavoitteena perheiden hyvinvoinnin edistäminen

Hyvinvointimme keskellä liian moni perhe kärsii toimeentulo-ongelmista, työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen vaikeuksista, mielenterveysongelmista sekä yleisestä pahoinvoinnista. Usein ongelmat kasautuvat samoihin perheisiin ja seurauksena on pahimmillaan sukupolvesta toiseen jatkuva syrjäytyminen.

Haluamme nostaa lasten, nuorten ja perheiden pahoinvoinnin vähentämisen tulevan vaalikauden politiikan keskiöön. Tämän pahoinvoinnin ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi tarvitaan selkeä toimenpideohjelma, jonka toteutumista myös seurataan.

Tehokkaimmin tuemme perheitä panostamalla ongelmien ehkäisyyn. Siksi on tärkeää huolehtia neuvoloiden, kouluterveydenhuollon ja oppilashuollon palvelujen saatavuudesta ja riittävyydestä.

Valitettavan usein perheiden ongelmien syinä ovat alkoholi ja muut päihteet. Keskustan tavoitteena on saada alkoholin kulutus laskuun määrätietoisella ja vastuullisella alkoholipolitiikalla. Haluamme rohkaista suomalaisia terveisiin elämäntapoihin myös alkoholin käytön suhteen.

Yhteiskunnan kiireellistä apua tarvitsevat päihdeäidit ovat kasvava ryhmä, jonka ongelmia voidaan helpottaa kehittämällä neuvolan ja sosiaalitoimen yhteistyötä, raskaudenaikaista vieroitushoitoa ja ensikotitoimintaa. Jokaisen päihdeäidin pitää halutessaan saada hoitoa.

Viime vuosien onnistunutta työtä nuorten huumekokeilujen estämiseksi tulee jatkaa.

Vaikeuksissa olevia perheitä tulee tukea riittävillä kotipalveluilla ja järjestämällä tilapäistä lastenhoitoapua. Perhetyö auttaa havaitsemaan ja korjaamaan yksittäisten perheiden ongelmia.

Haluamme kehittää ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä lasten, nuorten ja perheiden auttamiseksi. Lasten ja nuorten on saatava psykiatrista hoitoa riittävästi ja ajoissa.

Uudistuvan lainsäädännön hengen mukaisesti on varmistettava, että lastensuojelussa toteutuu lapsen etu. Kriisi-, vastaanotto- ja sijaiskoteja on löydettävä riittävästi niitä tarvitseville lapsille ja nuorille.

Työelämän kasvavat vaatimukset ovat valitettavan usein heijastuneet perheisiin lasten ja nuorten pahoinvointina. Työnantajien ja muiden työelämän toimijoiden tuleekin yhdessä kehittää henkilöstöpolitiikkaa niin, että perheiden tarpeet otetaan aiempaa paremmin huomioon.

Erityisesti työssä käyvät yksinhuoltajat tarvitsevat tukea lastenhoitojärjestelyihinsä. Muutoinkin yhden huoltajan perheiden, uusperheiden, monikko- ja monilapsisten perheiden erilaiset tarpeet on otettava aiempaa paremmin huomioon päätöksenteossa.

Nuoret ovat tulevaisuuden voimavara

Nuorten hyvinvointi, osallisuus, kouluttautuminen ja työllistyminen ratkaisevat Suomen tulevaisuuden.

Haluamme antaa nuorille mahdollisuuden. Nuorten vaikutusmahdollisuuksia osallistua omaan elämäänsä liittyvien palvelujen ja yhteisöjen kehittämiseen on lisättävä. Haluamme vahvistaa nuorten omia järjestöjä.

Keskusta kannattaa äänioikeusikärajan laskemista 16 vuoteen kunnallisvaaleissa. Kainuun hallintokokeilun yhteydessä tai erillisinä kokeiluina on joissakin kunnissa mahdollistettava 16-vuotiaiden äänestäminen jo vuoden 2008 kunnallisvaaleissa. Tästä saatujen kokemusten pohjalta arvioidaan seuraavalla vaalikaudella äänioikeusikärajan yleistä laskemista 16-vuotiaisiin kunnallisvaaleissa.

Nuorille on annettava mahdollisuus olla aidosti mukana koulujen päätöksenteossa. Oppilaskuntatoiminnasta on rakennettava nuorille mielekäs ja aito väylä vaikuttaa omien kouluyhteisöjensä asioihin.

Kunnan ja valtion päättäjien ja hallinnon täytyy kuulla nuoria. On luotava erillinen malli kunnallisille lasten ja nuorten aloitteille. ”Nettidemokratian” ennakkoluulottomalla kehittämisellä voidaan lisätä nuorten vaikutusmahdollisuuksia ja kannustaa heitä antamaan oman panoksensa yhteisten asioiden hoitoon.
Matalapalkkatukea alle 25-vuotiaiden työllistämiseen

Keskusta haluaa helpottaa nuorten työllistymistä ja asemaa työmarkkinoilla. Nuorisotyöttömyys on saatava vähenemään myös ensi vaalikaudella. Matalapalkkaisen työn tuki tulee laajentaa koskemaan alle 25-vuotiaita. Lyhyiden työsuhteiden vastaanottaminen pitää tehdä kannattavaksi ja nuorison muutosturvaa on kehitettävä.

Vastavalmistuneiden nuorten jaksamiseen työelämässä on kiinnitettävä huomiota. Haluamme luoda työelämän kautta nuorille hyvän perustan elämänsuunnitteluun pätkätöiden ja epätyypillisten työsuhteiden keskellä.

Opiskelijalla on oikeus kohtuulliseen toimeentuloon

Opiskelijoiden mahdollisuus kokopäiväiseen opiskeluun on turvattava heidän opintososiaalista
asemaansa parantamalla. Opintotukijärjestelmää on kehitettävä kokonaisuutena ja opintorahapainotteisena.

Opiskelijan hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn kannalta on tärkeää, että eri kouluasteilla opiskelevat saavat riittävät terveydenhuollon palvelut. Erityistä huomiota on kiinnitettävä ennaltaehkäisevään työhön ja varhaiseen puuttumiseen ongelmien ilmetessä.

JOKAISESSA IHMISESSA ASUU OSAAJA

Suomi tarvitsee osaamista ja osaajia. Jokaisella ihmisellä on kykyjä ja taitoja, joiden avulla hän pystyy luomaan itselleen hyvän elämän sekä löytämään paikkansa ja tehtävänsä yhteiskunnassa. Yksilölle tulee taata mahdollisuudet tasa-arvoiseen koulutukseen sekä sivistykseen asuinpaikasta, varallisuudesta ja sosiaalisesta asemasta riippumatta. Haluamme tukea kaikin tavoin ihmisen edellytyksiä ja mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen sekä itsensä kehittämiseen.

Laadukkaan opetuksen ja hyvien oppimistulosten ehto on pätevä ja motivoitunut opettajakunta. Opettajiksi opiskeleville on turvattava hyvä koulutus ja opettajien ammattitaidon kehittymisestä on pidettävä huolta.

Suomalaisen koulun tulee olla kannustava, turvallinen ja viihtyisä niin oppilaille, opettajille kuin muullekin kouluhenkilökunnalle. Kouluyhteisön pitää opetuksen lisäksi tukea vanhempia ja muita huoltajia lasten kasvatustehtävässä.

Haluamme panostaa ennaltaehkäiseviin toimiin kuten oppilaanohjaukseen. Perusopetuksen ja toisen asteen oppilaanohjauksen sisältöjä ja menetelmiä tulee uudistaa muun muassa ottamaan huomioon oppilaiden yksilölliset tarpeet. Erityisopettajien, koulupsykologien ja kuraattoreiden riittävyys tulee turvata joka asteella.

Lapsen ja nuoren yksilölliset ominaisuudet, kyvyt sekä elämäntilanne on otettava koulutuksessa paremmin huomioon. Erityisryhmien, kuten vammaisten, vajaakuntoisten ja maahanmuuttajien mahdollisuuksia opiskella pitää parantaa tasavertaisesti kaikilla kouluasteilla.

Sisältöjä rakenteiden sijaan

Haluamme kehittää ensisijaisesti koulutuksen sisältöjä rakenteiden sijaan. Kouluverkon tulee olla tarkoituksenmukainen ja taata oppilaiden välinen tasa-arvo. Tunnustamme, että ikäluokkien pieneneminen aiheuttaa tarpeen tarkastella kouluverkon laajuutta kaikilla asteilla. Pitkät koulumatkat voidaan estää panostamalla tietojärjestelmien kehittämiseen ja yhdenmukaistamiseen sekä koulutuksen järjestäjien kuntarajat ylittävään toiminnalliseen ja hallinnolliseen yhteistyöhön. Näin säästyviä resursseja voidaan käyttää myös koulutuksen sisältöjen kehittämiseen.

Vapaa sivistystyö tukee elinikäistä oppimista ja lisää yhteisöllisyyttä. Siksi vapaan sivistystyön toimintaedellytykset on turvattava koko maassa. Aikuiskasvatuksen keinoin voidaan tavoittaa nekin ihmiset, joiden opinnot ovat aiemmin keskeytyneet tai jotka aikuisena ovat vaihtamassa uudelle alalle.

PERUSKOULUN ON LUOTAVA ONNISTUMISEN KOKEMUKSIA

Peruskoulu luo pohjan lapsen ja nuoren myöhemmälle koulutukselle, kehitykselle ja elämänhallinnalle. Haluamme ottaa aiempaa paremmin huomioon erilaiset oppijat koulun arkipäivässä. Peruskoulun on luotava oppilaalle onnistumisen kokemuksia; tunnetta siitä, että on jossakin hyvä.

Koulupäivää ei pidä venyttää keinotekoisesti aikuisten työpäivän mittaiseksi kokonaiskoulupäiväksi. Peruskoulun tärkein tehtävä on nimenomaan laadukkaasta perusopetuksesta huolehtiminen. Sen sijaan koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhotoimintaan tulee panostaa. Monipuolista iltapäiväkerhotoimintaa on jatkossa pystyttävä tarjoamaan muillekin kuin peruskoulun ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille. Etenkin vähävaraisten perheiden lapsille voidaan näillä toimilla turvata aiempaa paremmat mahdollisuudet harrastuksiin, luovuuteen ja itsensä kehittämiseen.

Mahdollisuuksia koululaisten liikunnan lisäämiseen on tuettava. Yhteistyötä liikuntajärjestöjen kanssa on tiivistettävä. Koulujen liikuntatilat sekä –alueet on saatava lasten ja nuorten käyttöön myös koulupäivän ulkopuolella. Pohja liikunnalliselle elämäntavalle pitää luoda jo ennen kouluikää perheissä ja päiväkodeissa.

Haluamme lisätä peruskoulujen opetukseen elämänläheisyyttä. Kansalaistaitojen hallintaa on opetettava osana jokaista kouluainetta. Luovuus-, taito- ja taideaineilla voidaan saada opiskelu kiinnostavammaksi, kasvattaa tietoutta ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksista ja edistää yrittäjyyttä. Taidekasvatuksen roolin pitää olla vahvempi varhaiskasvatuksesta alkaen. Tuntijakoa tulee uudistaa edellä mainituista näkökohdista.

Haluamme rohkaista kodin ja koulun vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Haluamme kumota esimerkiksi sellaiset säännösten tulkinnat, jotka estävät pienten maksujen keräämisen vanhemmilta oppilaiden virkistysretkiä ja muita yhteisiä hankkeita varten. Koulujen on voitava sopia tällaisista asioista joustavasti vanhempien kanssa.

Erityishuomio koulupudokkaisiin

Erityistä huomiota on kiinnitettävä ns. koulupudokkaisiin. Osa nuorista ei saa ollenkaan peruskoulun päättötodistusta ja vielä useammalla koulu jää peruskoulun suorittamiseen. Tällöin nuoren pääsy työelämään heikentyy oleellisesti ja syrjäytymisvaara kasvaa. Tämä on erityisesti nuorten miesten ongelma. On löydettävä vastaus siihen, miksi juuri pojilla on vaikeuksia peruskoulussa.

Osa koulunsa keskeyttäneistä kokee jo peruskouluopetuksen liian teoreettisena. Joissakin kouluissa nämä oppilaat voivat valita peruskoulun ylimmillä luokilla käytännönläheisen opetuksen, jossa vuorottelevat tavanomainen koulunkäynti ja työssä oppimisen jaksot. Tämä järjestelmä pitää laajentaa useampiin kouluihin.

JOKAISELLE VÄHINTÄÄN TOISEN ASTEEN TUTKINTO

Tavoitteemme on, että jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon. Peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen väliseen nivelvaiheiseen tarvitaan erityistoimia, kuten mahdollisuus kymppiluokkaan tai oppisopimus-koulutukseen.

Ylioppilastutkinnon ja lukion päättötodistuksen merkitystä korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa on lisättävä. Niin sanottu pakkohaku, jossa ylioppilastutkinnon suorittanut hakee yhteishaussa vähintään kolmeen jatkokoulutusohjelmaan, on poistettava.

Toisen asteen koulutusta pitää tarkastella kokonaisuutena. Lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö on nähtävä mahdollisuutena.

Ammattiosaajia tarvitaan aina

Haluamme lisätä ammatillisen koulutuksen arvostusta ja houkuttelevuutta. Ammattiosaajille on aina kysyntää. Ammattioppilaitokset voivat parantaa opetuksen laatua ja sitä kautta houkuttelevuuttaan erikoistumalla ja lisäämällä yhteistyötä työelämän kanssa.

Toisen asteen aloituspaikkojen jakauman pitää vastata työmarkkinoiden tarpeita. Eri alojen koulutustarvetta tulee ennakoida yhteistyössä alueen työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Ammatillisen koulutuksen yksi keskeinen tehtävä on tukea aluekehitystä ja alueiden elinkeinopolitiikkaa.

Toisen asteen kouluverkkoa tulee kehittää kuntien välisellä yhteistyöllä tunnustaen ikäluokkien pienenemisestä aiheutuva rakenteellisten uudistusten välttämättömyys. Rohkaisemme kuntien päättäjiä toimimaan tässä aloitteellisesti. Kouluverkkoa on tarkasteltava sisältöjen, alueellisen kattavuuden ja ikäluokkien koon mukaan, ei kuntarakenteen kautta. Lähtökohtana tulee olla koulutuksen tasa-arvon periaate.

TAVOITTEENA KATTAVA JA TYÖNJAOLLISESTI TEHOKAS KORKEAKOULUVERKKO

Korkeakoulupolitiikka tarvitsee pitkäjännitteisyyttä monien haasteiden edessä. Korkeakoulujen on pystyttävä osoittamaan yhä korkeampaa laatua sekä tutkimuksessa että opiskelijoille annetussa opetuksessa. Korkeakouluopetuksen on vastattava enenevässä määrin myös ympäröivän yhteis-kunnan ja työmarkkinoiden vaatimuksiin. Korkeakoulut toimivat Suomen korkean osaamisen strategian vetureina ja niiden on vastattava kansainvälistymiseen ja toimintaympäristön muutoksiin.

Maanlaajuinen, kattava korkeakouluverkko on syntynyt keskustalaisen politiikan tuloksena. Tämä on vaikuttanut merkittävästi Suomen menestykseen ja luonut osaltaan hyvinvointia eri puolille maata. Korkeakoulutuksen läsnäolo ja vaikuttavuus jokaisessa maakunnassa on aluekehityksen avain-kysymys.

Korkeakouluverkon uudistamisen pitää lähteä päällekkäisten rakenteiden purkamisesta pitäen tavoitteena tasa-arvoista koulutuksen saavutettavuutta. Eri paikkakunnilla sijaitsevia yliopistoja ei kuitenkaan pidä yhdistää säästöihin vedoten.

Haluamme kannustaa korkeakouluja ennakkoluulottomaan yhteistyöhön, osaamisperustan vahvistamiseen ja kansainvälisen tason huippuyksiköiden luomiseen. Kuopion ja Joensuun yliopistojen yhteistyö on hyvä esimerkki siitä, mihin suuntaan nyt on edettävä.

Ammattikorkeakoulut AMK ovat luonteeltaan pääosin monialaisia ja alueellisia korkeakouluja, joiden toiminnassa korostuu yhteys työelämään ja alueelliseen kehittämiseen. Yliopistot huolehtivat tieteellisestä tutkimuksesta ja antavat siihen perustuvaa ylintä opetusta. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulee kehittää toimintojaan ja työnjakoaan opetuksen ja tutkimuksen sisältöjen ehdoilla. Korkeakoulujen yhteistyössä on varottava hämärtämästä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen lähtökohtaisesti erilaisia tehtäviä.

Joustavampia rahoitusmahdollisuuksia korkeakouluille

Korkeakoulujen perusrahoituksen on tultava edelleen valtiolta, mutta niiden mahdollisuuksia hankkia rahoitusta uusista lähteistä on lisättävä. Omarahoitusta voidaan vahvistaa lisäämällä yliopistojen autonomiaa ja mahdollistamalla koulutuspalveluiden vienti. Autonomiaa voidaan kehittää vaarantamatta tieteen vapautta ja korkeimman opetuksen sivistystehtävää. Yritysten ja yhteisöjen sekä yksityisten ihmisten mahdollisuuksia tukea koulutusta ja tutkimustoimintaa tulee parantaa laajentamalla lahjoitusten verovähennysoikeutta merkittävästi nykyisestä. Ikäluokkien pienenemisestä vapautuvia resursseja on suunnattava aikuiskoulutukseen sekä tutkimus- ja tuotekehitystoimintaan.

Keskusta pitää kiinni korkeakoulutuksen maksuttomuudesta. Korkeakoulutuksemme viennin edellytyksiä on kuitenkin parannettava. Eurooppalaisen käytännön mukaisesti osa englanninkielisen opetuksen kustannuksista tulee kattaa EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevien tutkinto-opiskelijoiden lukukausimaksuilla. Maksujen rinnalle kehitetään kattava apurahajärjestelmä ja Suomeen jäävien osalta maksuja voidaan kompensoida esimerkiksi verotuksen kautta.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen määrää ja kohdentamista tulee rohkeasti tarkastella ottaen aiempaa enemmän huomioon työmarkkinoiden tarpeet. Korkeakoulujen opinto-ohjauksen vastuun tulee olla ainelaitoksissa ja tämä toiminta tulee resursoida riittävän hyvin. Myös uraohjaukseen pitää panostaa nykyistä enemmän. Liiketoiminnassa tarvittavien valmiuksien opetus on ulotettava kattavasti eri koulutusaloille.

Koulutuspalveluista vientituote Suomelle

Suomen tulee pyrkiä huippuosaamiseen tarkoin valituilla opetuksen ja tutkimuksen alueilla. Tämä tarkoittaa yhteistyötä, selkeää työnjakoa ja painopisteiden jakoa eri korkeakoulujen välillä, mutta myös kaikille yliopistoille mahdollisuutta tavoitella omalla osaamisalueellaan maailman huipputasoa.

Korkea osaaminen on Suomen tärkein menestystekijä. Suomi on maailman kärkimaita tutkimus- ja kehittämispanosten kokonaismäärässä. Korkealaatuisen tutkimuksen kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi tarvitaan verkostoitumista ja erikoistumista. Innovaatiot on saatava nopeasti ja laajasti käyttöön muun muassa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyöllä sekä vahvistamalla yhteyksiä elinkeinoelämään.

Suomen pitää harjoittaa koulutuspolitiikassaan aktiivista kansainvälistä yhteistyötä. Sekä korkea-koulujen että valtion on panostettava opiskelijoiden vaihto-ohjelmien kehittämiseen ja laajentamiseen. Koulutuksesta, erityisesti korkeakoulutuksesta, on kehitettävä uusi kansainvälisen liiketoiminnan alue Suomelle. Suomalaiselle koulutuspalvelujen viennille on luotava paremmat edellytykset.