Keskustan sosiaali- ja terveyspoliittinen seura: Sosiaali- ja terveysjärjestöjen on uudistuttava soten mukana

23.02.2018

Keskustan sosiaali- ja terveyspoliittinen seura: Sosiaali- ja terveysjärjestöjen on uudistuttava soten mukana

Kansalaisjärjestöjen rooli on ollut merkittävä hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisessa ja toteuttamisessa.  Kansalaisyhteiskunnan piirteiden korostuessa järjestöjen roolin tulisi entisestään korostua, uudistua ja aktivoitua. Tämä kehityssuunta tulee varmistaa sote- ja maakuntauudistuksen yhteydessä.  Varmistaminen ei tapahdu itsestään, vaan se vaatii järjestökentältä ja tulevilta maakunnilta ja kunnilta valtavasti kehittämistyötä, toimintatapojen ja yhteistyörakenteiden muutosta.

Järjestökenttä on hyvin moninainen ja sen toiminnassa on selkeästi erotettava puhtaasti järjestölähtöiseen vapaaehtoistyöhön keskittyvät järjestöt, välimuotoisia palveluja tarjoavat järjestöt ja puhtaasti sote-palveluja tuottavat järjestöt. Kunkin järjestön tulisi selkeyttää roolinsa, tuotteensa, yhteistyörakenteensa ja rahoituksensa niin että ne ovat selkeät uudessa maakunta- ja kuntayhteistyössä.

Keskustan sosiaali- ja terveyspoliittinen seura toteaa, että vapaaehtoistoimintaan keskittyvistä järjestöistä on kasvava kysyntä erityisesti osallisuuden ja vertaistoiminnan lisäämiseksi. Rahoitus on myös turvattu tällä alueella veikkausvaroista. Haaste on toimintatapojen uudistamisessa digiaikaan ja toiminnan vaikuttavuuden lisäämisessä. Tähän luo pohjaa Järjestö 2.0 -hankkeen digi-pilotit, hyvänä esimerkkinä SIUN-SOTE.

Erityinen huoli on palveluja tuottavien järjestöjen selviytymisestä sote-muutoksessa. Yksityinen sektori ostaa hanakasti järjestöjen palvelutuotantoa. Vaikka osa järjestöjen palvelutuotannosta on jo nyt varsin kilpailukykyistä, yksittäiset järjestöt eivät selviä ilman tiivistä keskinäistä yhteistyötä. Tämä edellyttää myös konkreettista käytännön yhteistyötä mm. alustatalousmuotojen kautta, jotta tukitoiminnat ja kehitystuki voidaan saada kaikkien järjestöjen käyttöön. Järjestöjen keskinäisellä yhteistyöllä voidaan vahvistaa myös asiakkaille tärkeää palveluintegraatiota. Tällä turvataan myös, että maakunnat järjestäjänä ja kunnat yhteistyökumppaneina voivat hyödyntää kolmannen sektorin erityisasiantuntemusta palvelujen tarjontaa kartoittaessaan.

Seura on huolissaan järjestöjen jaksamisesta muutoksessa. Järjestöjen on samanaikaisesti luotava uudet rakenteet ja toimintatavat lyhyessä ajassa sekä maakuntien että kuntien kanssa. Järjestö 2.0 -hanke on hyvä alku ICT-alustojen, perusverkostojen ja yhteistyön käynnistäjänä, mutta varsinainen järjestöjen perkaus on tehtävä järjestöissä.

Seura korostaa myös, että järjestämislakiluonnoksen 8§ 2 momentin mukainen sekä maakuntien että kuntien yhteistyövelvoite varmistetaan niin, että virallisissa tavoitteissa, strategioissa ja palvelulupauksissa otetaan huomioon yleishyödyllinen vapaaehtoistoiminta ja vertaistuki sekä järjestöjen erityisosaaminen palvelujen tuottamisessa.