Uusiutuvia energiamuotoja lisättävä Helsingissä - Tavoitteena hiiletön Helsinki

29.03.2007

1) Helsingin kaupunginvaltuuston talousarviokeskustelussa 1.11.2006 Keskustan valtuustoryhmän talousarviopuheenvuoron piti Terhi Peltokorpi ja kertoi Keskustan ryhmä- kannan:

"Maassamme on menossa bioenergian edistämistalkoot. Bioenergian tuntuva lisääminen on sekä energiaomavaraisuuden että ilmastonmuutoksen hillitsemisen näkökulmasta tärkeä askel. Tämän pitää näkyä myös Helsingissä. Helsingin energia tuottaa sähköstään vain 8 prosenttia uusiutuvista energialähteistä. Fossiilisten polttoaineiden eli maakaasun ja kivihiilen osuus sähköntuotannosta Helsingin energiassa on noin 73 prosenttia. Helsingin on tartuttava haasteeseen ja lisättävä huomattavasti uusiutuvien energialähteiden käyttöä omassa sähköntuotannossaan. Meidän on tunnettava vastuuta myös tulevia helsinkiläisiä sukupolvia kohtaan. Monissa muissa kaupungeissa tämä työ on jo käynnissä. Esitämme tästä neljännen ponnen.

Hyväksyessään vuoden 2007 talousarvion kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuudet lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä kaupungin omassa energiantuotannossa."

Ponsi ei tullut hyväksytyksi valtuuston äänestyksessä 15.11.2006. Vain 32 valtuutettua kannatti pontta. Mm. Jouko Malinen ei kannattanut tuolloin ko. pontta. Äänestyskartta tässä asiassa on varmasti mielenkiintoinen.

Keskustan talousarviokannasta lähti 1.11.2006 lehdistötiedote:

"Lasten ja nuorten huomioiminen sekä bioenergian edistäminen Keskustan tavoitteita vuoden 2007 talousarviossa”

Keskustan valtuustoryhmän mielestä Helsingin on uudistettava lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma laaja-alaiseksi ja ajanmukaiseksi lapsi- ja nuorisopoliittiseksi ohjelmaksi lasten ja nuorten pahoinvoinnin ehkäisemiseksi. Ohjelman tavoitteena on oltava vastuunjaon selkiyttäminen ja yhteistyön parantaminen eri virastojen välillä, jotta väliinputoamiset voidaan estää. Keskustan valtuustoryhmä esittää, että Helsingin kaupunki ryhtyy edelläkävijäksi ja valmistelee ohjeet lapsivaikutusten arvioinnin toteuttamiseksi osana talousarviovalmistelua.

Lasten ja nuorten pahoinvointi lisääntyy Helsingissä. Lasten ja nuorten elämään vaikuttavien toimien ja tekojen kirjo on laaja, mutta niiden vaikuttavuuden arviointi on usein vielä hyvin vähäistä. Kaupungin eri virastojen on lisättävä yhteistyötä ennaltaehkäisevän näkökulman voimistamiseksi ja kehitettävä parhaita käytäntöjä tiukat hallintorakenteet unohtaen.

Bioenergian tuntuva lisääminen on sekä energiaomavaraisuuden että ilmastonmuutoksen hillitsemisen näkökulmasta tärkeä askel. Tämän pitää näkyä myös Helsingissä. Helsingin on tartuttava haasteeseen ja lisättävä huomattavasti uusiutuvien energialähteiden käyttöä omassa sähköntuotannossaan. Meidän on tunnettava vastuuta myös tulevia helsinkiläisiä sukupolvia kohtaan. Monissa muissa kaupungeissa tämä työ on jo käynnissä. Keskustan valtuustoryhmän mielestä on selvitettävä mahdollisuudet lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä kaupungin omassa energiantuotannossa."

2) "Riippuvuutta fossiilisista polttoaineista on vähennettävä”

Keskustan puheenjohtaja Matti Vanhanen 27.1.2007

Tulevalla vaalikaudella energiapolitiikan suunta on kohti vihreää energiaa. Ilmastonmuutokseen vastaamiseksi fossiilisten polttoaineiden käyttöä lämmön ja sähkön tuotannossa on korvattava nopealla aikataululla.
Lämmityksessä kotimaisen uusiutuvan energian käyttöön parhaat edellytykset on maakuntakeskuksissa, kirkonkylissä ja maaseudulla. Mikkelissä ja sen ympäristössä sähkö ja lämpö tuotetaan käytännössä kokonaan kotimaisella energialla. Näin Mikkeli ei polta hiiltä tai öljyä nimeksikään.
Helsinki puolestaan tuottaa energiansa lähes sata prosenttisesti fossiilisilla polttoaineilla. Helsingissä on ongelmana kaupungin koon lisäksi se, että Helsingin valtapuolueet eivät ole käytännössä tunteneet mielenkiintoa bioenergiaa kohtaan, ja se näkyy nyt rumana ekologisena jalanjälkenä. Syy ei ole helsinkiläisten vaan päättäjien.
Fortum on investoimassa Tukholmaan biopolttoaineilla toimivaan voimalaitokseen. Tämän pitäisi olla mahdollista myös Helsingissä. Kyse on poliittisesta tahdosta. Nyt Helsingissäkin on laadittava suunnitelma, jolla vuoteen 2015 mennessä ensin kymmenen prosenttia energiasta tuotettaisiin biopolttoaineilla ja sen rinnalla Tukholmasta tutun ”merilämmön" käyttöä maalämmön tavoin kaukolämmön tuotannossa vauhditettaisiin. Näitä tavoitteita on asteittain sitten nostettava.
Öljyriippuvuuden vähentämiseksi kuntien tai valtion joukkoliikennetukea saavien yhtiöiden olisi siirryttävä käyttämään täysin biopolttoaineita kuten biodieseliä tai biokaasua. Tämä voitaisiin asettaa julkisen tuen ehdoksi."

3) "Hiiletön Helsinki”

Riina Nevamäki, kauppa- ja teollisuusministerin erityisavustaja, Helsingin varavaltuutettu kirjoitti helmikuun 2007 Haagalaisessa:

Ympäristö- ja energiakysymyksistä on keskusteltu viime aikoina paljon. Lämmin alkutalvi toi ilmastonmuutoksen hillitsemisen kaikkien huulille. Hyvä niin, sillä se on ehdottomasti yksi suurimpia tulevaisuutemme haasteita. Tavoitteesta kaikki ovat varmasti samaa mieltä, vielä on vain löydettävä yhteiset keinot sen saavuttamiseksi.

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen on tärkein keino hillitä ilmastonmuutosta. Pääkaupunkiseudulla energiankulutus ja kasvihuonekaasupäästöt kasvavat edelleen, itse asiassa nopeammin kuin alueen asukasluku. Eniten niitä syntyy lämmityksestä, sähkönkulutuksesta ja liikenteestä.

Helsingin taakkana ovat valtavat hiilikasat, joilla energia yhä pitkälti tuotetaan. Kasojen piilottaminen siiloihin ei muuta niiden käyttötarkoitusta, saati sitä, minkälainen kasvihuonekaasutupruttelija hiili on. Salmisaaren ja Hanasaaren voimaloita on kyllä nykyaikaistettu, mutta pellettejä niissä ei voida käyttää ilman muutosinvestointeja. Myös logistiikka on syynä sille, ettei pellettejä käytetä.

Jos ja kun Helsinki haluaa olla moderni metropoli, sillä on oltava ajan henkeen sopiva energiastrategia. Strategian on pohjauduttava uusiutuvien energialähteiden käyttöön kuten bioenergiaan, merilämpöön ja jätteiden polttoon. Helsinki voisi hoitaa oman osuutensa kasvihuonekaasujen vähentämisessä siirtymällä fossiilisista polttoaineista, öljystä ja hiilestä, monimuotoiseen uusiutuvan energian käyttöön ja tuotantoon nopealla aikataululla. Esimerkiksi jätteiden polttoa ja merilämpöä on pystyttävä hyödyntämään paremmin.

Hyvä esimerkki on Tukholma. Tukholma on onnistunut vähentämään hiilidioksidipäästöjä neljänneksellä vuoteen 1995 verrattuna laajan toimenpideohjelman avulla. Suurimmat vaikutukset ovat erityisesti kaukolämmön päästöjen vähentämisellä ja energiatehokkuuden lisäämisellä. Vuonna 2003 merilämmöllä tuotettiin noin 20 % ja biopolttoaineilla noin 30 % kaukolämmöstä. Fortumin uusi, vuonna 2009 käynnistyvä, biopolttoaineilla toimiva voimala Tukholmassa kykenee tuottamaan 10 % sähköstä ja 25 % lämmöstä.

Helsingissä vastaavasti juuri käyttöönotetulla merilämpövoimalalla voidaan tuottaa n. 3 % kaukolämmöstä. Sähkötuotannosta uusiutuvalla tuotetaan noin 8 %. Ilmastonmuutoksen hillinnän tuoksinassa vihreä aalto on pyyhkäissyt läpi koko Euroopan. Euroopan unioni on päättänyt nostaa uusiutuvan energian osuuden 20 prosenttiin koko unionin alueella vuoteen 2020 mennessä. Liikenteen biopolttoaineiden vähimmäistavoite puolestaan on 10 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi kasvihuonekaasujen vähentämistavoitteessa EU haluaa edelleenkin olla edelläkävijä. Helsingillä riittää siis perässä pysymistä."
4) "Uusiutuvien energiamuotojen lisääminen Helsingin Energiassa”

14.3.2007 Helsingin kaupunginvaltuuston talousarvioaloite vuodelle 2008, jonka Keskusta valtuutettu Mari Kiviniemi teki ja koko ryhmä allekirjoitti, on seuraava:

Pääkaupunkiseudun energiankulutus ja kasvihuonekaasupäästöt kasvavat tällä hetkellä nopeammin kuin alueen asukasluku. On tärkeää, että Helsinki hoitaa oman osuutensa kasvihuonekaasujen vähentämisestä korvaamalla fossiilista öljyä ja hiiltä uusiutuvalla energialla.

Pitkän tähtäimen tavoitteena tulee olla hiiletön pääkaupunki. Helsingissä sähkön ja lämmöntuotannossa uusiutuvan energian osuutta on nostettava määrätietoisesti. Jos merilämmön ja biopolttoaineiden käyttö on mahdollista Tukholmassa, on sama tehtävissä myös Helsingissä. Helsinkiin on tehtävä vastaava ohjelma kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi kuin Tukholmassa.

Pienhiukkaspäästöt voidaan myös Helsingissä saada kuriin siirtymällä pois fossiilisista polttoaineista. Kaupungin on joukkoliikenteessään suosittava kaasulla tai biopolttoaineilla kulkevia busseja. Liikennettä on voitava rajoittaa, jos hiukkaspäästötasot ovat liian korkealla.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Helsingin kaupunki valmistelee toimenpidesuunnitelman uusiutuvien energiantuotantomuotojen osuuden lisäämiseksi kaupungin käyttämän sähkön ja lämmön tuotannossa. Esitämme, että tätä varten budjettiin varataan tarvittava määräraha".