Keskustan Opiskelijaliitto: Sosiaaliturva on radikaalin uudistuksen tarpeessa

19.06.2008

Keskustajohtoinen hallitus sai eduskuntavaaleissa kansalta vahvan mandaatin, jonka nojalla voitiin käynnistää historiallinen reformi - sosiaaliturva tullaan lopultakin uudistamaan perusteellisesti.

SATA-komitean työ on päässyt hyvään alkuun sosiaaliturvajärjestelmän yksinkertaistamisessa, mutta edellytyksenä on kokonaisvaltainen uudistus; yksinomaan vuotavien aukkojen paikkaaminen ei riitä. Nykyinen järjestelmä on syntynyt kasaamalla etuuksia toinen toistensa päälle, jonka seurauksena kansalaiset eivät enää ole yhdenvertaisessa asemassa. Nyt tuo joka suuntaan turvattomasti huojuva palikkatorni on aika romahduttaa maan tasalle, jotta voimme rakentaa kestävälle perustalle uudenlaisen sosiaaliturvamallin.

Keskustan Opiskelijaliitto (KOL) haluaa kantaa oman kortensa kekoon tulevaisuuden sosiaaliturvamallin pohtimisessa, joten KOL perusti vuoden vaihteessa työryhmän pohtimaan opiskelevan sukupolven suhtautumista uudistukseen. Oman mallimme lähtökohdaksi asetimme kaksi asiaa:

1. Köyhän asiaa ei saa unohtaa,
2. Mallin tulee aina kannustaa työskentelyyn.

Näiden vaatimusten pohjalta KOL päätyi tuoreessa keskustelunavauksessaan “Alkiolaista perusturvaa etsimässä” esittämään, että Suomessa on otettava käyttöön perustulon kaltainen inhimillinen etuus, josta pienituloinen saisi pitävän takuuturvan ilman ylimääräistä byrokratiaa.

Reformimme, jonka nimesimme ennakkoon saatavaksi veroetuudeksi, huomioi nopeasti ihmisen elämässä tapahtuvat muutokset. Tällöin vaikkapa työttömyyden yllättäessä sosiaaliturvan saisi jo samana päivänä tililleen hakemusta vastaan.

Kahdesta osasta koostuvan mallimme perusosa vastaisi työkuntoisilla suunnilleen nykyisen toimeentulotuen normitettua perusosaa ja eläkeläisillä Joensuun puoluekokouksessa lanseerattua takuueläkettä. Perusosan saamisen perusteena olisi vain ja ainoastaan pienituloisuus ja sen suuruuteen vaikuttaisi pelkästään omien tulojen määrä. Tällainen tuki myönnettäisiin automaattisesti pyynnöstä. Mielestämme on kestämätöntä, että nykytilanteessa pienituloisuuteen johtanut syy vaikuttaa siihen, minkä verran on oikeutettu saamaan sosiaaliturvaa.

Perusosan lisäksi voisi saada lisäosaa erityiseen tarpeeseen, kuten asumismenoihin. Lisäosa voisi koostua useammasta erillisestä tarpeesta ja kullakin tarveharkintaiselle etuudella olisi olemassa laskennallinen summa, jonka saa jos tulot ovat nolla euroa kuukaudessa. Tarveharkintaiset tuet, joihin henkilö on oikeutettu, laskettaisiin nykytilanteesta poiketen yhteen pakettiin. Tämän jälkeen yksinkertaisesti katsotaan tukitaso, jonka henkilö saa, mikäli hänellä ei ole lainkaan tuloja. Perusosa ja lisäosa leikkautuisivat tulojen kasvaessa esimerkiksi niin, että leikkuri olisi enintään 60 prosenttia työtuloista.

Edellä mainittu malli toteutettaisiin siten, että perusosasta leikkaantuisi jokaista ansaittua euroa kohden 35 senttiä. Mahdollisesta syyperusteisesta lisäturvasta leikkaantuisi lisäksi jokaista ansaittua euroa kohden 25 senttiä. Jokainen työllä ansaittu euro lisäisi tällöin käytettäväksi jääviä tuloja vähintään 40 senttiä. Käytännössä kyse olisi ns. negatiivisesta tuloverosta, jossa verojen maksamisen sijaan tietyn tulorajan alittava henkilö saa valtiolta tukea ikään kuin käänteisenä verotuksena. Mallimme on toteutettu siten, että valtiolta tuleva veroetuuden saisi heti kohdatessaan tuloköyhyyttä, eikä vasta vuoden kuluttua verotuksen vahvistamisen yhteydessä.

Poikkeuksena perussääntöön ensimmäiset kolme kuukautta enimmäisleikkuri voisi olla enintään 40 prosenttia tuloista, jotta työllistymisen kannustavuudelle olisi kunnollinen signaali. Tällaista työhön paluuetuutta ei kuitenkaan voisi käyttää kuin enintään kerran vuodessa, jottei syntyisi kannustinta maksimoida sosiaaliturvan tasoa vuorottelemalla tarkoituksellisesti työelämän ja sosiaaliturvan parissa.

Keskustan Opiskelijaliitto on lisäksi valmis harkitsemaan tasaveroa, joka olisi suuruudeltaan noin 35 prosenttia. Tämä kohdistuisi kaikkiin perusturvan jälkeisiin ansiotuloihin. Verokertymästä osa käytettäisiin kunnalliseen verotukseen, mutta kunnilla olisi edelleen oikeus vaikuttaa kuntatalouteen käyttämällä ansiotulojen verotuksessa yleistä verokannasta poikkeavaa veroprosenttia. Kunnittain tasavero voisi tällöin vaihdella 33,5 ja 36,5 prosentin välillä.

Tuomas Vanhanen
KOL:n perustulotyöryhmän puheenjohtaja

Artikkeli on julkaistu Suomenmaassa sekä Espumante Innissä (18.06.08).

Tästä lataat keskustelunavauksen: Alkiolaista perusturvaa etsimässä

Keskustan Opiskelijaliitto: Sosiaaliturva on radikaalin uudistuksen tarpeessa