Terttu Savolainen: Masennuksen ehkäisyyn panostetaan kaikilla tasoilla

31.01.2008

Masennuksen ehkäisyyn panostetaan kaikilla tasoilla 31.1.2008


Valtiosihteeri Terttu Savolaisen (kesk.) mukaan masennuksesta johtuvat ongelmat aiheuttavat vuosittain merkittävät taloudelliset menetykset kansantaloudelle. Ongelmaan on tartuttu MASTO-hankkeen avulla.

Masennus on nykyään yhteiskuntamme suuria haasteita. Meillä ei ole varaa menettää masennuksen takia kansalaisia ennenaikaiselle eläkkeelle. Tähän on tartuttu sosiaali- ja terveysministeriössä. Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä asetti viime syksynä Masennuksen ehkäisyyn ja masennuksesta aiheutuvan työkyvyttömyyden vähentämiseen tähtäävän eli MASTO -hankkeen. Tavoitteena on siis pitää ihmiset työkykyisinä ja sillä tavoin tukea myös hallituksen tärkeää tavoitetta nostaa työllisyysastetta.

Hankkeen taustalla on se, että masennustilat ovat merkittävä sairauspoissaolojen syy ja ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen peruste. Näin ei tarvitsisi olla. Masennuksen vuoksi joudutaan sairaslomalle ja ennenaikaiselle eläkkeelle huomattavasti aikaisempaa enemmän, vaikka masennustilojen määrässä ei ole viime vuosikymmeninä tapahtunut merkittävää muutosta.. Suunta on ollut kasvava jo kymmenisen vuotta. Masennuksen takia noin 4000 ihmistä jää vuosittain ennenaikaiselle eläkkeelle ja sairauspoissaolopäiviä kertyy vuosittain jopa 2,5 miljoonaa.

Kysymys on merkittävistä taloudellisista menetyksistä. Masennukseen perustuvien työkyvyttömyyseläkkeiden eläkemeno on lähes 400 miljoonaa euroa ja sairauspoissaoloistakin kertyy yli 100 miljoonan euron kustannukset sairausvakuutukselle. Kaikista sairauspäivistä 60 prosenttia johtuu masennuksesta. Masennuksen takia ollaan yleensä keskimäärin pidempään sairaslomalla kuin muista syistä. Huomattavaa on, että naiset ovat yhä useammin masennuksen takia poissa töistä. Alkavista sairaslomista 21 100 oli naisten ja 10 600 miesten.

Masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään työelämästä suhteellisen pitkän työuran jälkeen, mutta kuitenkin useimmiten alle 50 –vuotiaina toisin kuin muissa työkyvyttömyyseläkkeissä. Työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen vuoksi joutuvilla olisi siis vielä paljon hyviä työvuosia jäljellä. Sinänsä pitkittyvä työkyvyttömyys on ihmisen kannalta aina epäoikeudenmukaista.

Asia vaatii yhteiskunnalta erityistä huomiota ja asiaan puuttumista. MASTO-hankkeella kootaan yhteiskunnan eri tahoja yhteisen pöydän ääreen pohtimaan asiaa ja viemään yhteistä toimenpideohjelmaa eteenpäin. MASTO-hanke pureutuu erityisesti hoidon parantamiseen, kuntoutukseen, riskiryhmien erityiseen huomioimiseen ja työhyvinvoinnin edistämiseen. Kohderyhmänä ovat työssäkäyvien lisäksi työttömät, joilla on suuri riski sairastua masennukseen. Tavoitteena on saada masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvien määrä vähenemään jo tällä hallituskaudella ja pitkällä tähtäimellä puolitetuksi.

Arjen hyvinvoinnin murros ja työelämän muuttuminen lienevät osatekijöitä masennuksen aiheuttaman työkyvyttömyyden ilmenemisessä. Myös puutteellinen hoito ja kuntoutus voivat osaltaan olla työkyvyttömyyden ja sen pitkittymisen taustalla. Työkyvyttömyyden ehkäisyssä tärkeitä asioita ovat ennaltaehkäisevät ja tukevat työelämän käytännöt sekä työssä jatkamista tukeva hyvä hoito ja kuntoutus.

Ennalta ehkäisyn kannalta on oleellista, että masennustilat tulisi tunnistaa ja hoito aloittaa riittävän varhain, huomattavasti ennen työkyvyttömyyden uhkaamista. Hyöty hoidosta on sitä parempi, mitä aiemmin hoito aloitetaan. Avainasemassa ovat työpaikat ja työterveyshuolto. Tarvitaan yhteisiä toimintamalleja, joilla voidaan tunnistaa selviytymisvaikeudet ja toteuttaa varhaista tukea.

Työssäkäyvien työhyvinvoinnin ja mielenterveyden edistäminen, masennuksen ehkäisy, hoito ja kuntoutus vaativat onnistuakseen usean eri toimijatahon - erityisesti työpaikan, työsuojelun, terveydenhuollon ja kuntoutuksen - saumatonta yhteistyötä.

Jos työntekijän sairaus pitkittyy ja henkilö jää pitkille sairauslomille ilman asianmukaista hoitoa, edessä häämöttää työkyvyttömyyseläke. Masennuksesta toipuminen edellyttää aktiivista ja monipuolista hoitoa. Asenteet työpaikalla tulisi olla myönteisemmät sairastunutta kohtaan niin, että työtä helpotetaan työntekijän voimavaroihin sopivaksi.

Kysymys on työhyvinvointijohtamisesta. Työntekijää ei saisi unohtaa sairaslomalle. Työhön paluuta tulisi tukea erityisesti pitkältä sairauslomalta palatessa. Tässä tarvitaan yhteistyötä työterveyshuollon, esimiehen ja työntekijän kanssa.

Oleellista on myös työhyvinvoinnin kehittäminen. Hyvä työyhteisön ilmapiirillä ja laadukkaalla työyhteisöllä tuetaan myös työntekijän henkistä hyvinvointia. Työsuojelussa tulisi panostaa henkiseen työsuojeluun. Työpaikkakiusaamiseen tulee puuttua kovalla kädellä. Johtamisen kehittämisessä nämä kysymykset on hyvä nostaa esiin.

Työttömillä on muita suurempi riski sairastua masennukseen. Perusterveydenhuollossa tulisi kehittää osaamista masennuksen varhaisessa tunnistamisessa ja hoidossa. Työttömien työkyvyn ja mielenterveyden edistäminen edellyttää erillisiä terveystarkastuksia työttömille. Masennuksesta toipuville työttömille tulisi kehittää oma kuntoutuksen malli yhteistyössä KELAn kanssa.

Sosiaali - ja terveysministeriön sektorin tärkein tehtävä on pyrkiä parantamaan ihmisten terveyttä, työkykyä ja hyvinvointia. Hyvinvoivat ja terveet suomalaiset ovat Suomen menestystekijä ja vahvuus tulevaisuudessa. Tähän kannattaa panostaa kaikilla tasoilla. Kuitenkin on muistettava, että terveys ja hvyinvointi on itseisarvo sinänsä ja suuri merkitys yksilöille.

Terttu Savolainen
valtiosihteeri
Sosiaali- ja terveysministeriö