Oona Heiska: Missä nuoret?

04.11.2009

Oona Heiska: Missä nuoret?

Sanotaan, että nuori pystyy vaikuttamaan paljonkin, kuten omilla teoillaan, valittamalla kavereille, kirjoittamalla mielipidetekstin, aloittamalla keskustelun jollakin sivulla tai vaikkapa mennä addressi.com:iin allekirjoittamaan itselleen tärkeitä asioita edistävän adressin. Mutta pystyykö nuori näillä keinoilla vaikuttamaan näkyvästi? Enpä usko, koska muutama ihminen kyllä lukee jutun lehdestä tai netistä, mutta varsinaista vaikutusta näillä ei aina ole, varsinkin ihmisten huomatessa, että mielipiteen on kertonut henkilö joka on ”vasta” nuori. Nuorille mahdollisuuksia vaikuttamiseen ovat kouluissa toimiva oppilaskunta, kunnan nuortenvaltuusto ja erilaiset nuorisojärjestöt. Mutta kuinka suuren muutoksen nuori voi oikeasti saada aikaan?

Oman kouluni (Kasavuoren koulu Kauniaisissa) oppilaskunnassa päätökset eivät ole mitään maailmaa mullistavia tai edes kovin merkittäviä. Siellä päätetään pääasiassa milloin seuraava donitsi-kioski järjestetään tai minkälainen teemapäivä voidaan seuraavaksi pitää. Oppilaskuntaa mainostetaan kuitenkin paikkana jossa nuori pystyy vaikuttamaan tärkeisiin koulun asioihin, vaikka todellisuus on jotain muuta. Kunnan nuortenvaltuusto on jo oppilaskunnasta askel parempaan, koska siellä nuoret oikeasti saavat (ainakin yrittää) vaikuttaa kunnan asioihin. Nuoret voivat keksiä hienojakin ideoita kunnan viihtyvyyden ja palveluiden parantamiseksi. Mutta mitä he pystyvät tekemään asian eteenpäin viemiseksi? He voivat valmistella perusteluja kertoakseen asiansa eteenpäin kenties jopa kunnanvaltuustolle ja odottaa kunnes asiasta päätetään, tai ei päätetä. Tämä on jo hyvä alku vaikuttamiselle, mutta tässäkin asiassa useimmiten nuorien ääni jää kuulematta. Ja muutenkin eihän pelkkä vaikuttamisen yrittäminen tai muutoksesta puhuminen vie asioita eteenpäin. Poliittiset eri puolueiden nuorisojärjestöt tarjoavat jo ”oikeaa” vaikuttamista ja ovat varmaankin ainoa paikka missä nuoret saavat äänensä hyvin kuuluviin kun tieto kulkee nuortenjärjestön kautta, joko itse puolueen tai nuorten itse perustaman kampanjan avulla. Mutta miksi nuoret eivät pysty vaikuttamaan enempää?

Joku voi sanoa, että nuoret eivät ole tarpeeksi kypsiä vaikuttamaan yhteisistä asioista tai, että meillä ei ole tarvittavaa koulutusta ja tietoa. Mutta osaavathan nuoretkin ottaa kantaa asioihin. Eikä siihen tarvitse maisterin tutkintoa, että osaa sanoa mielipiteensä. Jos nuoret saavat tilaisuuden sanoa mielipiteensä, suurin osa nuorista pystyy sen kypsästi esittämään. Nuorethan joutuvat ottamaan henkilökohtaisen rikosoikeudellisen vastuun 15 vuoden iässä ja saa myös oikeuden todistaa oikeudessa. Siinä ei ole siis järkeä, että nuorilla on näinkin huonot mahdollisuudet vaikuttaa.

Sitä en kuitenkaan väitä, että kaikki nuoret ovat kiinnostuneita ja täysin valmiita poliittiseen vaikuttamiseen. Voisin silti väittää, että nuoret tietävät paljon politiikasta ja haluavat vaikuttaa. Tämän olen huomannut koulussamme yhteiskuntaopin tunneilla. Esimerkiksi paljon suosiota koulussani sai suuri puolueprojekti yhdeksäsluokkalaisille, jossa perustettiin ryhmissä oma ”puolue”, jolle piti suunnitella toimiva puolueohjelma ja budjetti. Jokainen puolue keksi lisäksi suunnitelman välituntiviihtyvyyden parantamiseksi koulussamme. Jokaisesta luokasta valitaan paras puolue, joka sitten siirtyy kilpailemaan muiden luokkien parhaita vastaan. Koko koulu saa äänestää voittajaa ja voittajien välituntiviihtyvyyden parannusidea saa 500 euroa toteutukseen. Puoluetyö sai paljon innostusta liikkeelle. Tästä innostuksesta näkee, että vaikka projektin vaikutusalue on pienimuotoinen, se todistaa että nuoret ovat kiinnostuneet vaikuttamisesta ja politiikasta.

Nuorilla on siis innostusta ja hyviä mielipiteitä asioihin. Nyt ne mielipiteet pitää vain saada esiin ja kuuluviin, koska emme voi olettaa, että joku vain lukee ajatuksemme ja osaa viedä asian eteenpäin haluamallamme tavalla. Eduskunnassa nimittäin on vain 1 alle 30-vuotias kansanedustaja ja kunnanvaltuustoissa kaikkiaan vain noin 6 % alle 30-vuotiaita. Nuorten ääni siis jää liian vähäiseksi kun vertaa siihen että nuorien (15–30-vuotiaiden) osuus Suomen väestöstä on n. 15 %. Ja yhteiskunnalliset asiat vaikuttavat meihin kaikkiin, joten päätösten tulisi olla sen mukaisia.

Mitä sitten nuorten vaikuttamisen eteen voisi tehdä? Mielestäni esimerkiksi koulujen oppilaskunnille pitäisi antaa enemmän päätös- ja vaikutusvaltaa, samoin myös kuntien nuortenvaltuustoille. Kunnanvaltuustoissa tulisi myös olla nuoret hyvin edustettuina. Lisäksi uskon, että alle 18-vuotiailta nuorilta löytyy innostusta myös äänestämiseen ja tätä kautta vaikuttamiseen, joten äänestysiän laskeminen 16 ikävuoteen olisi suuri askel nuorten vaikuttamiselle. Kaikilla nuorilla pitäisi olla mahdollisuus halutessaan vaikuttaa, joten nyt se pitää vain mahdollistaa. Meillä nuorilla on ääni, ja me osaamme myös käyttää sitä. Nyt tarvitaan vain kuuntelijaa ja toimintaa.

Kirjoittaja oli TET-harjoittelijana Helsingin Keskustanuorissa syksyllä 2009.