Paula Lehtomäki: Hiiletön Helsinki olisi selkeästi koko kansakunnan eduksi koituva hanke.

10.09.2009

Hiiletön Helsinki olisi selkeästi koko kansakunnan eduksi koituva hanke. 
Kuljen joka aamu Suvilahden voimalan hiilikasan ohi Helsingissä. Mustia läjiä näkee useampiakin, kun laskeutuu lentokoneella Vantaalle. Ne ovat elävä esimerkki siitä, että vaikka ilmastotavoitteet ovat kovia, paljon konsteja on vielä käyttämättä. Juna menee väistämättä kohti hiilineutraalia huomista. Pääkaupungilla maan veturina olisi nyt loistava sauma asettua kärkeen.

Viime syksyn kuntavaalien alla kävin monien pitäjien ilmastopolitiikkaa koskevissa tilaisuuksissa. Usein kyseltiin sitä, miten kunta voisi parhaiten vaikuttaa kasvihuonepäästöihin omalla alueellaan. Toimenpidepakki on monipuolinen, mutta eräs konkreettisimmista asioista ovat kunnalliset energiayhtiöt. Kaukolämpö tuotetaan toki tehokkaasti, mutta millä – se onkin tyystin toinen juttu.

Helsingissä pienen maalaispitäjän haasteet moninkertaistuvat, mutta asiat ovat pitkälti samoja. Pääkaupunkiseudun kasvihuonepäästötaistelussa energiasektorin lisäksi tärkeä rooli on mm. liikenteellä ja jätehuollolla. Kaikilla näillä sektoreilla myös tapahtuu näinä aikoina paljon.

Energiayhtiön korkeat tuotot lämmittävät taloudellisesti heikkona aikana, mutta ilmastotavoitteissa on pääkaupungissa vielä paljon tekemistä – ja potentiaalia! Helsingin kaukolämmön lähde, fossiiliset polttoaineet, nousevat julkisessa keskustelussakin pinnalle tämän tästä.

Näiden keskustelujen yhteinen piirre näyttäisi olevan, että kun tarjotellaan Helsinkiin uusiutuvaa vaihtoehtoa, alkaa sen epärealistisuuden ja metsähakerekkarallin kauhistelu. Pahimmillaan maalaillaan kauhukuvia kerrostalojen takapihoilla olevista halkopinoista.

Ilmastohaaste on kuitenkin sitä mittaluokkaa, että kaikkialla on pakko alkaa vakavasti pohtia mahdottomalta tuntuneen mahdollistamista. Yhdessä semmoinenkin temppu monesti onnistuu. Ja kaikeksi onneksi uusi tekniikka tuo kosolti ratkaisuvaihtoehtoja.

Helsinki tavoittelee 20 % osuutta uusiutuville vuosikymmenen kuluessa. Se on toki parannus nykytasoon, mutta reippaampikin polku olisi mahdollinen – ja myös perusteltu. Fossiilisista polttoaineista irtautuminen määrätietoisesti ja ripeästi on olennainen osa kasvihuonepäästöjen vähentämistalkoita.

Hiiletön Helsinki olisi selkeästi koko kansakunnan eduksi koituva hanke. Helsingissä ja sen lähikunnissa saataisiin nauttia saasteettomammasta ilmasta. Siirtyminen uusiutuvan energian kotimaisiin lähteisiin toisi toimeentuloa metsäseuduille. Ilman pääkaupunkiseudun uutta energia-asentoa valtakunnallisia tavoitteita päästöjen vähentämisestä on vaikea saavuttaa.

Yrityksille kestävästä kehityksestä ja ekotehokkaasta tuotannosta on muodostumassa kilpailuvaltti tai vähintäänkin pärjäämisen perusedellytys. Tapahtuuko sama ilmiö myös kaupunkien tasolla? Millainen portti Itämeren valkeaan kaupunkiin on hiilenmusta päästökasa rantatien reunassa?

Useat suomalaiset pikkukaupungit ovat lähteneet päästöjen vähentämiseksi Kohti hiilineutraalia kuntaa -projektiin. Ulkomailta kuuluu hiilineutraaliuden tavoitteita isoistakin kaupungeista. Miten Suomen kilpailukyvyn veturi vastaa tähän?

Hyvään etunojaan Helsingillä on mahdollisuus myös toisessa ympäristön kannalta merkittävässä toiminnassa: jätehuollossa. Pitkällisen valmistelun jälkeen YTV:n jätteenpolttolaitos on tulossa toteutusvaiheeseen. Jokainen jätelasti, joka näin voidaan pitää poissa kaatopaikalta, on askel parempaan suuntaan.

Polttolaitoksesta ei kuitenkaan ole syytä tehdä kitaa, jonne kaikki jäte kärrätään yhden luukun periaatteella. Päinvastoin. Yhdyskuntajätteen lajittelua ja kierrätystä pitää edelleen reippaasti parantaa. Siihen tähdätään myös kierrätysvelvoitetta tiukentamalla. Olisi tärkeää, että myös pääkaupunkiseudun jätevoimalatoteutuksessa hyödynnetään uusinta teknologiaa ja sen mahdollisuuksia eri jätejakeiden eriyttämiseen.

Biohajoavan jätteen erilliskeräystä on parannettava nopeasti. Biohajoava jäte on saatava kaatopaikkapusseista sinne, minne se paremmin kuuluu: energiamädätykseen tai bioetanolin valmistukseen. Erilliskeräyksen onnistuminen lähtee liikkeelle jokaisen kodin tai työpaikan keittiöstä.

Taloudellisesti vaikeina aikoina pitää tehdä erityisen fiksuja investointeja. Nyt eletään murrosta, jossa panostaminen kestävän kehityksen mukaiseen kasvuun on ainoa oikea vaihtoehto sekä talouden, työllisyyden että ympäristön kannalta. Eikä tämän tarvitse olla synkkää uurastusta. Hyvä ilma – parempi mieli!

Paula Lehtomäki
ympäristöministeri
Keskustan varapuheenjohtaja