Sanna Lehtinen: Jokapäiväinen leipämme

26.02.2014

Sanna Lehtinen:
Jokapäiväinen leipämme

Ruoka kiinnostaa meitä kaikkia. Se on välttämätön osa arkeamme. Ruoka vaikuttaa terveyteemme. Ruoka on myös henkilökohtainen vaikuttamisen väline. Ruokavalinnoilla voimme vaikuttaa globaaleihin kysymyksiin. Ruokaa koskevat päätökset vaikuttavat meihin jokaiseen.Suomalaiset käyttävät ruokaan ja juomaan vuosittain 22 miljardia euroa eli viidenneksen kotitalouksien kulutusmenoista.

Suomalaisten kiinnostus oman maan ruokakulttuuriin ja raaka-aineita kohtaan on lisääntynyt viime vuosina. Tämä näkyy myös kaupungeissa erilaisten ruokapiirien ja suoramyynnin nousussa, lähiruuan korostamisessa, kaupunkiviljelynä, luomuruuan kulutuksessa sekä erilaisina ruokatapahtumina ja pop up –ravintoloina.

Monelle suomalaiselle ruoka on myös taloudellinen kysymys. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuore tutkimus osoittaa, että joka viides suomalainen on joutunut tinkimään ruuasta. Joka kymmenes on pelännyt, että ruoka loppuu ennen kuin he saavat lisää rahaa. Leipäjonot, joita EU:kin rahoittaa eivät ole poikkeusilmiö, vaan iso kansallinen ongelma.

Pula ruuasta on lähivuosien haaste. On osa globaalia vastuuta huolehtia omasta ruuantuotannosta. Maapallolle syntyy joka viikko pääkaupunkiseudun verran uusia ihmisiä.

Ruuantuotantoa voidaan perustella omavaraisuudella ja huoltovarmuudella. Ruoka tuo tuhansille suomalaisille työtä ja hyvinvointia.

Tuotannon bruttoarvolla mitattuna elintarviketeollisuus on neljänneksi suurin teollisuuden ala. Elintarviketeollisuuden raaka-ainehankinta nojaa vahvasti kotimaiseen maataloustuotantoon. Elintarviketeollisuustuotannon mukaan raaka-aineen kotimaisuusaste on 80 %. Alkutuotannolle onkin iso haaste tuottaa riittävästi raaka-ainetta kotimaiselle teollisuudelle. Ruisviljan ja naudanlihan osalta olemme jo tuonnin varassa.

Suomalaisten elintarvikkeiden hyvä maine ulkomailla antaa mahdollisuuksia myös viennin kasvulle. Muun muassa Venäjällä suomalaisten elintarvikkeiden kysyntä lisääntyy. Laktoosittomille tuotteille tilausta on taas Saksassa. Terveys ja innovaatiot ovat suomalaisen elintarviketeollisuuden valtteja.

Suomalainen puhdas ruoka ei ole myytti vaan tutkittu fakta. Suomi ja muut Pohjoismaat erottuvat edukseen EU:n torjunta-aineiden jäämäseurannoissa. EU:n ruokapolitiikan tavoitteena on kin parantaa ruuan turvallisuutta, tuotantoeläinten hyvinvointia sekä ympäristöystävällisyyttä. Suomi on näissä asioissa EU:ssa edelläkävijä. Suomalaisen ruuan ja elintarviketeollisuuden puolustajia tarvitaan parlamentissa. Meidän tulee jatkossakin varmistaa, että ruoka on puhdasta ja tulee läheltä. 

Sanna Lehtinen