Johannes Kananen: Ihminen biotalouden palveluksesssa

21.09.2018

Johannes Kananen:

Ihmiset biotalouden palveluksessa

Bio- ja lääketieteen kehittyessä myös valtion ja markkinoiden välinen suhde on muuttumassa, ja sen myötä terveyden hallinta. Muutoksen suunnasta on syytä käydä kriittistä keskustelua koska nyt muutosta ohjaa yksipuolinen kuva tulevaisuuden terveyspalveluista taloudellisen kasvun ja työllisyyden lähteenä. Keskustelua pitäisi käydä enemmän siitä, miten ymmärrämme terveyden ja hyvinvoinnin ja miten varmistamme niiden tasaisen jakautumisen maassamme.

Aiemmin lääketiede keskittyi sairauksien tunnistamiseen ja kehon normaalitilan palauttamiseen. Kun menimme lääkärin vastaanotolle, lääkäri saattoi esimerkiksi verikokeiden ja muiden havaintojen perusteella määritellä diagnoosin sairaudesta, ja sitten sopivan lääkityksen tai muun hoidon jolla kehon normaalitila palautetaan.

Nyt lääketiede on kuitenkin muuttunut niin, että voimme yhä enemmän vaikuttaa siihen, miten elämä (sairaus ja terveys) kehittyy tulevaisuudessa. Hedelmöityshoitojen takia perhemuoto ei esimerkiksi rajoita kykyämme lisääntyä samalla tavoin kuin ennen ja tutkimalla geenejämme voimme saada selville perinnöllisten sairauksien tai vaikkapa syövän riskitekijöitä.

Todellisten muutosten lisäksi bio- ja lääketieteisiin liittyy huimia tulevaisuuden visioita. Tutkijat kehittävät koko ajan uusia syöpälääkkeitä ja toiveet erilaisten vakavien sairauksien hävittämisestä lisääntyvät. Jos pystyisimme esimerkiksi seulomaan pois väestöstä joitain sairauksia tunnistamalla geneettisiä riskitekijöitä ja tarjoamalla näihin lääkkeitä ja hoitoja, voisimme ehkä parantaa elämänlaatua ja elinikää ennenäkemättömän tehokkaasti.

Lupaukset uusista biolääketieteellisistä teknologioista muuttuvat helposti rahanarvoisiksi sitä mukaa kun yksityiset lääke- ja terveyspalvelumarkkinat kasvavat. Hallitus on huomannut tämän kehityksen mahdollisuudet. Terveysalan kasvustrategia (https://tem.fi/terveysalan-kasvustrategia) tavoittelee sitä, että mahdollisimman moni tulevista biolääketieteellisistä innovaatioista tehtäisiin Suomessa ja että mahdollisimman moni yritys voisi tuotteistaa näitä innovaatioita joko uusiksi lääkkeiksi tai uusiksi terveyspalveluiksi. Tämä loisi myös uusia työpaikkoja. Luettelemalla megatrendejä on Sitra aktiivisesti edistänyt keskustelua terveysteknologioiden hyödyntämisestä ja riskipääoman houkuttelemisesta biolääketieteen saavutuksia hyödyntäviin kasvuyrityksiin.

Sote-uudistus on terveysalan kasvustrategian osa, jonka avulla hallitus laajentaa yksityisiä terveyspalvelumarkkinoita ja tekee Suomesta houkuttelevamman alueen kansainvälisille yrityksille. Sote-uudistuksen myötä yksityiset terveyspalveluyritykset voisivat kasvaa merkittävästi.

Terveystieteiden edistyksessä on varmasti paljon hyvää, mutta innovaatio- ja kasvuinnostuksen varjoon uhkaa jäädä monia tärkeitä terveyspoliittisia kysymyksiä. Uusi biolääketiede määrittelee sairaudet ja riskit geenien, molekyylien ja proteiinien tasolla. Esimerkiksi fuusiogeenin aiheuttaman syövän täsmälääke on kuitenkin todella kallis – useita tuhansia euroja kuukaudessa. Nyt Kela korvaa jotain uusia syöpälääkkeitä, mutta kun vastaavia geenitietoon perustuvia kalliita lääkkeitä kehitetään yhä enemmän, voivatko ne olla yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla? Vai käykö niin, että uudet kalliit lääkkeet ja uusin hoitoteknologia ovat vain rikkaiden ja hyväosaisten saatavilla?

Yksityiset lääke- ja terveyspalveluyritykset palvelevat ensisijaisesti osakkeenomistajiensa etua. Väestön tai yksilön terveyden edistäminen ei välttämättä aina ole osakkeenomistajan edun mukaista. Lääkeyhtiöillä on kiusaus vähätellä lääkkeiden haittoja ja liioitella niiden hyötyjä, ja terveyspalveluyrityksillä on kiusaus piilotella voittonsa veroparatiiseihin ja valikoida asiakkaitaan. Jos valtio haluaa terveysalan kasvustrategian hengessä, että yliopistoissa tehtävästä tutkimuksesta tulee osa yritysten tutkimus- ja tuotekehittelyä, kuka silloin valvoo yhteistä etua ja sitä, että terveyttä ylläpitävät resurssit ja palvelut jakautuvat tasaisesti?

Suomessa termi ”biotalous” yhdistetään usein metsiin ja luontoon, mutta yhtä lailla lääkeyhtiöt, terveyspalveluyritykset, biolääketieteellinen tutkimus ja kasvua etsivät globaalit rahastot muodostavat biotalouden jonka kehitys tulee vaikuttamaan meidän elämäämme tulevaisuudessa. Jo nyt kehoistamme otetuista näytteistä on tulossa tämän biotalouden raaka-ainetta ja pääomaa, kun biopankkeja kehitetään ja laajennetaan. Mianna Meskus on kiinnittänyt huomiota joihinkin tämän kehityksen kipukohtiin. (http://alusta.uta.fi/artikkelit/2018/09/05/ymmaertaeaekoe-kansalainen-minne-laeaeketieteelle-luovutetut-tiedot-ja-naeytteet-menevaet.html).

Poliittisten puolueiden tulisi tarkastella biotalouden hallintaa kriittisesti ja yrittää löytää hallinnan muotoja, jotka voisivat koitua kaikkien kansalaisten hyödyksi. Meidän pitäisi keskustella siitä, kuinka ymmärrämme terveyttä ja hyvinvointia biolääketieteen viimeaikaisen kehityksen myötä ja suunnitella julkiset terveyspalvelut palvelemaan kaikkien ihmisten hyvinvointia. Tämä keskustelu ei ole asiantuntijoiden yksinoikeutta vaan kaikkien omasta terveydestä ja hyvinvoinnistaan kiinnostuneiden ihmisten yhteinen keskustelu.

Johannes Kananen