Laura Kolbe: Helsinki on tuhansien tarinoiden kaupunki

07.08.2015

Helsinki on tuhansien tarinoiden kaupunki

Helsingin Sanomat kirjoitti ansiokkaasti Helsingin jäämisestä globaalin, kasvavan elinkeinon katveeseen (Sunnuntai 2. 8.). On kiinnostavaa, että vaikka uudet sukupolvet ovat kehittämässä matkailua, pohdinta ei tuoreudu kylmän sodan aikaisesta kuvastosta. Pääosissa ovat edelleen lumi, Lappi, joulupukki ja sauna.

Vetoapua haetaan kaupunkitapahtumista, mutta haasteena on, että esimerkiksi Berliini, Lontoo, Amsterdam, Kööpenhamina ja Pietari ovat tehneet "urbaanit ilmiöt" jo aikaa sitten paremmin kuin me.

Jo antiikin aikoina ihmisiä ajoi halu nähdä maailmaa ja oppia tuntemaan muita maita ja niiden elämää. Matkaillessamme haluamme yhä omaksua paikallista arkea, oppia kohdemaasta jotain ja saada elämyksiä. Sama koskee Suomeen saapuvia.

Aiemmissa matkailututkimuksissa on selvitetty, että puolet tänne saapuneista totesi tärkeimmän syyn olleen "kulttuuri ja yhteiskuntaan tutustuminen". Miksi sitten Helsinkiin saapuville yhä tarjotaan lähinnä meriajeluita ja Nuuksion metsäretkiä?

Suomalaisilla on turha alemmuuskompleksi siitä, että Helsingistä puuttuvat linnat, ruhtinaiden palatsit ja suuret museot, sillä muuta kerrottavaa on riittävästi. Helsinki on kiinnostava historiansa ja yhteyksiensä, kontekstinsa vuoksi. Jokaisen asukkaan tarina olisi tuotteistettavissa. Helsinki ei ole periferiaa vaan eurooppalainen pääkaupunki, joka avautuu moneen kertomukseen.

Helsinki on selvinnyt useista eurooppalaisista sodista. Missä voi saada opastusta sodan ja rauhan historiaan, joka kytkisi Suomenlinnan, sotilassaaret, vuodet 1808–1809 ja 1918 sekä pommituksista selviämisen vuonna 1944?

Helsinki elää geopolitiikan rajapinnassa. Miksi ei kerrota Etykistä tai Suomen presidenteistä tenhoavasti? Entäpä kaupungin kiinnostava teollinen historia?

Metropolit elävät tunnettujen kansalaistensa maineella ja kotimuseoilla. Tukholmassa on Strindberg ja Abba, Pietarissa Dostojevski, Lontoossa Dickens ja Beatles, Pariisissa Victor Hugo ja Coco Chanel sekä Amsterdamissa van Gogh ja Rembrandt.

Arkkitehtuuri, taideteollisuus ja elokuva avautuvat kiinnostavasti henkilöhistoriaan. Miksi Suomessa ei osata jalostaa arkkitehtuuria, taideteollisuutta ja elokuvaa henkilöhistorian avulla – eli kertomalla kiinnostavasti Engelin, Saarisen, Aallon, Pietilöiden ja Armi Ratian, Aarikan, Tauno Palon tai Kaurismäen veljesten Helsingistä?

Helsinki on tunnettujen kirjailijoiden kaupunki. Miten näkyvät matkailun markkinoinnissa Runeberg, Topelius, Waltari, Jansson ja Westö tai Tom of Finland?

Helsinki on olympiakaupunki, mutta Suomen pääkaupunki on myös mallikkaasti suunniteltu moderni pääkaupunki. Sen rakentumiseen voi tutustua esikaupungeissa. Voisiko metro olla matkailulinja?

Turvallisuus, tavallisuus ja neljä vuodenaikaa ovat valtteja, joita ei osata hyödyntää matkailussa. Perusnähtävyyksien rinnalle myyntivalteiksi voivat nousta vaikkapa tavalliset kodit ja siirtolamökit, marjaretket, matonpesupaikat, lähimetsät ja puistot sekä kauppakeskukset.

Menneisyys myy kaikkialla turismissa. Olen omin silmin kokenut, kuinka ulkomaalainen on innostunut kuulemaan lisää Suomesta Seurasaaren vaatimattomassa savutorpassa ja Pitkänsillan alla talvella. Matkailun tuotteistamisessa on lopultakin kysymys tarinan kertomisesta. Siinä tarvitaan asiantuntijoiden yhteistyötä.

Laura Kolbe
professori
Helsinki Walks Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Helsinki