Eeva Kärkkäinen: Kuka pelkää talouspolitiikkaa?

06.10.2009

Eeva Kärkkäinen: Kuka pelkää talouspolitiikkaa?

Kaikkien ihmisten täytyy luonnon pakosta olla taloustieteilijöitä, kirjoitti Santeri Alkio jokseenkin sata vuotta sitten. Hän totesi, että yhteiskunnallisen taloustieteen historia on jotain sellaista, josta kaikkien ihmisten tulee olla tietoisia.

Uskon, että talouden laaja-alainen ymmärtäminen vaatii paitsi laskentakaavojen, myös taloushistorian tuntemista.

Maailman uutisia on lähes vuoden hallinnut yksi aihe ylitse muiden: talouskriisi. Olin viime keväänä seminaarissa, jossa oli puheenvuoro pankkien yhteiskuntavastuusta. Puheenvuoron käyttänyt pankinjohtaja kertoi ajattelevansa, että kriisin syy on kansainvälisen talouden toimijoiden heikko moraali. Se, että voiton tavoittelusta on tullut bisnesmaailman ainoa tarkoitus.

Nyt markkinataloususkovainen sanoisi, että noinhan se on aina ollut ja on parasta aina ollakin. Ne yritykset, joiden tuotteet käyvät kaupaksi, menestyvät. Näin vapaassa markkinataloudessa valta on lopulta kuluttajilla.
Tämä ei kuitenkaan riitä takaamaan tasa-arvoa, sillä samalla valta on niillä, joilla on eniten rahaa. Siksi tarvitaan kansainvälisiä pelisääntöjä.

Talouskriisi on saanut myös poliitikot arvioimaan uudelleen politiikkaansa. Keynesiläisyys on palannut muotiin, sanotaan. Tämä tarkoittanee sitä, että usko puhtaaseen markkinatalouteen ja vapaisiin rahoitusmarkkinoihin on vaihtunut ajatukseen valtiosta tasapainottamassa suhdannevaihteluita.
Monet taloustieteilijät taas eivät Keynesiin usko, heidän mielestään monetaristit voittivat keynesiläiset jo 60–70-luvulla. Monetaristien mukaan inflaatioon ei pitäisi yrittää vaikuttaa säätelemällä kulutuskysyntää tai kokonaiskysyntää valtion toimesta (verot, julkiset menot), vaan säätelemällä liikkeellä olevan rahan määrää keskuspankin toimin (esimerkiksi korot).

Osa taloustieteilijöistä ei halua puuttua koko keskusteluun, koska rahvas kansa ja oppimattomat poliitikot eivät ymmärrä kansantalouden lainalaisuuksia. Itse kuulunen molempiin edellä mainituista ryhmistä. Uskaltaudun nyt kuitenkin puhumaan talouspolitiikasta sillä sen puitteissa tehdään jatkuvasti arvovalintoja.
Laman hyvä puoli on se, että se on tuonut talous- ja veropolitiikan politiikan keskiöön ja arvovalinnoista on keskusteltava avoimesti ja moniäänisesti. Emme voi jättää noita valintoja sokeasti ”asiantuntijoille”.

Meidän on kannatettava kansainvälistä elinkeinovapautta, ei keinotteluvapautta. Ihmisillä on oltava mahdollisuus päästä elämässä eteenpäin, ei kuitenkaan toisista piittaamatta. Joskus arvoja on asetettava tärkeysjärjestykseen, elinkeinovapaus ei saa tehdä tasa-arvon toteutumista mahdottomaksi.

Yksittäisten ihmisten vastuun lisäksi tarvitaan yhteistä vastuunkantoa. Samalla kun talouskasvu on nostanut elintasoamme länsimaissa, materiakeskeiset elämänarvot ovat lisänneet ihmisten eriarvoisuutta ja onnettomuutta. Tutkimusten mukaan ihmisten onnellisuus ei ole lisääntynyt sitten 70-luvun. Kasvava kulutus on kuitenkin vienyt elinympäristömme kuilun partaalle.

Pääministeri Matti Vanhasen avaus kolmannesta tiestä on saatava konkretiaksi. Talousjärjestelmä voi osaltaan tehdä maailmasta joko tasa-arvoisemman tai eriarvoisemman paikan.

Läpi ihmiskunnan historian ihmisten, yritysten, valtion ja muiden tekijöiden suhteita on järjestetty erilaisin tavoin. Aika-ajoin nämä talousjärjestelmät ovat muuttuneet tai niitä on muutettu. Myös nykyistä järjestelmää on pystyttävä arvioimaan sen hyvien ja huonojen saavutusten valossa. Vaihtoehtoja mietittäessä historian tunteminen on avuksi.

Kerttu-verkosto järjestää lokakuun alussa seminaarin aiheella Talouden Anatomia. Seminaari tekee laaja-alaisen katsauksen talouteen, perustavanlaatuisten kysymysten esittäminen on toivottavaa.

Tarvitsemme laajempaa keskustelua talouspolitiikan päämääristä. Talouskriisin ja ympäristökriisin seurauksena on muodostunut tilanne, jossa meillä on mahdollisuus kääntää maapallon kurssia parempaan suuntaan, tehkäämme niin!

Eeva Kärkkäinen
Keskustanuorten liittohallituksen jäsen
Keskustan puoluehallituksen varajäsen